Pensasmustikkaa ei voi poimia poimurilla!

Torstai 17.8.2023 - -Esko Erkkilä-

Luin jostain, että Kanadassa on mustikanpoiminta kielletty poimurilla ja se on hyvin ymmärrettävää, sillä siellä kasvava mustikka on pensasmustikkaa ja kun se kypsyy yksittäinen marja kerrallaan, niin poimuripoiminta ei ole mahdollista.

 

Meillä on kaksikin pensasmustikkamaata ja eilen oli taas pensamustikan poimintapäivä.

 

Tapaan poimia pensasmustikoita joka kolmas päivä ja se poimintatahti sopii oikein hyvin.

 

Pensasmustikan kasvattamisessa on tärkeää se, että kasvussa on useita eri lajikkeita, sillä näin menetellen saadaan mahdollisimman hyvät sadot!

 

Pensasmustikan poimintapäivä oli siis eilen eli keskiviikkona ja seuraavan kerran aion mennä pensasmustikkamaalle lauantaina!

 

 

-Esko Erkkilä-

Se on nyt selvää, että mustikkasato jää pieneksi!

Tiistai 15.8.2023 - -Esko Erkkilä-

Tein eilen kahdella perinteisellä mustikkapaikallani tutkimusmatkan ja totesin, että tänä vuonna ei tarvitse niiltä paikoilta odottaa mustikkasatoa.

 

Tutkimusmatkani tulokset yllättivät, mutta toisaalta ne helpottivat, sillä nyt on turha jatkaa mustikan poimintamatkoja entisille mustikkapaikoille.

 

Onneksi pensasmustikkamaat ovat tuottamassa kohtuullisen sadon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Uudemman pensasmustikkamaa suojeluhaukka kohosi korkeuksiin!

Tiistai 8.8.2023 - -Esko Erkkilä-

Säätieteilijät ja heihin hurahtaneet ovat päivätolkulla maalanneet pirua seinälle eli sitä vuosituhannen myrskyä, jonka piti tulla Suomeen jo eilen.

 

Kun myrskyn mukanaan tuomaa maailmanloppua ei eilen tullutkaan, niin hurahtaneet maailmanloppua ennustelleet muuttivatkin maailmanlopun tapahtumapäiväksi tämän päivän.

 

Oletan, että vuosituhannen myrskyä odottaneet joutuvat pettymään myös tänään.

 

**************

 

Meillä on mansikkamaan ja nyt kahden pensasmustikkamaan marjasadon suojelijoina kaksi suojeluhaukkaa ja sain eilen tehtäväkseni viedä ne suojaan, ”kun vuosituhannen myrsky” muka tuhoaisi ne.

 

Vireä tuuli aktivoi pienemmän…

 

 

 

…pensasmustikkamaan suojeluhaukan kohoamaan korkeuksiin ja tekemään todellisia akrobaattitemppuja, mutta…

 

 

…vanhemman pensasmustikkamaan suojeluhaukka oli rauhallinen ja suhtautui maailmanlopun ennustuksiin leppoisasti!

 

 

********

 

Saamani tehtävä kuitenkin edellytti suojeluhaukkojen poistamista sekä siirtämistä vajaan ja…

 

 

 

…tässä ne ovatkin lepäämässä nurmikolla!

 

 

Vuosituhannen myrskystä on ollut paljon etukäteisporua, mutta vähän todellisia villoja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mansikka-aika on ohi, mutta nyt alkaa pensasmustikan sadonkorjuu!

Lauantai 29.7.2023 - -Esko Erkkilä-

Meillä on pensasmustikkaa kahdella eri pläntillä ja eilen sain aloittaa toisella niistä sadonkorjuun.

 

Pensasmustikka on hieno marja, mutta hankaluutena sillä on se, että se on poimittava yksitellen, sillä viereisetkin marjat kypsyvät eri aikaan.

 

************

 

 

Tässä nähdään havainnollisesti, että samassa oksassa kasvavat marjat ovat erilaisessa kypsymisvaiheessa – yksitellen ne on poimittava!

