Alkaa olla aika suunnitella ensi kesän kesäteatterikäyntejä

Keskiviikko 11.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Elämme marraskuun alkupuolta ja juttuni otsikko saattaa hämmentää – joko nyt pitäisi alkaa suunnittelemaan ensi kesän kesäteatterikäyntejä?

 

 

Kirjoitan ”ensi kesän kesäteatteriajatuksia” yhdistyksen puheenjohtajana - yhdistyksen, jonka tapana on järjestää jäsenilleen ainakin yksi kesäteatteritapahtuma.

 

 

**************

 

 

Viime kesänä oli suorastaan (surku)hupaisaa vastaanottaa monenlaisia kesäteatteritarjouksia vielä joskus kesäkuussa ja taisipa jokunen kesäteatteritarjous tulla sähköpostiini vielä heinäkuussakin.  Jos kesäteattereiden vastuuhenkilöt ajattelevat, että yhdistykset tekevät kesäteatteripäätöksensä vielä toukokuussa tai jopa sen jälkeen, he eivät paljon osaa arvostaa kohderyhmänsä toimintaa.

 

 

Opetus 1.

 

Kesäteatterit: Olkaa ajoissa kertomassa yhdistyksille tarjontaanne!

 

 

**************

 

 

Suomen kesä on sääolosuhteiltaan hieno, mutta joskus kuitenkin sade yllättää.

 

 

Sateen mahdollisuus on aina yhdistyksen vastuuhenkilön mielessä, kun tehdään päätöstä, että mihin suuntaan bussin nokka ohjataan, kun lähdetään kesäteatteriin.

 

 

Yhdistyksen jäsenet kyllä ymmärtävät sääriskin, mutta kuitenkin ”sade-esityksen” aikana tuntuu, että sateessa kastuminen on yhdistyksen vstuuhenkilöiden vika.

 

 

Opetus 2.

 

Ainakaan minä en halua olla osallisena sellaisen kesäteatteriesityksen varaamisessa, jos teatteriesitys tapahtuu avoimen taivaan alla!

 

 

 

 

 

 

Mallikas kesäteatterikatsomo on Hämeenkyrön Heiskalla!

 

 

 

***************

 

Kesäteatteriyleisö kaipaa teatterikappaleelta letkeää ja rentoa menoa – yleisölle tulee suorastaan paha olo, jos kesäteatteriesitys on liiaksi kantaaottava tai jonkun ”suuren kulttuuripersoonan” hengentuote.

 

 

Puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistys teki vuonna 2014 kesäteatteriretken Kauhajoelle, jossa Teatteri Kajo esitti ”Lakeuksien lukko” –esityksen.  Teatteriesitys ja retkemme oheisohjelma saivat jäsentemme tunnustuksen.

 

 

Viime kesänä teimme myös onnistuneen kesäteatteriretken ja nyt Hämeenkyrön Heiskalle, jossa saimme seurata Maaseudun Taiteellinen Teatteri ry:n tuottaman ”Ikkunaprinsessa” –esityksen.   

 

 

Ikkunaprinsessa oli mukavaa seurattavaa – se oli mukavaa seurattavaa meille, jotka tunnemme teatterikappalessa käsiteltyjä seikkoja, mutta se oli mukavaa seurattavaa myös niille, jotka eivät ole tarkasti perillä hämeenkyröläisistä sattumuksista.

 

 

Opetus 3.

 

 

Kesäteatteriesityksen pitää olla viihdyttävä!

 

 

****************

 

 

Kiitän turkulaista Samppalinnan Kesäteatteria, joka muutama päivä sitten otti minuun yhteyttä puhelimitse sekä pyynnöstäni myös sähköpostitse ja esitteli ensi kesän ohjelmistoonsa tulevaa ”Nunnia ja Konnia” –esitystä.

 

 

Kysyin, että ketkä näyttelijät tulevat esiintymään keskeisissä rooleissa, mutta teatterin myyntihenkilö totesi, että lopullisia kiinnityksiä ei ole vielä tehty.

 

 

Varmistin, että Samppalinnassa on katettu katsomo ja kun siellä varmasti tulee olemaan nimekäs esiintyjäjoukko, niin olisikohan ensi kesänä kesäteatterimatkamme suuntana Turku!

 

 

-Esko Erkkilä- 

"Ei sun tartte meille tulla, jos rekes harraa"

Sunnuntai 13.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Kansakoulunopettaja, sanomalehtimies, poliitikko, kirjailija ja professori Artturi Leinonen syntyi Ylihärmässä 1888 ja kuoli Vaasassa 1963.

 

Leinonen toimi kansanedustajana 1936  – 1939 ja 1944 – 1945.

