Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Pensasmustikka tuottaa satoa 1,5 - 2 kiloa per pensas!

Sunnuntai 1.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Meillä on ollut pensasmustikkaa pienellä alalla jo vuosikaudet ja oppirahoja on maksettu, mutta nyt uskalsimme laajentaa 19 yksilön kasvustoamme, sillä hankimme lisätaimia niin, että kotitarvekasvustomme käsittää nyt hieman yli 40 yksilöä.

 

 

Pensasmustikka on happaman maan kasvi, joten sitä ei kannata istuttaa lohkolle, jota on edellisvuosina kalkittu.

 

 

Kirjallisuustieto kertoo, että pensasmustikan satotaso on 1,5 – 2,0 kiloa per pensas ja siihen haarukkaan pääsimme, sillä saimme 19:stä pensaasta marjoja 35 kiloa.

 

 

 

IMG_4225.JPG

 

 

Alkuperäiselle pensasmustikkamaallemme istutimme taimet suloiseen epäjärjestykseen, mutta viime keväänä ja nyt syksyllä hyväksikäytimme mansikkakangasta ja istutimme uudet taimet hyvään ”rivijärjestykseen”!

 

 

Huomaatte, että istutimme pensasmustikat pienen harjun päälle ja katteena käytimme eilen muutaman vuoden vanhaa mansikkakangasta.

 

 

 IMG_4226.JPG

 

Rivivälinä käytimme 1,6 metriä ja taimivälinä saman verran.

 

 

 

*******************

 

 

 

 

Oleellista pensasmustikan kasvattamisessa on muutama seikka ja nyt lyhyesti niistä tärkeimmät:

 

 

  • pensasmustikka tarvitsee hyvään satotasoon pääsemisessä ristiinpölyttämistä ja sen vuoksi pensasmustikkamaalla pitää olla useita eri lajikkeita; meillä on ainakin seuraavia lajikkeita:

  • Aino
  • Alvar
  • Patriot
  • Northblue
  • Arto

  • pensasmustikka on suojattava jäniksiltä riittävän korkealla jänisaidalla, sillä se on jänisten suurta herkkua

  • pensasmustikka on jänisten lisäksi suojattava linnuilta ja sen vuoksi pensasmustikkamaan verkottaminen on ehdottoman tärkeää

 

 

 

IMG_4227.JPG

 

 

Viime keväänä ja eilisin istuttamistamme pensasmustikoista on turha odottaa satoa vielä ensi kesänä, mutta ehkäpä jo vuonna 2021!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pensasmustikka, pensasmustikan istuttaminen, pensasmustikan ristiinpölyttäminen, pensasmustikka on happaman maan kasvi, pensasmustikkamaata ei saa kalkita, pensasmustikkalajikkeet, pensasmustikan satotaso,

Se on alppiruusujen aika nyt!

Torstai 22.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusut kukkivat tavallisesti kesäkuun 4. – 10. päivien välisenä aikana, mutta nyt myöhäisen kevääntulon vuoksi niiden paras kukinta-aika osuu Juhannuksen tienoille.

 

 

Teimme perusteellisen työn runsaat kymmenen vuotta sitten, kun lapiopelillä istutimme mökkimaailmaan yhdentoista alppiruusun suuruisen alppiruusuryhmän.

 

 

Jokaiselle alppiruusulle on kaivettu männikkömetsään tilava istutuskuoppa, joka on täytetty oikeaoppisesti aluksi kaikenlaisella oksa- ja käpymateriaalilla ja sen jälkeen happamalla suomudalla, sillä alppiruusu on happaman maan kasvi.

 

 

Koeteltu totuus on, että alppiruusun kasvualustaan pitää pystyä kaivautumaan ainakin rannetta myöten ilman työkaluja eli alppiruusun kasvualusta pitää olla kuohkean.