 

 

 

Saaliinani ensipoiminnassa oli 500 grammaa pensasmustikoita uudemmalta pensasmustikkamaaltamme, jolta nyt saamme ensimmäisen kerran satoa – taimia alueella on 27 kappaletta!

 

 

Pensasmustikka tuottaa parhaan sadon 6-vuotiaana, joten tällä pläntillä parhaat vuodet ovat vielä edessä, sillä nyt on kyse kolmivuotiaista taimista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pensasmustikan sadonkorjuu alkaa heti mansikkakauden päätyttyä!

Keskiviikko 19.7.2023 - -Esko Erkkilä-

Mansikkamaamme on yhtä ”konttauskertaa” vaille poimittuna, mutta pensasmustikat ovat seuraavina vuorossa.

 

 

 

Pensasmustikasta näyttää muodostuvan kohtuullinen sato ja…

 

 

 

…ensimmäiset marjat ovat jo poimittavissa.

 

 

Pensasmustikka on haastava poimittava, sillä marjat kypsyvät yksitellen.

 

*******************

 

Olemme yleensä verkottaneet pensasmustikkamaat, mutta nyt yritämme selvitä…

 

 

 

…lentävillä linnunpelättimillä.

 

 

Saa nähdä, että onnistummeko!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tyrnin koepoiminta antoi lupaavan tuloksen!

Lauantai 27.8.2022 - -Esko Erkkilä-

Tein eilen pienen koepoiminnan tyrnimaallamme ja tulos oli lupaava.

 

 

 

Tyrni on yksittäin poimittava marja ja sen vuoksi runsaan puolen tunnin poiminta ei tuottanut puntarilla punnittuna kummoistakaan tulosta, mutta hyvään alkuun kuitenkin pääsin.

 

 

*********************

 

 

Tyrni on helppo kasvattaa, sillä hyvän kasvupaikan lisäksi se ei paljon muuta vaadikaan.

 

Tyrni on kalkinsuosija, joten se edustaa puutarhakasveista tyystin toista äärilaitaa kuin syyshortensia, pensasmustikka ja alppiruusu.

 

Typen osalta tyrni pystyy sitomaan ilmasta typpeä, joten se ei tarvitse lannoitustakaan.

 

 

 

Tyrni on kaksikotinen, joten samalla maalla pitää olla hede- ja emikasveja.

 

 

 

Suosittelen tyrnin istutuksessa käytettävän ns. venäläistä istutuskaaviota, jossa keskellä on kollipoika eli hedekasvi ja sen ympärillä kahdeksan narttutyrniä eli emikasvia. Kasvien etäisyys toisistaan n. 1,5 - 2 metriä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt alkoi pensasmustikan poiminta-aika!

Tiistai 16.8.2022 - -Esko Erkkilä-

Meillä on kotitarpeiksi parissakin paikassa pensasmustikkaa ja niiden viljelyssä on oppirahat maksettu.

 

Yhteensä pensasmustikantaimia on nelisenkymmentä ja erityisesti ns. vanhan maan pensasmustikat ovat nyt parhaassa sadontuottoiässä.

 

Pensasmustikan osalta on muistettava muutama keskeinen asia ja ne ovat:

 

• pensasmustikka on happaman maan kasvi, joten sen kasvupaikkaa ei milloinkaan saa kalkita

• pensasmustikka on jänisten suurta herkkua, joten pensasmustikkamaa on aidattava hyvin

• pensasmustikka on myös linnuille suurta herkkua, joten verkottamisesta pitää huolehtia

• pensasmustikkalajikkeita pitää samalla alueella olla useita, sillä niin varmistetaan kohtuullinen sato

• pensasmustikkamaan ympärille pitää sallia vaikkapa leppien kasvaminen, sillä ne pidättävät talvella lunta joka edesauttaa pensasmustikoiden talvehtimista

 

 

 

Pensasmustikka kypsyy poimintakuntoon ”marja kerrallaan”, joten ne on poimittava yksitellen. Tämän vuoksi pensasmustikan korjuuaika kestää pitkään.

