Siiri "Äitee" Rantanen hiihti ohitseni!

Tiistai 29.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Juha Porttila ja Osmo Kärkkäinen ovat kirjoittaneet kirjan ”Äitee” ja kyse on tavallaan ajankohtaiskirjasta, sillä Siiri Rantanen täytti 14. päivä joulukuuta 96 vuotta.

On selvää, että olin ”korva tarkkana” radion ääressä, kun Siiri Rantanen, Mirja Hietamies ja Sirkka Polkunen voittivat kultaa naisten 3 x 10 kilometrin viestinhiihdossa Cortinan olympiakisoissa vuonna 1956.

******************

Minulla on yksi henkilökohtainen muisto Siiri Rantasesta:

Hiihdin aikoinaan 30 peräkkäistä kertaa Finlandia-hiihdon. Finlandia-hiihto oli alun perin Hämeenlinnasta Lahteen, mutta vaikean lumitilanteen vuoksi vuonna 2000 siirryttiin paikalliseen hiihtoon Lahden ympäristössä ja samalla original-Finlandian hiihtopituus lyheni 75 kilometristä paljonkin.

Muistelukseni koskee jotain vuotta 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa, kun Finlandia-hiihto oli matkaltaan vielä alkuperäinen.

Olimme lähteneet matkaan Hämeenlinnan Katumajärveltä ja Siiri Rantanen pyyhälti ohitseni muutama kilometri ennen Lahtea. Hyppyrimäet jo näkyivät, mutta minulla ei ollut voimia vastata Siiri Rantasen hiihtovauhtiin.

Sen verran kuitenkin minulla vielä oli papua hartioissa, että maalisuoralla Lahden Hiihtostadionilla olimme samaan aikaan!

*******************

Siiri Rantanen ”palasi” Finlandia-hiihtoon vuonna 1997, sillä silloin hänet oli ikuistettu Finlandia-hiihdon osanottajamitaliin!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Siiri Rantanen, Siiri "Äitee" Rantanen, "Äitee", Mirjam Hietamies, Sirkka Polkunen, Cortinan olympikisat 1956, Jari Porttila, Finlandia-hiihto 1997, Finlandia-hiihdon osanottajamitali 1997, Katumajärvi, Lahden Hiihtostadion,

Kolmenakymmenenä peräkkäisenä vuonna Finlandia-hiihto!

Sunnuntai 13.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Katselin vanhoja valokuviani ja löysin niiden joukosta…

…valokuvan, jossa lykin Hämeenlinnasta kohti Lahtea vuonna 1994.

Ensimmäisen Finlandia-hiihtoni tein vuonna 1979 ja viimeisen kerran hiihdin sen vuonna 2008 eli osallistuin tuohon hiihtoon kolmenakymmenenä peräkkäisenä vuonna.

Mielestäni todellinen Finlandia-hiihto oli se, jonka lähtölaukaus ammuttiin Hämeenlinnan Katumajärvellä ja maali oli Lahden hiihtostadionilla – vuoden 1999 Finlandia oli viimeinen, joka hiihdettiin Hämeenlinnasta Lahteen.

Olin aikoinaan todellinen harrastehiihtäjä, sillä harjoituskilometrejä kertyi ennen Finlandiaa suurimmillaan 200 kilometriä – ehkä parhaimpina vuosina jopa 300 kilometriä. Joskus harjoituskilometrejä ehti kertyä vain satakunta kilometriä ja se tiesi kyllä tuskaista hiihtoa.

Jokavuotinen Finlandia oli minulle tärkeä, sillä siihen valmistautuminen – paljolti toki vain henkinen valmistautuminen – piti fyysisen kuntoni oikealla tasolla.

Finlandia-hiihdon viimeiset kilometrit olivat hieno kokemus ainakin siinä vaiheessa, kun hyppyrimäen vauhdinottomäki ilmestyi näkyviin.

Muistan joskus viimeisistä kilometreistä, kun ohitseni kiiruhti hiihtäjälegenda Siiri Rantanen – en pysynyt Siirin tahdissa mukana, mutta toki loppusuoralla olimme samaan aikaan!