 

 

Alppiruusun ihannepaikka on männikkömetsä, sillä matalajuurisena se viihtyy hyvin syväjuurisen männyn kanssa.   On suuri virhe istuttaa alppiruusu lähelle kuusta tai koivua, sillä ne ovat alppiruusun tapaan matalajuurisia.

 

 

Kalkkia tai tuhkaa alppiruusu ei siedä vaan se tarvitsee pensasmustikan ja syyshortensian tavoin happaman kasvualustan.

 

 

IMG_0321.JPG

 

 

Alppiruusuryhmämme viihtyy hyvin männikössä.

 

 

 

IMG_0322.JPG

 

 

Hallaisella mökkitontillamme menestyvät alppiruusulajikkeista ainoastaan Mikkeli, Haaga, Helsingin Yliopisto ja P.M.A. Tigerstedt.

 

 

Suorastaan kadehdin varsinais-suomalaisia, sillä siellä menestyvät myös monet muut lajikkeet.

 

 

 

IMG_0323.JPG

 

 

Alppiruusuryhmämme ”vartijana” toimii vanha perunannostokone, joka on aikoinaan palvellut hevosvetoisena kahden hevosen vetämänä, mutta on lähes kolmekymmentä vuotta sitten muutettu traktorivetoiseksi.

 

 

 

Harmillista, että saamme nauttia alppiruusujen kukinnasta vain kymmenkunta päivää vuodessa ja kun nyt on se aika, niin nauttikaamme rodoista nyt täysin siemauksin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alppiruusu, alppiruusut, Helsinki, Mikkeli, Haaga, P.M.A. Tigerstedt, alppiruusulajikkeet, alppiruusu on happaman maan kasvi, syyshortensia, pensasmustikka,

Pääsin sentään suosta pois!

Perjantai 23.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Traktorihommissa voi aina kokea mielenkiintoisia asioita.

 

 

Itse koin niitä tässä päivänä muutamana, kun menin hyvin sujuneen kyntöpäivän päätteeksi mökkitontin rannassa olevalle joutomaalle ja tarkoitukseni oli kyntää tuo pieni maapläntti.

 

 

Ensimmäinen veto onnistui jotenkin, mutta toisella vedolla upposin mutaan  melekin traktorin pohjia myöten.

 

 

Tiedän kokemuksesta, että tuolla kohdalla on kivikova savikko puolen metrin syvyydessä, joten lopullisesta vajoamisesta esim. moottoria myöten ei ollut vaaraa.

 

 

Omaan kokemusta traktorin suosta ajamisesta takapyörään kiinnitetyn parimetrisen tukkipöllin avulla, mutta mökillä ei ole kettinkejä ja vaijeri ei oikein sovi siihen tarkoitukseen.

 

 

Olen joskus ollut mukana ”työnjohtajana” ja opastajana Mantsinsaarella, kun meitä saarella kuljettanut venäläiskuski ajoi traktorinsa suohetteikköön.

 

 

Menetelmä oli venäläismiehelle aivan uusi ja hän kovasti kiitteli, kun sai käytännön kautta oppia tavan, jolla traktori saadaan suosta ylös.

 

 

 

Mutta se oma tapaukseni:

 

 

Jouduin käyttämään kahta keinoa eli lapioimaan traktorille kulkuväylä kovalle maalle ja irrottamaan kyntöaurat.

 

 

Lapionti piti suorittaa savijankkoon saakka ja se vajaa parituntinen joka siinä kului, oli hyvää kuntoilua!

"Tapahtumapaikalle" jättämäni aurat vedin vaijerilla kuivalle maalle ja laitoin traktorin perään.

 

 

Tässä kuvakimara tapahtuneesta – onneksi olin mökillä yksin, joten ei tarvinnut kuulla arvostelua tyhmyydestäni:

 

 

 

tr1.jpg

 

 

 

tr2.jpg

 

 

 

tr3.jpg

 

 

 

tr4.jpg

 

 

 

tr5.jpg

 

 

 

tr6.jpg

 

 

 

tr7.jpg

 

 

 

Onneksi mökin kastelujärjestelmää en vielä ollut ehtinyt laittaa talviasentoon, joten vesipumppu päälle ja traktorin peseminen onnistui helposti.