 

 

Ns. vanhan pensasmustikkamaamme ensimmäinen poimintakerta tuotti satoa vajaat viitisen kiloa!

 

 

Seuraavaa poimintakertaa odotellessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pensasmustikat on poimittava yksitellen?

Tiistai 26.7.2022 - -Esko Erkkilä-

…sillä ne kypsyvät marja kerrallaan.

 

 

Pensasmustikan sadonkorjuuaika on alkamassa ja pitää muistaa, että kyseessä on paljon työtä vaativan hienon marjan sadonkorjuu, sillä pensasmustikat kypsyvät marja kerrallaan.

 

Muutama kuva eiliseltä, kun aloitin pensasmustikan sadonkorjuun:

 

 

 

 

Osa jo kypsiä ja poimittavissa, mutta osa vielä raakoja!

 

 

 

Tässä kaikki vielä raakoja!

 

 

Malttia ja pitkämielisyyttä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pensasmustikkamaa pitää suojata jäniksiltä ja myös linnuilta!

Maanantai 25.7.2022 - -Esko Erkkilä-

Olemme kasvattaneet pensasmustikkaa viitisentoista vuotta ja osaamme arvostaa sitä.

 

Pensasmustikkaa ”arvostavat” myös jänikset sekä räkättirastaat, joten molempia vastaan on suojauduttava.

 

Jäniksiä vastaan pensasmustikkamaa on aidattava sellaisella verkolla, joka pitää jänikset pois pensasmustikkamaalta.

 

Pensasmustikkamaan verkottaminen on välttämätöntä, jos aikoo saada satoa.

 

************

 

Meillä on kaksi pensasmustikkamaata ja ns. uudempi on juuri nyt tulossa sadontuottoikään, joten…

 

 

 

 

 

…sen verkottamisen tukirakenteiden väsääminen oli eilen hommanani.

 

Monta tuntia siinä hommassa vaan vierähti, kun valtaosa tukirakenteista piti hankkia suoraan metsästä!

 

Moottorisahaa, rautakankea, vasaraa, mittanauhaakin ja nauloja hommaan tarvittiin, mutta valmista tuli!

 

Tänään ohjelmassa on verkkojen levittäminen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt mansikat ovat suojassa räkättirastailta!

Maanantai 11.7.2022 - -Esko Erkkilä-

Yleensä verkotamme omatarvemansikkamaamme juhannuksena, mutta kasvukausi on nyt niin paljon myöhässä, että vasta toissapäivänä teimme tuon homman.

 

 

 

Mansikkamaan verkottaminen on tavallisesti hermoja raastavaa hommaa, mutta nyt tuo homma sujui kohtuullisesti.

 

Tavanomaisia huudahduksia verkottamisessa ovat mm. nämä:

 

"Kiristä nyt sitä!"

 

"Älä vedä sinnepäin!"

 

"Nosta nyt kunnolla"

 

"Ekkö sää ny usko!"

 

"Odota ny mua!"

 

 

********************

 

 

Mansikkamaa siis on paketissa ja seuraavaksi verkkoja pitää levittää muutaman punaherukkapensaan ylle ja erityisen tärkeää on pensasmustikkamaiden verkottaminen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onneksi ei vielä kauriita eikä peuroja!

Maanantai 4.7.2022 - -Esko Erkkilä-

Puutarhakasvisten sadonkorjuuaika alkaa olla ”näillä näppäimillä” ja siihen on valmistauduttava myös sadonsuojaamisvinkkelistä.

 

Onneksi meillä Viljakkalan Majajärvellä tai mökkitonttimme lähiympäristössä on vasta hajahavaintoja erilaisista kauriista ja peuroista eli niistä ei ainakaan vielä ole suurta huolta.

 

Jäniksiltä olemme viljelyksemme suojanneet parinsadan metrin pituisella jänisaidalla, joten siltäkin osin suojauksesta olemme huolehtineet.

 

Mansikka-ajan alkaminen merkitsee, että omatarvemansikkamaamme verkottaminen on hoidettava lähipäivinä, sillä ensimmäiset mansikat alkavat kiinnostaa räkättirastaita ja muita lentäviä vihollisia.

