Löytöretkeilijä Joao Goncalves Zarco löysi Madeiran vuonna 1419

Keskiviikko 2.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugalilainen merenkulkija ja löytöretkeilijä Joao Goncalves Zargo (1390 – 1471) löysi Madeiran saaren vuonna 1419.

 

 

Historiankirjat kertovat, että Zargo sekä Tristao Vaz Teixeira lähetettiin tutkimaan Madeiran saarta seuraavana vuonna, kun 1418 oli löydetty Porto Santo.

 

 

Zargo oli prinssi Henrik Purjehtijan palveluksessa – prinssi Henrik pani alulle Portugalin löytöretket ja sai tästä lisänimen Purjehtija, vaikka ei itse osallistunutkaan pitkille löytöretkille.

 

 

****************

 

 

Madeiralla on nettitietojen mukaan kolmekin Joao Goncalves Zargon patsasta ja taannoisella Madeiran matkallamme tapasimme niistä kaksi.

 

 

 

 

 

 

Tunnetuin Zargon patsas sijaitsee Funchalin keskustassa Avenida Arriaga`lla.

 

Tämän patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Francisco Franco ja patsaan jalusta on arkkitehti Cristino da Silvan käsialaa.

 

 

 

 

 

 

Toisen Zargon patsaan tapasimme Promenade Centromar´lla. Tämän patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Augusto Jose Sobral Cid.

Pidän tämän patsaan lennokkuudesta!

 

 

 

Edellisellä Portugalin lomamatkallemme saimme perehtyä portugalilaisten kaukokohteisiin tekemiin löytöretkiin ja nyt huomasimme, että he ovat Henrik Purjehtijan johdolla tehneet ”löytöjä” myös läheltä manner-Portugalia!

 

 

Mielenkiintoista perehtyä näihinkin asioihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Madeiran pääkaupungissa Funchalissa on yksi tasainenkin katu

Sunnuntai 31.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Madeiralla pinnanmuodostus on jyrkkää ja siitä on osoituksena sanonta, että Madeira olisi kymmenkertainen pinta-alaltaan, jos pinnanmuodostuksen ”rypyt” voitaisiin oikaista!

 

 

Sama tilanne on myös saaren pääkaupungissa Funchalissa, jossa kävellen liikkuminen vaatii hyvää kuntoa.

 

 

Funchalissa on kuitenkin yksi katu eli Rantabulevardi, joka merenrannassa sijaitsevana on jalankulkuystävällinen eli tasainen. Rantabulevardin portugalinkielinen nimi sillä kohdalla, josta tässä jutussa pääosin kerron on…

 

…Avenida Francisco Sa Carneiro.

 

 

 

 

 

 

Rantabulevardilla ja Santa Catarina Park´n vierellä sijaitsee patsas, jonka maahenkisyydestä pidän.

 

 

Patsaan nimi on Trabalhador Madeirense ja se voidaan suomentaa vaikkapa ”Työläinen Madeiralla” tai ”Ahkera työläinen Madeiralla”.

 

 

Joka tapauksessa patsas on kunnianosoitus madeiralaisille.

 

 

Patsas kuvastaa raivaajahenkeä ja sitä, että Madeiralla viljelytoimenpiteet ovat vaikeita maaston jyrkkyyden vuoksi.  Mies kampeaa kiveä ylempää kuin missä hän seisoo.

 

 

Patsas on paljastettu vuonna 1979 ja sen on veistänyt Pedro Anjos Teixeira.

 

 

******************

 

 

 

Tässä muutamia kuvia Rantabulevardilta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 **************

Tässä kerrotun patsaan lähellä Rantabulevardilla sijaitsee eräs toinen patsas, mutta siitä ehkäpä jo huomenissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuurin kynnäs - Liettuan eräs tärkeimmistä turistinähtävyyksistä

Maanantai 23.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Liettuan eräs merkittävimmistä turistinähtävyyksistä on Kuurin kynnäs.