 

 

Toivottavasti ensi kesänä on pätkä niin kuivaa, että pystyn tuolle alueelle kylvämään nurmikon, jotta sinne ei enää tarvitse traktorilla upota.

 

 

Alue on hyvää, kalkitsematonta suomutaa, joten se olisi mainio kasvualusta alppiruusuille, pensasmustikalle ja syreenihortensialle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mantsinsaari, suomuta, hapan suomuta, alppiruusu, pensasmustikka, syyshortensia,

Pensasmustikan kasvattamisessa on monia haasteita

Maanantai 6.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Elämme kesäkuun alkupäiviä ja varhaisen kesäntulon vuoksi on paras pensasmustikan kukinta-aika.

 

 

En ole suuri asiantuntija pensasmustikan viljelyssä, mutta 19 pensaan kanssa puuhaaminen on vuosien aikana tuonut jonkinlaista kokemusta tuon hienon marjan kasvattamisessa.

 

 

Kerroin, että 19 pensasta, mutta on heti todettava, että mikään pensaistamme ei ole alkuperäisiä, vaan kato kävi ensimmäisinä vuosina ja kaikki pensaat on vuosien aikana vaihdettu!

 

 

Tässä olevat kuvat on kuvattu pensasmustikkamaaltamme 5.6.2016.

 

 

 

pensas1.jpg

 

 

Pensasmustikkamaa on suojattava jäniksiltä, sillä sen varvut ja lehdet ovat jänisten suurta herkkua.
 

 

Jänisaidan on oltava niin korkea, että ristihuulet eivät pääse syömään pensasmustikkapensaita edes suurimpien luminietosten aikana.

 

 

Lumipeite on pensasmustikoille tärkeä ja sen vuoksi pensasmustikkamaan laidoille kannattaa jättää erilaisia varpuja kasvamaan, jotta lumipeite pensaiden kohdalla on riittävän suojaava.

 

 

Nyt olemme selvittäneet jänikset ja huolehtineet riittävästä lumipeitteestä, mutta nämä eivät vielä riitä.

 

 

 

pensas2.jpg

 

 

Pensasmustikka on happaman maan kasvi ja sen vuoksi maata ei saa missään tapauksessa kalkita.

 

 

Happamuutta lisätään – jos oikein halutaan panostaa pensasmustikan viljelyyn – tuomalla suoruoppaa vaikkapa metsäojitustyömailta tai sellaiselta pellonnurkalta, jota ei ole koskaan kalkittu.

 

 

Meillä happamuutta on lisätty sillä, että pensasmustikkamaalle on tuotu muutaman vuoden välein traktorin peräkärryllinen kuoriketta sahalta, jossa puut kuoritaan ennen sahausta.  Kuorike pitää osaltaan myös rikkakasvit kurissa.

 

 

 

pensas3.jpg

 

 

Pölyttymistä edistetään ainakin kahden eri lajikkeen rinnakkaisviljelyllä – meillä on kasvamassa Alvari ja Aino.  Nykyään saattaa olla myös uudempia lajikkeita.

 

 

 

pensas4.jpg

 

 
Pensasmustikan sadonkorjuu on haastavaa monestakin syystä.

 

 

Marjat kypsyvät hyvin eri aikaan, joten samankin oksan poimintaa pitää suorittaa monta kertaa sadonkorjuukautena.

 

 

Linnut ovat suuri ongelma pensasmustikanviljelyssä ja sen vuoksi riittävän varhain aloitettu verkottaminen onkin välttämätöntä.