 

Räkättirastaiden räksytys kertoo, että niitä on tänä vuonna poikkeuksellisen paljon.

 

Mansikkamaan suojauksen jälkeen tulee ajankohtaiseksi pensasmustikkamaiden suojaaminen räkättirastailta.

 

Herukkapensaiden osalta mustaherukka-, valkoherukka- ja viherherukkapensaat eivät tarvitse suojausta, mutta punaherukkapensaille se on välttämätöntä!

 

Hommaa siis tulee lähipäivinä ja lähiviikkoina riittämään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pensasmustikka kukkii!

Maanantai 6.6.2022 - -Esko Erkkilä-

Nyt on aika, jolloin pensasmustikat kukkivat.

 

 

 

Meillä on ns. vanha pensasmustikkamaa ja tässä näkyvä ns. uusi pensasmustikkamaa.

 

Pensasmustikkamaat on aidattava huolellisesti, sillä muuten jänöjussit pistelevät poskiinsa pensasmustikantaimet.

 

 

 

Pensasmustikkamaalla pitää olla useita eri lajikkeita, jotta sato olisi runsas – tässä Aino-lajike.

 

 

 

Toivottavasti pensasmustikan kukat nyt säilyvät pakkasvaurioilta!

 

Toivon, että myös ensi talvena joka-aamuiseen marja-annokseeni kuuluu pensasmustikka!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pensasmustikan satonäkymät ovat lupaavat!

Keskiviikko 9.6.2021 - -Esko Erkkilä-

Meillä on mökkimaailmassa kaksikin pensasmustikkamaata ja nyt pensasmustikan kukinta on parhaimmillaan.

 

Pensasmustikka on tarkoin varjeltava kasvi, sillä nelijalkaisille tuholaisille se on aina vihantana kasvina suurta herkkua ja sitten kypsyessään sen marjat ovat puolestaan lentävien tuholaisten haluttua herkkua.

 

Meillä molemmat pensasmustikkamaat ovat kahdenkertaisten aitausten sisällä ja marjojen kypsyessä alat on ehdottomasti verkotettava.

 

Aitaukset estävät jänisten pahanteot, mutta eiväthän ne peuroja estä – onneksi Viljakkalan Majajärvellä ei ainakaan vielä ole peuroja!

 

******************

 

Joskus oppirahavuosina emme verkottaneet pensasmustikkamaatamme ja sitten totesimme, että yhtään kypsää marjaa ei liiennyt suihimme – jopa maahan pudonneet marjat oli maasta popsittu ”parempiin suihin”!

 

 

 

Vanhemmalla pensasmustikkamaallamme on pensaiden välissä lauta- ja muovisia salaojaputkirakennelmia, jotka sitten syksymmällä toimivat rastasverkkojen tukirakennelmina.

 

Kukinta on silmiähivelevän runsasta.

 

 

 

Viime vuonna konttasin pensaiden alla ja kitkin pois kaikki aitaukseen kuulumattomat heinät sekä maitohorsmat, joten nyt voidaan nauttia puhtaasta pensasmustikkamaasta.

 

 

 

Kukinnan paljoutta.

 

 

 

Lentävät pörriäiset olisivat nyt tarpeen, mutta toivotaan pölytyksen onnistuvan ilman niitäkin!

 

 

Pensasmustikka on työläs marja poimittavaksi, sillä se kypsyy marja kerrallaan, joten marjat pitää poimia muutaman päivän välein yksitellen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Mansikka-aika on auttamattomasti ohi!

Torstai 30.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Tavallisen viherpeukalon osalta mansikka-aika on auttamattomasti ohi ja sen vuoksi aloitinkin eilen keräämään rastasverkkoja pois mansikkamaalta.

 

Ammattiviljelijäthän eivät rastasverkkoja käytä, mutta pienimuotoista omaan käyttöön mansikkaa kasvattavan on se tehtävä.

