Presidentti Kekkonen ahkeroi vuonna 1975 viitenä päivänä Kimmo Pyykön ateljeessa

Maanantai 7.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupasin eilen, että ehkä kerron käynnistäni Kimmo Pyykkö –taidemuseossa Kangasalla.

 

 

Olen täysi amatööri kuvanveiston tuntemisessa, joten juttuni ei täytä taidekriitikon tunnusmerkkejä.

 

 

 

Kimmo Pyykön –taidemuseo sijaitsee kolmessa kerroksessa Kangasala-talossa ja museon pinta-ala on 450 neliömetriä eli n. 150 neliömetriä per kerros.

 

 

Museon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on esillä teemanäyttelyitä Kimmo Pyykön tuotannosta. Kolmannessa kerroksessa on Pyykön teosten pysyvä näyttely, joka kertoo myös Pyykön urasta.

 

 

Kimmo Pyykkö –taidemuseossa esilläolevien teosten materiaalina on pääasiassa alumiini ja tervaleppä.

 

 

Museon kahteen alimpaan kerrokseen kannattaa tutustua hitaasti, sillä silloin teoksista saa eniten ”irti”.

 

 

Hätkähdyttävät tuoliasetelmat, erikokoiset rotat, sähkölangoilla istuvat linnut ja monet muut veistokset ovat uutta kokemuspiiriä, johon pääsee tutustumaan kahdessa alimmassa kerroksessa.

 

 

Kahden ensimmäisen kerroksen näyttelyt ovat avoinna 10.1.2016 saakka ja sen jälkeen molempien kerrosten näyttelyt uudistuvat – suosittelen käymään museossa ennen kahden alimman kerroksen näyttelyiden uudistumista!

 

 

Näyttelyt avautuvat uudistuneina 29.1.2016.

 

 

***************

 

 

Taidemuseon kolmannen kerroksen anti antaa uutta perspektiiviä jopa Suomen historialle.

 

 

Kimmo Pyykkö on luonut mitalit tai reliefit mm. Juho Kusti Paasikivestä, Mauno Koivistosta, Martti Ahtisaaresta ja Tarja Halosesta. Pyykön luomistyön tulokset ovat nähtävillä museossa.

 

 

Presidenteistämme Kimmo Pyykön yhteistyö Urho Kekkosen kanssa on ollut tiivistä.

 

 

Vuonna 1975 presidentti Kekkonen työskenteli Kimmo Pyykön ateljeessa viitenä päivänä.

 

 

Tunnetuin Kekkosen töistä tänä aikana on hänen tekemä omakuva, jossa päänä on käytetty vanhaa leipälapiota ja hevosen kuolaimet ovat puolestaan omakuvan silmälasit!

 

 

Naisfiguuri ”Niin on jos siltä näyttää” syntyi Kekkoselta Pyykön ateljeessa samaan aikaan kuin omakuva.

 

 

Elävässä arkistossa on hyvä 20 minuutin pituinen pätkä, jossa näytetään, kun presidentti Kekkonen valmistaa tuota naisfiguuria – googleta ”Urho Kekkonen taitelijana” ja katso omin silmin!

 

 

Kimmo Pyykkö – taidemuseon kolmannessa kerroksessa on naulassa se suojatakki, joka näkyy Elävän arkiston filmipätkässä ja joka oli Kekkosen päällä, kun hän teki omakuvaansa ja tuota naisfiguuria.

 

 

Historiankirjat kertovat, että Kimmo Pyykkö sai kiinnittää tuolle naisfiguurille nännit!

 

 

Poiketkaa ihmeessä Kimmo Pyykkö –taidemuseossa Kangasalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kimmo Pyykkö -taidemuseo Kangasalla antaa vahvan kulttuurinautinnon

Sunnuntai 6.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 27.11.2015 Kangasalan Yrittäjien järjestämien Joulumyyjäisten yhteydessä tutustua Kangasalan kulttuurikortteliin eli Kangasala-taloon, Kangasalan kirjastoon sekä Kimmo Pyykkö –taidemuseoon.

 

 

 

 

 

 

Tänä vuonna helmikuun alussa avattu Kangasala-talo on kohdannut Kangasalla vilkkaan, jopa kärjekkään vastaanoton.

 

 

Hankkeen kustannusarvio oli n. 12 miljoonaa euroa, joten kärjekäskin vastaanotto on ymmärrettävää.

 

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon merkittävä osa on Kimmo Pyykkö –taidemuseo.

 

 

Museon seinällä on Kimmo Pyykön Kangasalan kunnalle lahjoittama teos ”Elämänkaari”.

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon aulassa on toinen Kimmo Pyykön Kangasalan kunnalle luovuttamista teoksista ja sen nimi on ”Libretto”.

 

 

Teos on valmistunut vuonna 2014 ja sen materiaalina on teräs.

 

 

Libretto kuvaa Kangasalaa ja siihen vuonna 2005 liitettyä Sahalahtea sekä vuonna 2011 Kangasalaan liitettyä Kuhmalahtea.

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon aulassa sijaitsee ainakin nyt Kimmo Pyykön vuonna 1988 valmistama ”Matkalla” –teos.  Teoksen materiaalina on afrikkalainen bongossi-puu.

 

 

Sanoin ”ainakin nyt”, sillä Matkalla –teos on nykyisellä paikallaan osana Kimmo Pyykön deponointikokoelmaa eli teos on Pyykön omistuksessa, mutta tavallaan pitkäaikaisessa lainassa Kangasala-talossa.

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon eteen siirrettiin lokakuussa 2014 Kimmo Pyykön veistämä ”Dialogi” –monumentti, joka ehti olla 25 vuotta Kangasalan Ystävyydenpuistossa.

 

Vanhoista kuvista päätellen Dialogi oli Ystävyydenpuistossa paremmalla paikalla kuin nykyisin, mutta ehkä Kangasala-talon naapuritalon valmistuminen ja ympäristön siistiytyminen saavat aikaan, että monumentti tulee silloin nykyistä paremmin oikeuksiinsa.

 

 

 

*************

 

 

Ehkä jo lähipäivinä palaan kokemuksiini, joita sain tutustuessani Kimmo Pyykkö –taidemuseon antiin.

 

 

On luonnollista, että se juttuni ei sisällä kuvia, sillä taidemuseossa ei saa valokuvata!

 

 

Sanon jo kuitenkin nyt, että ottakaa Kimmo Pyykkö –taidemuseoon tutustuminen ohjelmaanne – takaan, että käynti kannattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-