 

 

Jos lintujentorjunnasta ei ole huolehdittu, niin kypsät marjat katoavat parempiin suihin otollisena hetkenä parissa tunnissa.  Kokemusta on, että myös maahan pudonneet marjat saavat samassa yhteydessä kyytiä!

 

 

 

Pensasmustikka on hieno marja aamuisin siinä marjakimarassa, jonka voi valmistaa pakastimessa olevista eri marjoista.

 

 

Kymmenellä pensaalla pääsee hyvään alkuun, mutta pari – kolme vuotta pensaiden istuttamisen jälkeen pitää jaksaa odottaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pensasmustikka, pensasmustikan kasvattaminen, jänikset pensasmustikan uhkana, vähäinen lumipeite pensasmustikan uhkana, linnut pensasmustikan uhkana, pensasmustikkalajikkeet Alvari ja Aino,

Kalkinsuosijat ja kalkinkarttajat

Torstai 22.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Maatalouskemian alkeita opiskelleille on tietona, että kalkitus nostaa satotasoa.

 

 

Satotason kohoaminen perustuu sille, että kalkituksen avulla kasvit pystyvät helpommin hyödyntämään maaperässä olevat ravinteet.

 

 

Näin asiat pääsääntöisesti onkin peltoviljelypuolella, mutta puutarha- ja koristekasveilla asia ei olekaan niin yksiselitteinen.

 

 

Puutarhassa löytyy eräitä kasveja, joille kalkitus ei sovi lainkaan ja siitä on ehdottomasti pidättäydyttävä.

 

 

Mökkitontillamme kasvaa ainakin kolme eri kasvilajia, joille kalkkia ei saa antaa.

 

 

Kalkinkarttajamme ovat pensasmustikka, syyshortensia sekä alppiruusut.

 

 

Miten pensasmustikan, syyshortensian ja alppiruusujen ”kalkinkarttamisominaisuutta” hoidetaan?

 

 

Alppiruusujen ihanteellinen kasvupaikka on mäntyjen juurella ja kun männynneulaset ovat happamia ja kun ne putoilevat alppiruusujen päälle, niin sitä kautta alppiruusut saavat happamuutta kasvupaikalleen.

 

 

Ihanteellinen tapa huolehtia syyshortensian ja pensasmustikan kasvupaikan happamuudesta on se, että niiden juurille tuotaisiin vaikkapa kolmen vuoden välein hapanta suorutaa eli suolta kaivettua hapanta turvemaata.

 

 

Ihanteellista olisi kaivaa suorutaa metsäojien penkalta tai sitten sellaisesta paikasta pellolla, jota ei ole milloinkaan kalkittu.

 

 

Tunnustan, että olen siinä mielessä tyypillinen henkilö, kun kerron miten pitäisi menetellä, niin omien kasvieni kanssa en siten kuitenkaan tee – ainakin siitä on vuosia, kun olen tuonut suorutaa syyshortensioille ja pensasmustikkamaalle.

 

 

Mikä puutarhakasvi tavanomaisten juuresten ja muiden kalkinsuosijoiden lisäksi on sellainen, joka erityisesti pitää kalkituksesta?

 

 

Vastaus on tyrni.

 

 

Tyrni on kalkinsuosija ja sen ominaisuutensa lisäksi se on sellainen, jota ei saa lannoittaa.

 

 

Tyrni on palkokasvien ja lepän tapaan kasvi, joka juurinystyröiden avulla pystyy hyödyntämään ilmassa olevan typen.

 

 

Jos tyrnille antaa lannoitetta, sen systeemit saattavat mennä sekaisin ja se voi pahoin.

 

 

Siis:

  • kalkkia tyrnille

  • ei missään nimessä kalkkia pensasmustikalle, syyshortensialle eikä alppiruusuille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kalkinsuosijat, kalkinkarttajat, kalkki, pH, maan kalkitseminen, hapan kasvualusta, alppiruusu, pensasmustikka, syyshortensia, tyrni,

Viherpeukalolla on nyt meneillään kiivain sadonkorjuuaika!