 

Mansikkasato oli tänä vuonna kohtuullinen – kiitos kuivimpana aikana suoritetun kastelun. Kastelu meillä suoritetaan mansikkapenkkeihin niiden rakentamisen aikana upotettujen muoviputkien kautta; muoviputkissa on parinkymmenen sentin välein moottorisahalla sahattuna rakoja, joista vesi pääsee suoraan mansikoiden juurille.

 

 

*****************

 

 

 

Palmikoin mansikkaverkot siistille palmikoille ja se varmistaa, että ne on helppo käyttää uudestaan.

 

Mansikkaverkkojen uudelleenkäyttö alkaakin välittömästi, sillä ne levitetään melkein heti pensasmustikan verkotukseen.

 

Pensasmustikka on jänisten suurta herkkua ja sen vuoksi pitävästä jänisverkosta on huolehdittava. Pensasverkon lisäksi pensasmustikat on suojattava räkäteiltä ja muilta paskonärhiltä, joten mansikkaverkoille on heti olemassa uusi käyttötarkoitus.

 

 

 

Mansikkamaan verkkorakenteille on jo ehkä tänään uusiokäyttöä, sillä pesemisen jälkeen matoille tarvitaan kuivatusriukuja!

 

Kierrätystaloutta siis verkkojen ja verkkorakenteiden osalta parhaimmillaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat

Keskiviikko 20.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Eräs tapa jakaa puutarhakasvit eri ryhmiin, on niiden tarkasteleminen suhteestaan kalkkiin.

 

Puutarhakasveista valtaosa tykkää ja pitää kalkista, sillä sopivan kalkkipitoinen kasvualusta helpottaa ravinteiden käyttökelpoisuutta kasvien käyttöön.

 

Muutamille kasveille kalkki on kuitenkin suorastaan myrkkyä, sillä ne tykkäävät happamasta kasvualustasta.

 

Seuraavassa jokunen esimerkki mökkitontillamme kasvavista kalkinkarttajista ja kalkinsuosijoista:

 

 

 

 

Tärkein kalkinkarttaja meillä on alppiruusuryhmä, joka kesäkuun alussa todennäköisesti on kaikkien aikojen parhaassa kukkaloistossaan.

 

 

 

 

Pensasmustikka aloittelee kukintaansa ja myös se on selkeä kalkinkarttaja.

 

Meillä on kahdellakin alueella pensasmustikkaa eli vuosia vanhalla ja satoa tuottavalla alueella on 19 pensasmustikkayksilöä ja…

 

 

 

…viime kesänä istutettu vajaan kolmenkymmenen taimen uusi alue – uudelta alueelta emme vielä nyt kesällä saa satoa!

 

 

 

Kolmas kalkinkarttaja meillä on syyshortensia, sillä myös se vaatii happaman kasvualustan.

 

 

 

On meillä myös yksi kalkinsuosijakasvi ja se on tyrni.

 

Tyrnin kasvualustaa pitää kalkita rutkasti siinä vaiheessa, kun se istutetaan ja olisi varmaan paikallaan kalkita sitä myös myöhemminkin.

 

 

Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat luovat osaltaan luonnon monimuotoisuutta ja tärkeää on se, että osataan nämä monimuotoisuudet huomioida!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viimeistään nyt on oikea hetki laittaa jänisaita pensasmustikkamaan ympärille!

Tiistai 22.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Istutimme toistakymmentä vuotta sitten 19 pensasmustikantainta mökkimaailmaamme ja vaikeuksiakin on ollut, sillä yksikään nykytaimista ei taida olla alkuperäisiä.
 
 
Viime kesänä kuitenkin onnisti ja saimme noista yksilöistä lähes neljäkymmentä kiloa pensasmustikkaa.
 
 
 

 
 
   
 
 

 
 
Tässä malliksi viime kesän satoamme.

Pensasmustikan marjat eivät ole niin mehukkaita ja aromisia kuin tavallisen mustikan. Sitä vastoin marjat ovat kookkaampia, mutta hedelmäliha on väritöntä ja siemenet puuttuvat.

