Maanantai 11.11.2024 - -Esko Erkkilä-
Tänään ”syyllistyn” vanhan kirjoitukseni toistamiseen, mutta mikäpäs se siinä!
******************
Kalenterissamme on 365 päivää, mutta marraskuun 11. päivä on jäänyt minulle päiväksi, jonka muistan aina ja parhaiten.
Olin 8-vuotias, kun mummuni eli äidinäitini Matilda Välimäki kuoli 11.11.1955 kotonani Viljakkalan Välimäessä.
***************
Äidinpuoleinen vaarini Jaakko Vihtori Välimäki oli syntynyt vuonna 1864 ja hän oli kuollut vuonna 1930.
Vaarini sai ensimmäisessä avioliitossaan seitsemän lasta ja vaimonsa kuoleman jälkeen hän meni uusiin naimisiin vuonna 1881 syntyneen mummuni Matilda Kalliomäen kanssa.
Jaakko Vihtorin toinenkin avioliitto oli ”satoisa”, sillä siitäkin avioliitosta hänelle syntyi seitsemän lasta – kunnioitettava 17 lapsen saavutus 66 - vuotiaalle miehelle!
Mummuni Matilda Välimäki sai viettää koko elämänsä siinä kodissa, jonne vaarini Jaakko Vihtori hänet Viljakkalan Hiiroisten kylästä vaimokseen nouti.
Mummuni elämänlanka katkesi 74 –vuotiaana 11.11.1955. Mummuni sai viettää viimeiset elinvuotensa synnyinkotini pirtissä ja me muu perhe asuimme talomme muissa huoneissa.
Marraskuun 11. päivänä 1955 kuulimme pirtistä mummuni kuolinkorahduksen ja silloin tiesimme, että Matilda oli päässyt maallisen taivalluksensa päätepisteeseen.
******************
Harvoin silloinkaan kukaan pääsi nukkumaan ikiuneen omassa kodissaan, mutta mummulleni Matilda Välimäelle se suotiin!
Kiitollisena muistan!
-Esko Erkkilä-
|