Lauantai 16.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Elämme elokuun puolenvälin tienoota ja viherpeukalolla on nyt kiire.

 

Kiirettä riittää sadonkorjuun merkeissä, mutta samaan aikaan pitäisi ehtiä moneen muuhun hommaan, joilla luodaan perusteita seuraavan ja seuraavien vuosien sadolle.

 

Seuraavassa pieni kuvakimara selitysten kera niistä toimenpiteistä, joita kohdalleni on elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana sattunut. Olin melkein viikon matkoilla ja silloin ei viherpeukalorintamalla tapahtunut mitään, joten tehollista ”viherpeukaloaikaa” on elokuussa ollut tähän mennessä vain kymmenkunta työpäivää.

 

 

 

 

viher1

 

 

Valkosipulit saatiin nostettua elokuun 1. päivänä.

 

Ajankohta oli hieman varhainen, mutta valkosipuleitamme kohdanneen monokulttuuriongelman vuoksi oikea.

 

Olen aiemmin luullut, että valkosipulilla ei ole monokulttuuriongelmaa ( = jatkuva viljely samalla paikalla), mutta nyt on pakko tunnustaa vuoroviljelyn välttämättömyys myös valkosipulin kohdalla.

 

 

 

 

viher2

 

 

Meillä on omatekoinen sipulikuivuri ja valkosipulit täyttivät sipulikuivurin ensimmäisen kerroksen.

 

 

 

 

viher3

 

 

Valkosipulin kukinnot ovat ”täyttä tavaraa” esim. vokkipannulla ja niitä ei missään tapauksessa kannata heittää kompostiin.

 

 

 

 

viher4

 

 

Mansikkamaata pitää jatkuvasti uudistaa ja meillä se merkitsee tänä vuonna yhden n. 25 metrin pituisen mansikkapenkin aikaansaamista.

 

Mansikkapenkkiin asennetaan kasteluputki ja se on tässä asennettu paikoilleen.

 

 

 

 

viher5

 

 

Musta-, puna- ja viherherukan satotaso jäi meillä hyvin alhaiseksi, mutta valkoherukasta saimme hyvän sadon.

 

 

 

 

viher6

 

 

Kesäkurpitsa on kiitollinen puutarhakasvi, sillä se kasvattaa näyttävät ”mollukat”.

 

Suunnitelmissa on, että kaksinkertaistamme kesäkurpitsaviljelymme nykyisestä kolmesta taimesta kuuteen taimeen ensi kesänä!

 

 

 

viher8

 

 

Avomaankurkkulavaamme mahtuu parisenkymmen tainta ja se tuottaa talveksi tarvitsemamme määrän aineksia herkkukurkkujen säilöntään – tässä ensimmäisen keräilykierroksen sato.

 

 

 

 

 viher7

 

 

Piparjuuri on valkosipuleiden ohella tärkeä tekijä herkkukurkkujen säilönnässä. Piparjuurta kasvaa ryytimaamme kupeella ja sitä voi käydä sieltä kaivamassa lapiolla.

 

 

 

 

viher9

 

 

Herukkapensaissa tuli vastaan koivumittarin toukka.

 

Toukka on naamioitumisen maailmanmestari ja se on tuo kättäni vastaan ottamassani kuvassa tuo vasemmanpuoleinen ”oksa”.

 

Koivumittari on perhonen, joka lentelee vaikkapa silloin, kun polttopuupinoja pengotaan.

 

 

 

 

viher10

 

 

Lehtikaali onnistui tänä vuonna hyvin ja sitä meillä riittää.

 

Lehtikaali on monipuolinen raaka-aine ruuanlaitossa ja täytyy olla tyytyväinen, että Rouva tuli talven aikana ostaneeksi halvalla lehtikaalin siemeniä – ostetaan muuten jatkossakin!