*********************

 
 
 
Pensasmustikka on alppiruusun ja syreenihortensian tavoin kalkinkarttaja, joten kalkkia ei missään nimessä saa laittaa pensasmustikkamaalle.  Pensasmustikka tykkäisi muiden kalkinkarttajakasvien tavoin, jos sen juurille muutaman vuoden välein toisi suolta suorutaa tai maata ainakin sellaiselta suopellonsyrjältä, jota ei ole koskaan kalkittu.
 
 
 
Happaman kasvualustan lisäksi pensasmustikankasvatuksessa on muistettava kaksi asiaa eli pensasmustikkamaa on suojattava jäniksiltä ja marjomisaikana myös linnuilta.
 
 
 

 
 
Hyvän viimekesäisen sadon innoittamina hankimme 27 uutta pensasmustikantainta ja istutimme ne erilleen…
 
 
   
 

 
 
 

Tässä pari kuvaa uudesta pensasmustikkamaastamme:

 
 
   
 
 

 

*****************
 

Tein portin aitaukseen!

 
 
   
 
 

*****************

 
 
   
 

 

 
 
 

Meillä on mökkimaailmassa jänisverkkoa trekoolimaiden ympärillä yli 200 metriä ja nyt tuo uusi pensasmustikkamaan verkkoaita on tuon laajemman verkotuksen sisällä, joten eiköhän ainakin siellä nyt saada olla jäniksiltä rauhassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pensasmustikka tuottaa satoa 1,5 - 2 kiloa per pensas!

Sunnuntai 1.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Meillä on ollut pensasmustikkaa pienellä alalla jo vuosikaudet ja oppirahoja on maksettu, mutta nyt uskalsimme laajentaa 19 yksilön kasvustoamme, sillä hankimme lisätaimia niin, että kotitarvekasvustomme käsittää nyt hieman yli 40 yksilöä.

 

 

Pensasmustikka on happaman maan kasvi, joten sitä ei kannata istuttaa lohkolle, jota on edellisvuosina kalkittu.

 

 

Kirjallisuustieto kertoo, että pensasmustikan satotaso on 1,5 – 2,0 kiloa per pensas ja siihen haarukkaan pääsimme, sillä saimme 19:stä pensaasta marjoja 35 kiloa.

 

 

 

 

 

Alkuperäiselle pensasmustikkamaallemme istutimme taimet suloiseen epäjärjestykseen, mutta viime keväänä ja nyt syksyllä hyväksikäytimme mansikkakangasta ja istutimme uudet taimet hyvään ”rivijärjestykseen”!

 

 

Huomaatte, että istutimme pensasmustikat pienen harjun päälle ja katteena käytimme eilen muutaman vuoden vanhaa mansikkakangasta.

 

 

 

 

Rivivälinä käytimme 1,6 metriä ja taimivälinä saman verran.

 

 

 

*******************

 

 

 

 

Oleellista pensasmustikan kasvattamisessa on muutama seikka ja nyt lyhyesti niistä tärkeimmät:

 

 

• pensasmustikka tarvitsee hyvään satotasoon pääsemisessä ristiinpölyttämistä ja sen vuoksi pensasmustikkamaalla pitää olla useita eri lajikkeita; meillä on ainakin seuraavia lajikkeita:

• Aino
• Alvar
• Patriot
• Northblue
• Arto

• pensasmustikka on suojattava jäniksiltä riittävän korkealla jänisaidalla, sillä se on jänisten suurta herkkua

• pensasmustikka on jänisten lisäksi suojattava linnuilta ja sen vuoksi pensasmustikkamaan verkottaminen on ehdottoman tärkeää

 

 

 

 

 

Viime keväänä ja eilisin istuttamistamme pensasmustikoista on turha odottaa satoa vielä ensi kesänä, mutta ehkäpä jo vuonna 2021!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Se on alppiruusujen aika nyt!

Torstai 22.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusut kukkivat tavallisesti kesäkuun 4. – 10. päivien välisenä aikana, mutta nyt myöhäisen kevääntulon vuoksi niiden paras kukinta-aika osuu Juhannuksen tienoille.