 

Se on Itämereen muodostunut kapea niemimaa, joka on ”kiinnittynyt” mantereeseen Venäjän Kaliningradin alueella ja jatkuu kapeana niemimaana aina Liettuan Klaipedaan saakka.

 

Pituutta Kuurin kynnäksellä on lähes sata kilometriä ja sen leveys vaihtelee vajaasta kilometristä 3,8 kilometriin.

 

Kuurin kynnäs on mantereesta ”irti” Klaipedan kohdalla n. kymmenen minuuttia vaativan lauttamatkan verran.

 

Taannoisella Baltian matkallamme teimme Kuurin kynnästä pitkin matkaa Klaipedasta aina Venäjän rajalla sijaitsevaan Nidan kaupunkiin saakka ja takaisin. Ruokailimme Nidassa.

 

 

Klaipedassa eli Kuurin kynnään Liettuan puoleisessa päässä matka kynnäälle pitää suorittaa lautoilla. Niitä kulkee mantereen ja kynnään välillä jatkuvasti.

Toki täytyy muistaa, että Kuurin kynnäs on myös ”manteretta”, sillä se on kiinni mantereessa Klaipedasta vajaan sadan kilometrin päässä sijaitsevassa Kaliningradissa Venäjällä.

 

 

Tämä kuva on otettu bussin ikkunasta sen jälkeen, kun lauttamme rantautui Kuurin kynnäälle. Bussin ikkunasta näkee Klaipedan taloja ja rakennuksia sillä puolella lahtea, josta juuri olemme lähteneet.

 

 

 

Kuurin kynnään pohjoisosa kuuluu Klaipedaan kaupungin alueeseen, mutta etelään mentäessä siirrytään Neringan kuntaan.

 

 

 

Kuurin kynnään kävijät joutuvat lauttamaksun lisäksi maksamaan pienen ympäristömaksun. Se kerätään Neringan kunnan rajalla.

 

 

Kuurin kynnäällä on aikoinaan ollut vaikeat olosuhteet, sillä vaeltava hiekka on haudannut siellä jopa kyliä alleen.

Metsänistutukset alkoivat tositoimin 1800-luvun puolivälissä ja niiden tuloksena hiekka on saatu asettumaan.

 

 

Kynnään leveimmillä kohdilla luonto on rehevää ja puustovalikoima laaja.

 

 

 

Nida on Kuurin kynnäällä viimeinen paikkakunta ennen Venäjän rajaa. Kylä elää turismista.

 

 

 

Valitettavasti akku hyytyi kamerastani Nidassa ja tämä kuva aaltojen päällä laukkaavasta hevosvaljakosta on viimeinen sinä päivänä ottamistani valokuvista.

 

 

Nida on vilkas turistipaikkakunta ja siellä on monipuoliset lomanviettomahdollisuudet.

 

Lintujen syysmuuton seuraamiseen Kuurin kynnäs luo mahtavat olosuhteet. Monet suomalaisryhmätkin käyvät seuraamassa lintujen syysmuuttoa Kuurin kynnäällä.

 

Kuurin kynnäs erottaa Kuurinhaffin Itämerestä. Kuurinhaffi on laguunimainen matala merenlahti, jossa vesi on lähes suolatonta. Sen keskisyvyys on alle 4 metriä ja syvimmälläkin kohdalla vettä on vain 5,8 metriä.

 

Kuurin kynnäs on v. 2000 hyväksytty Unescon maailmanperintölistalle. Se on Liettuan ja Vänäjän yhteishanke ja se on listalle sen vuoksi, että siellä ihminen on päässyt vaikuttamaan maisemaan.

 

Baltian matkamme suunnitteluvaiheessa oli tarkoituksemme ajaa Kuurin kynnäs päästä päähän ja yöpyä Venäjän puolella Kaliningradissa. Yöpyminen Kaliningradissa olisi kuitenkin merkinnyt ainakin yhtä lisäpäivää, joten käynti Kaliningradiin jäi toteutumattomien haaveiden listalle.

 

-Esko Erkkilä-