 

 

 

 

viher11

 

 

Elokuun puolivälissä sadonkorjuukiireiden kärkeen asettuu pensasmustikan poiminta.

 

Meillä on 19 pensasmustikantainta, jotka nyt ovat varttuneet sadontuottoikään – näyttää tulevan kohtuullinen pensasmustikkavuosi!

 

 

Viherpeukalon kiireet jatkuvat – suorastaan vauhdittuvat – mutta niistä joskus toiste!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valkosipulien sadonkorjuu, pensasmustikan viljely, avomaankurkun sadonkorjuu, piparjuuri, herkkukurkkujen valmistaminen, mansikkamaan perustaminen, kesäkurpitsa, koivumittarin toukka, koivumittari, lehtikaalin viljely, pensasmustikka,

Viherpeukalon onnistumiset, mutta myös epäonnistumiset näkyvät viljelyksillä nyt

Tiistai 19.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Otin kameran mukaani, kun viikonvaihteen aikana tein pienen tarkastelumatkan mökkitonttimme kasvi- ja puutarhamaille.


Annan kamerani otosten kertoa:

 

Päältäajettava ruohonleikkurimme on leikkuupään laakeriremontissa, joten nurmikko on päässyt ryöstäytymään hallitsemattomaan kasvuun, mutta älkää antako sen haitata – leikkuri on kuulemma tulossa kuntoon ja pian päästään nurmikonleikkuuseen.

 

 alppiruusut1


Kesäntulon viivästyminen näkyy hyvin selvästi alppiruusujen tavanomaista myöhäisempänä kukkimisena.

Tavallisesti alppiruusut kukkivat kesäkuun alkupäivinä, mutta nyt niiden kukinta alkoi kymmenkunta päivää myöhemmin.

Perustimme alppiruusuryhmän oikeaoppisesti männikköön, sillä pintajuuriset alppiruusut viihtyvät yhdessä syväjuuristen mäntyjen kanssa – alppiruusuja ei saa istuttaa pintajuuristen kuusien läheisyyteen.

Alppiruusun kasvualustan pitää olla ”höhheliä”, sillä vanha koeteltu totuus on, että alppiruusun juurella pitää päästä ilman työkaluja kaivautumaan ainakin ranteenverran maahan – jotkut taitavat sanoa, että kyynärpäätä myöten, mutta minä pidän sitä ohjetta jo hieman yliampuvana!

 

alppiruusutPMT

 

Alppiruusuista ensimmäisenä ehti kukkaanP.M.Tigerstedt” ja…

 

 

alppiruusutHY

 

…sen jälkeen ”Helsingin Yliopisto”,…

 


alppiruusutMikkeli

 

…”Mikkeli”…

 

alppiruusutHaaga

 

…ja Haaga aloittivat kukintansa.

 

 

Hallaisella mökkipalstallamme menestyvät ainoastaan nämä neljä lajiketta ja sen vuoksi olenkin hienoisella kademielellä aina seurannut Turun seudun työkaverieni puheita useiden alppiruusulajikkeiden kirjosta heidän puutarhassaan.

 

 

pensasmustikkaaitaus

 

Pienoinen ylpeydenaiheemme on pensasmustikkamaamme.

Toisaalta siinä on varsin vähän aihetta ylpeyteen, sillä parisenkymmentä yksilöä on istutettu ainakin kahteen kertaan oppivuosiemme aikana. Pensasmustikkamaamme on tullut hintoihinsa, mutta nyt satomahdollisuudet näyttävät hyviltä.

Pensasmustikkamaa on ehdottomasti suojattava aitaverkoilla jäniksiä vastaan ja viime kesänä rakensimmekin sen ympärille hyvän verkkoaidan.

Pensasmustikka on marjojen kypsyessä suojattava myös ”ilmavoimien hyökkäyksiltä” tai muuten kypsät marjat häviävät viimeistä marjaa myöten lintujen nokkaan – tästäkin meillä on omakohtaisia kokemuksia.