 

 

Teimme perusteellisen työn runsaat kymmenen vuotta sitten, kun lapiopelillä istutimme mökkimaailmaan yhdentoista alppiruusun suuruisen alppiruusuryhmän.

 

 

Jokaiselle alppiruusulle on kaivettu männikkömetsään tilava istutuskuoppa, joka on täytetty oikeaoppisesti aluksi kaikenlaisella oksa- ja käpymateriaalilla ja sen jälkeen happamalla suomudalla, sillä alppiruusu on happaman maan kasvi.

 

 

Koeteltu totuus on, että alppiruusun kasvualustaan pitää pystyä kaivautumaan ainakin rannetta myöten ilman työkaluja eli alppiruusun kasvualusta pitää olla kuohkean.

 

 

Alppiruusun ihannepaikka on männikkömetsä, sillä matalajuurisena se viihtyy hyvin syväjuurisen männyn kanssa.   On suuri virhe istuttaa alppiruusu lähelle kuusta tai koivua, sillä ne ovat alppiruusun tapaan matalajuurisia.

 

 

Kalkkia tai tuhkaa alppiruusu ei siedä vaan se tarvitsee pensasmustikan ja syyshortensian tavoin happaman kasvualustan.

 

 

 

 

Alppiruusuryhmämme viihtyy hyvin männikössä.

 

 

 

 

 

Hallaisella mökkitontillamme menestyvät alppiruusulajikkeista ainoastaan Mikkeli, Haaga, Helsingin Yliopisto ja P.M.A. Tigerstedt.

 

 

Suorastaan kadehdin varsinais-suomalaisia, sillä siellä menestyvät myös monet muut lajikkeet.

 

 

 

 

 

Alppiruusuryhmämme ”vartijana” toimii vanha perunannostokone, joka on aikoinaan palvellut hevosvetoisena kahden hevosen vetämänä, mutta on lähes kolmekymmentä vuotta sitten muutettu traktorivetoiseksi.

 

 

 

Harmillista, että saamme nauttia alppiruusujen kukinnasta vain kymmenkunta päivää vuodessa ja kun nyt on se aika, niin nauttikaamme rodoista nyt täysin siemauksin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pääsin sentään suosta pois!

Perjantai 23.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Traktorihommissa voi aina kokea mielenkiintoisia asioita.

 

 

Itse koin niitä tässä päivänä muutamana, kun menin hyvin sujuneen kyntöpäivän päätteeksi mökkitontin rannassa olevalle joutomaalle ja tarkoitukseni oli kyntää tuo pieni maapläntti.

 

 

Ensimmäinen veto onnistui jotenkin, mutta toisella vedolla upposin mutaan  melekin traktorin pohjia myöten.

 

 

Tiedän kokemuksesta, että tuolla kohdalla on kivikova savikko puolen metrin syvyydessä, joten lopullisesta vajoamisesta esim. moottoria myöten ei ollut vaaraa.

 

 

Omaan kokemusta traktorin suosta ajamisesta takapyörään kiinnitetyn parimetrisen tukkipöllin avulla, mutta mökillä ei ole kettinkejä ja vaijeri ei oikein sovi siihen tarkoitukseen.

 

 

Olen joskus ollut mukana ”työnjohtajana” ja opastajana Mantsinsaarella, kun meitä saarella kuljettanut venäläiskuski ajoi traktorinsa suohetteikköön.

 

 

Menetelmä oli venäläismiehelle aivan uusi ja hän kovasti kiitteli, kun sai käytännön kautta oppia tavan, jolla traktori saadaan suosta ylös.

 

 

 

Mutta se oma tapaukseni:

 

 

Jouduin käyttämään kahta keinoa eli lapioimaan traktorille kulkuväylä kovalle maalle ja irrottamaan kyntöaurat.

 

 

Lapionti piti suorittaa savijankkoon saakka ja se vajaa parituntinen joka siinä kului, oli hyvää kuntoilua!

"Tapahtumapaikalle" jättämäni aurat vedin vaijerilla kuivalle maalle ja laitoin traktorin perään.

