Lasten ja nuorten lautakunta näytti Tampereella päätöksenteon mallia ja päätti erityisopetuksen järjestämisestä toisin kuin virkamiehet esittivät

Maanantai 27.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen vastavalittu lasten ja nuorten palvelujen apulaispormestari Leena Kostiainen oli Etelä-Alvarin kevätkauden päätöstilaisuuden vieraana 15.6.2011.

 

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen puhuu ja Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg johtaa etelä-alvarilaisten puhetta!

 

 

Kostiainen keskittyi esityksessään kertomaan johtamansa lautakunnan – lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan eli LANULA:n - kokouksen päätöstä erityisopetuksen järjestämistä Tampereella.

 

Olin aikoinaan tyytyväinen, kun Tampereen kouluverkkouudistuksessa erityisopetukseen ei puututtu, vaan päätös sen osalta siirrettiin vuoden 2012 loppuun saakka.

 

Toin monissa eri yhteyksissä esille, että erityisopetuksen uudistamisen valmistelutyössä virkamiehet huomioisivat Tampereella toimivat erityislasten vanhempien moninaiset yhdistykset.

 

Toiveeni ja esitykseni kaikuivat kuuroille korville, sillä virkamiehet päättivät suuressa viisaudessaan lakkauttaa Tampereella toimivat erityisopetukseen erikoistuneet koulut. Ei siinä kyselty mitään erityislasten vanhemmilta - ei kai yhdeltäkään yhdistykseltä, jotka sentään olisivat olleet asian parhaita asiantuntijoita!

 

Lasten ja nuorten lautakunta teki 8.6.2011 pitämässään kokouksessa viisaan päätöksen, kun se päätti, että valmistelua jatketaan siltä pohjalta, että erityiskoulut säilytetään.

 

Lautakunnan päätös oli yksimielinen, joten virkamiehet saivat tuta luottamushenkilöiden todellisen vallan.

 

Kostiainen muistutti, että apulaispormestarit johtavat asioiden valmistelua. Kostiaisen mukaan hänen edeltäjänsä Kristiina Järvelä pyrki vaikuttamaan virkamiesvalmisteluun, ”mutta häntä ei uskottu”, kuten Leena Kostiainen kertoi.

 

Virkamiesten erityiskoulut lopettamaan pyrkivä linjaus oli moneltakin kantilta epäkelpo.

 

Tampereen kouluista vain harvat täyttävät esteettömyyden vaatimukset ja mm. tätä seikkaa virkamiehet eivät olleet huomioineet lainkaan.

 

Myös sitä, että erityislapset eivät olisi kerta kaikkiaan mahtuneet Tampereen ”tavallisiin” kouluihin, eivät virkamiehet olleet huomioineet.

 

Tampereella on n. 400 erityisopetusta tarvitsevaa lasta. Määrä merkitsee paria prosenttia tamperelaisista koululaisista.

 

Epätietoisuus erityisopetuksen tulevaisuudesta on koetellut monia tamperelaisia perheitä.

 

Erityislasten perheiden elämä on jo muutenkin hankalaa, joten on enemmän kuin paikallaan ihmetellä virkamiesten aikeita, että miksi siitä heidän toimillaan piti tehdä vielä hankalampaa.

 

Kiitän lasten ja nuorten lautakuntaa oikeasta päätöksestä.

 

Toivon, että virkamiehet ottavat luottamushenkilöiden linjauksesta opikseen, mutta eivät koe sitä liian suurena näpäytyksenä itselleen.

 

Nyt virkamiesten pitää panostaa täysillä luottamushenkilöiden päätöksen toteuttamiseen ja heidän tulee unohtaa omat valmistelunsa.

 

-Esko Erkkilä-