 

pensasmustikkakukat

 

Pensasmustikan kukinta on nyt ollut poikkeuksellisen runsasta ja myös pölyttäjiä on ollut liikkeellä mukavasti.

 

 

mansikankukat

 

Mansikan kukinta-aika on päättymässä ja kukinnan perusteella kohtuullinen mansikkasato on mahdollinen.

 

sipulimaa

 

Porkkanat, punajuuret ja palsternakat ovat vielä harsojen alla, mutta sipuleille meillä ei riittänyt harsoja.

Sipulit ovat kohtuullisessa kasvun alussa ja nyt tarvitaankin ainoastaan sopivasti vettä, haraamista sekä tarpeelliset ötökkäruiskutukset.

 

 

pussiperunamaa

 

Kevytpeitteet on pussiperunoiden päältä poistettu ja äkkiseltään huonokuntoisilta näyttävät perunantaimet ovat näkyvillä.

Varhaisperunan satonäkymät eivät ole aivan yhtä lohduttoman näköiset kuin perunantaimet, vaan odotettavissa on kuitenkin uutta perunaa omasta pellosta heti juhannuksen jälkeen – saattaa olla, että juhannukseksi oman pellon uudet perunat eivät ehdi.

 

jaaaskanraparperi

 

Vanhaa maatiaiskantaa oleva raparperi on vahvassa kasvussa.

Se on kuulemma niin voimakasarominen, että se ei kelpaa perheemme ruuanlaittoon lainkaan! Olkoon sitten puutarhan komistuksena!

 

 

kuivunutluumupuu

 

Yhden luumupuuryhmän kuivuminen on laskettava viime talven tappioiksi.

Olemme muutamana viime kesänä saaneet 200 – 300 kilon suuruisen luumusadon, mutta nyt sato saattaa jäädä kymmenesosaan tavanomaisesta.

 

valkosipulivasen

 

Valkosipulia meillä on kasvussa runsaalla sadalla rivimetrillä ja sen satonäkymät näyttävät erinomaisilta.

Tämä kasvusto on istutettu viime syksynä myöhään ja se on satonäkymiltään paras! Toki tämäkin ehti ennen talventuloa pienelle taimelle, mutta ei kovin suurelle.

 

valkosipulikeski

 

Valkosipulia on kasvamassa kolmella erillisellä ”pläntillä” ja kaikki ovat hyvässä kasvuvauhdissa.

Katteena käytämme nurmikoilta lehtipuhaltimella syksyllä "haravoituja" lehtiä.

Opimme taas uutta, kun käytimme katteena lehtiä, jotka olivat olleet kasalla kaksi vuotta - nyt ne olivat katteeksi parhaimmillaan!

 

valkosipulioikea

 

Valkosipulin alkuperämaat ovat kotimaisen lisäksi Puola, Viro, Latvia, Unkari ja Saksa, sillä minulla on tapana matkoilla aina ostaa valkosipuleita istutettavaksi.

Löysin välillä hukassa olleen istutuskartan ja siitä pystyn nyt toteamaan jokaisen sipulin alkuperämaan. Ainakin tässä vaiheessa kaikki yksilöt ovat alkuperämaasta riippumatta hyvässä kasvussa.

Istutuskartta on päivätty 11.10.2011 ja sen jälkeen on istutettu ensimmäisessä valkosipulikuvassa näkyvät valkosipulit – viime syksynä myöhäinen istutusajankohta oli satonäkymien osalta paras!

Olen pitänyt tavoitteena, että istutan valkosipulinkynnet maahan pari...kolme viikkoa ennen talventuloa. Periaate on hyvä, mutta kukapa tietää etukäteen, että milloin talvi pakkasineen tulee!

 

 

Sopivasti ajoittuneet sateet ovat mahdollistaneet kaikille puutarhakasveille suotuisan kasvuunlähdön.