 

 

Tässä kuvakimara tapahtuneesta – onneksi olin mökillä yksin, joten ei tarvinnut kuulla arvostelua tyhmyydestäni:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Onneksi mökin kastelujärjestelmää en vielä ollut ehtinyt laittaa talviasentoon, joten vesipumppu päälle ja traktorin peseminen onnistui helposti.

 

 

Toivottavasti ensi kesänä on pätkä niin kuivaa, että pystyn tuolle alueelle kylvämään nurmikon, jotta sinne ei enää tarvitse traktorilla upota.

 

 

Alue on hyvää, kalkitsematonta suomutaa, joten se olisi mainio kasvualusta alppiruusuille, pensasmustikalle ja syreenihortensialle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pensasmustikan kasvattamisessa on monia haasteita

Maanantai 6.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Elämme kesäkuun alkupäiviä ja varhaisen kesäntulon vuoksi on paras pensasmustikan kukinta-aika.

 

 

En ole suuri asiantuntija pensasmustikan viljelyssä, mutta 19 pensaan kanssa puuhaaminen on vuosien aikana tuonut jonkinlaista kokemusta tuon hienon marjan kasvattamisessa.

 

 

Kerroin, että 19 pensasta, mutta on heti todettava, että mikään pensaistamme ei ole alkuperäisiä, vaan kato kävi ensimmäisinä vuosina ja kaikki pensaat on vuosien aikana vaihdettu!

 

 

Tässä olevat kuvat on kuvattu pensasmustikkamaaltamme 5.6.2016.

 

 

 

 

 

 

Jänisaidan on oltava niin korkea, että ristihuulet eivät pääse syömään pensasmustikkapensaita edes suurimpien luminietosten aikana.

 

 

Lumipeite on pensasmustikoille tärkeä ja sen vuoksi pensasmustikkamaan laidoille kannattaa jättää erilaisia varpuja kasvamaan, jotta lumipeite pensaiden kohdalla on riittävän suojaava.

 

 

Nyt olemme selvittäneet jänikset ja huolehtineet riittävästä lumipeitteestä, mutta nämä eivät vielä riitä.

 

 

 

 

 

Pensasmustikka on happaman maan kasvi ja sen vuoksi maata ei saa missään tapauksessa kalkita.

 

 

Happamuutta lisätään – jos oikein halutaan panostaa pensasmustikan viljelyyn – tuomalla suoruoppaa vaikkapa metsäojitustyömailta tai sellaiselta pellonnurkalta, jota ei ole koskaan kalkittu.

 

 

Meillä happamuutta on lisätty sillä, että pensasmustikkamaalle on tuotu muutaman vuoden välein traktorin peräkärryllinen kuoriketta sahalta, jossa puut kuoritaan ennen sahausta.  Kuorike pitää osaltaan myös rikkakasvit kurissa.

 

 

 

 

 

Pölyttymistä edistetään ainakin kahden eri lajikkeen rinnakkaisviljelyllä – meillä on kasvamassa Alvari ja Aino.  Nykyään saattaa olla myös uudempia lajikkeita.

 

 

 

 

 

 

Marjat kypsyvät hyvin eri aikaan, joten samankin oksan poimintaa pitää suorittaa monta kertaa sadonkorjuukautena.

 

 

Linnut ovat suuri ongelma pensasmustikanviljelyssä ja sen vuoksi riittävän varhain aloitettu verkottaminen onkin välttämätöntä.

 

 

Jos lintujentorjunnasta ei ole huolehdittu, niin kypsät marjat katoavat parempiin suihin otollisena hetkenä parissa tunnissa.  Kokemusta on, että myös maahan pudonneet marjat saavat samassa yhteydessä kyytiä!

 

 

 

Pensasmustikka on hieno marja aamuisin siinä marjakimarassa, jonka voi valmistaa pakastimessa olevista eri marjoista.

 

 

Kymmenellä pensaalla pääsee hyvään alkuun, mutta pari – kolme vuotta pensaiden istuttamisen jälkeen pitää jaksaa odottaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-