***********************

Tänä vuonna Finlandia-hiihto jouduttiin peruuttamaan heikon lumitilanteen vuoksi ja on arvoitus, että toteutuuko se helmikuun viimeisessä viikonvaihteessa ensi vuonnakaan!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kolmenakymmenenä peräkkäisenä vuonna Finlandia-hiihto!, Finlandia-hiihto, Finlandia-hiihto Hämeenlinnasta lahteen, Katumajärvi, Lahden hiihtostadion, Siiri Rantanen,

Uutiset

Yhteystiedot

Pikakysely

Siiri "Äitee" Rantanen hiihti ohitseni!

Juha Porttila ja Osmo Kärkkäinen ovat kirjoittaneet kirjan ”Äitee” ja kyse on tavallaan ajankohtaiskirjasta, sillä Siiri Rantanen täytti 14. päivä joulukuuta 96 vuotta.

On selvää, että olin ”korva tarkkana” radion ääressä, kun Siiri Rantanen, Mirja Hietamies ja Sirkka Polkunen voittivat kultaa naisten 3 x 10 kilometrin viestinhiihdossa Cortinan olympiakisoissa vuonna 1956.

******************

Minulla on yksi henkilökohtainen muisto Siiri Rantasesta:

Muistelukseni koskee jotain vuotta 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa, kun Finlandia-hiihto oli matkaltaan vielä alkuperäinen.

Olimme lähteneet matkaan Hämeenlinnan Katumajärveltä ja Siiri Rantanen pyyhälti ohitseni muutama kilometri ennen Lahtea. Hyppyrimäet jo näkyivät, mutta minulla ei ollut voimia vastata Siiri Rantasen hiihtovauhtiin.

Sen verran kuitenkin minulla vielä oli papua hartioissa, että maalisuoralla Lahden Hiihtostadionilla olimme samaan aikaan!

*******************

Siiri Rantanen ”palasi” Finlandia-hiihtoon vuonna 1997, sillä silloin hänet oli ikuistettu Finlandia-hiihdon osanottajamitaliin!

Kolmenakymmenenä peräkkäisenä vuonna Finlandia-hiihto!

Katselin vanhoja valokuviani ja löysin niiden joukosta…

…valokuvan, jossa lykin Hämeenlinnasta kohti Lahtea vuonna 1994.

Ensimmäisen Finlandia-hiihtoni tein vuonna 1979 ja viimeisen kerran hiihdin sen vuonna 2008 eli osallistuin tuohon hiihtoon kolmenakymmenenä peräkkäisenä vuonna.

Mielestäni todellinen Finlandia-hiihto oli se, jonka lähtölaukaus ammuttiin Hämeenlinnan Katumajärvellä ja maali oli Lahden hiihtostadionilla – vuoden 1999 Finlandia oli viimeinen, joka hiihdettiin Hämeenlinnasta Lahteen.

Olin aikoinaan todellinen harrastehiihtäjä, sillä harjoituskilometrejä kertyi ennen Finlandiaa suurimmillaan 200 kilometriä – ehkä parhaimpina vuosina jopa 300 kilometriä. Joskus harjoituskilometrejä ehti kertyä vain satakunta kilometriä ja se tiesi kyllä tuskaista hiihtoa.

Jokavuotinen Finlandia oli minulle tärkeä, sillä siihen valmistautuminen – paljolti toki vain henkinen valmistautuminen – piti fyysisen kuntoni oikealla tasolla.

Finlandia-hiihdon viimeiset kilometrit olivat hieno kokemus ainakin siinä vaiheessa, kun hyppyrimäen vauhdinottomäki ilmestyi näkyviin.

Muistan joskus viimeisistä kilometreistä, kun ohitseni kiiruhti hiihtäjälegenda Siiri Rantanen – en pysynyt Siirin tahdissa mukana, mutta toki loppusuoralla olimme samaan aikaan!

***********************

Tänä vuonna Finlandia-hiihto jouduttiin peruuttamaan heikon lumitilanteen vuoksi ja on arvoitus, että toteutuuko se helmikuun viimeisessä viikonvaihteessa ensi vuonnakaan!