Sadetuksia ei vielä ole tarvittu, mutta varmaan niihinkin joudutaan turvautumaan juhannuksen jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alppiruusu, valkosipuli, pensasmustikka,

Viherpeukalon vinkkelistä syksyn satonäkymät ovat hyvät

Torstai 28.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Viherpeukalo on korjannut talteen vasta mansikkasadon, mutta joitain näkymiä muidenkin puutarhakasvien syksyn sadosta voi jo nyt kaavailla.

 

Mansikan sadonkorjuuaika jäi lyhyeksi, mutta siitä huolimatta sadosta muodostui kohtuullinen. Myös laatutaso oli korkealuokkainen. Normaalisti meillä mansikka-aika kestää viisi viikkoa, mutta nyt se oli ohi hieman yli kolmessa viikossa.

 

Muistelen, että mansikkasadon määrä Suomessa on tasoa 14 miljoonaa kiloa. En ole vielä nähnyt valtakunnallista satoennustetta, mutta omakohtaisen kokemuksen perusteella ennustan kokonaissadon jäävän hieman alle 14 milj. kilon.

 

Varhaisperunaa saimme omasta pellosta heti juhannukselta. Nyt varhaisperunat ovat kasvaneet jo melkein ylisuuriksi.

 

Kustaan-päivä on vanhan kansan perunanistutuspäivä. Kalenterissa se ajoittuu kesäkuun 6. päiväksi. Istutimme silloin muutamia lajikkeita ja kaikki näyttävät ainakin varsistosta päätellen kasvavan hyvin. Ainakin vielä perunarutto on pysynyt loitolla, mutta toki rutontorjunta on koko ajan heinäkuun alusta alkaen ”ollut päällä”.

 

 

pict0837.jpg

 

Tässä hienossa kukassa oleva Blue Congo-lajike. Blue Congo on perunalajike, jossa yhdistyvät jännittävä ulkonäkö ja erinomaiset maku-, käyttö- ja varastointiominaisuudet sekä terveysvaikutukset.

Violetti malto muuttuu keitettäessä tumman siniseksi. Mikrossa, höyryssä ja uunissa kypsytettynä väri säilyy kirkkaampana.

Itsenäisyyspäivänä taitava emäntä loihtii perunasalaattitarjottimelle Suomen lipun Blue Congosta ja tavallisesta perunasta!

 

Heittopyöräkoneella perunoita nostettaessa on oltava tarkkana, jotta löytää kaikki Blue Congot!

 

pict08182.jpg

 

Pensasmustikasta olemme saamassa kaikkien aikojen parhaan sadon. Osansa on sillä, että verkotimme pensasmustikkamaan ajoissa, joten linnut eivät nyt pääse ”osingoille”. Pensasmustikat on poimittava samastakin pensaasta monta kertaa, sillä vain osa kypsyy kerrallaan.

 

 

pict0825.jpg

 

Mustaherukat ovat lähipäivinä kypsymässä ja ne ovatkin parhaimmillaan vasta elokuun puolella.

 

 

pict0826.jpg

 

Viherherukka on puutarhamarjoista hienoin. Se alkaa nyt olla poimintavalmis. Viherherukan poiminta pitää ajoittaa mahdollisimman myöhään, mutta toisaalta on varottava marjojen putoamista itsekseen. Taiteilemista riittää.

 

 

 

pict0815.jpg

 

Valkoherukka on ainakin meillä ”välttämätön paha” ja se on poimittava sen vuoksi, että sitä on joskus tullut istutetuksi muutama pensas. En suosittele valkoherukkapensaiden istuttamista!

 

Viherpeukalo elää vuoden kiinnostavinta aikaa, sillä kesän viljelytoimenpiteiden tulokset alkavat varmistua.

 

Älä lannistu epäonnistumisista, vaan nauti onnistumisista!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viherpeukalo, Blue Congo, pensasmustikka, viherherukka, valkoherukka, mustaherukka,