 

Sain eilen eli 12.7.2014 olla mukana Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matkalla Kauhajoelle, jossa olimme yleisönä Teatteri Kajon esittämässä Leinosen kirjoittamassa ”Lakeuksien lukko” –teatteriesityksessä.

 

On heti todettava, että päälläni oleva henkinen Jussi-paita sai esityksen ansiosta vankan vahvistuksen!

 

Hienot puitteet, Leinosen lähes sata vuotta sitten kirjoittaman tekstin ikiaikaisuus, eteläpohjalainen murre ja eteläpohjalaiset harrastelijanäyttelijät tekivät kesäteatteriesityksestä hienon kokemuksen.

 

 

 

 

 

Kauhajoen kaupungintalolla nautittu maukas lounas virittivät meidät tamperelaisvieraat oikeaan henkeen.

 

Kaupungintalon edessä oleva jättikokoinen kauha kuvaa hyvin Kauhajokea.

 

 

 

 

 

 

Tapasin ennen näytöstä Hallivuoren veljekset – Paavo oikealla ja Jaakko vasemmalla – veljekset ovat tuttujani jo yli 40 vuoden takaa.

 

Aloitin työurani Kauhajoella vuonna 1970. Toimin siellä toimivan K-maatalousliikkeen palveluksessa ja silloin sain tehdä hyvää yhteistyötä Hallivuoren veljesten kanssa!

Puoli vuotta kestäneen Kauhajoki-jaksoni jälkeen siirryin yrityksen palvelukseen, jonka riveissä sain toimia tasan 40 vuotta - työuraa ehti minulle kertyä siis 40 ja puoli vuotta!

 

 

 

 

 

 

 

Paavo ja Jaakko Hallivuori ovat todellisia kulttuurivaikuttajia Kauhajoella, sillä he ovat rakentaneet Kesäteatteri Sotkanpesän katsomorakenteet vuonna 2009.

 

 

 

 

On positiivista, että kohde on saanut rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007 – 2013.

 

Rahoituksen on myöntänyt ”Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin”.

 

 

 

*************

 

 

 

 

Paavo Hallivuoren rooli Kantolan isäntänä on Teatteri Kajon kesäteatteriesityksessä koko näytelmän kantava rooli.

 

Tiedän, että Etelä-Pohjanmaalla arvostetaan henkilöitä, jotka aikojen saatossa ovat Lakeuksien lukko –näytelmässä esittäneet Kantolan isäntää.

 

Muistan hyvin, kun kauhavalainen kauppias Aarne Paalanen sai runsaasti tunnutusta Kantolan isäntä –roolistaan esittäessään tätä roolia mm. sillä kiertueella, joka suuntautui Floridaan vuonna 1979.

 

Paavo Hallivuoren esitys Kantolan isäntänä kuvastaa alkiolaista talonpojan oikeamielisyyttä ja myös jyrkkyyttä – suorastaan ehdottomuutta - , johon Artturi Leinonen on näytelmätekstiä luodessaan pyrkinyt.

 

 

************

 

Otsikon sanat ovat Kantolan tyttären Annikan sanomat, kun patruunan poika Harri empi tulla hänen luokseen.

 

 

***********

 

 

Kiitän Kauhajoen kaupunkia, joka on toiminnallaan mahdollistanut Kesäteatteri Sotkanpesän toiminnan.

 

Kiitän Lakeuksien lukko –näytelmän näyttelijöitä ja koko esitystiimiä hienon kulttuurinautinnon tarjoamisesta.

 

Kiitokset myös niille puuhahenkilöille Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä, joiden ansiosta sain liittyä valmiiseen pöytään nauttimaan Kauhajoelle suuntautuneesta kulttuurimatkasta.

 

 

*************

 

 

 

Lakeuksien lukko –esitykset jatkuvat Kauhajoella 27.7.2014 saakka.

 

Jos et ehdi Teatteri Kajon esityksiin tänä vuonna, niin kerron, että kesällä 2015 Kesäteatteri Sotkanpesä tulee esittämään koskettavan tarinan Helena Eevasta.

 

Helena Eeva syntyi Metsäpirtissä 1923 ja kuoli jo 36 vuotiaana, mutta ehti nuoresta iästään huolimatta sanoittaa yli 150 tunnettua iskelmää. Suurimman osan Helena Eevan sanoituksista sävelsi Toivo Kärki.

 

Helena Eeva on haudattuna Kauhajoella.

 

Ehkä tunnetuin Helena Eevan sanoituksista on Paula Koivuniemen vuonna 1968 levyttämä ”Jos helmiä kyyneleet ois”.

 

 

***********

 

 

Pääsin parisenkymmentä vuotta sitten vierailemaan Helena Eevan synnyinkodin raunioilla Metsäpirtin Eevalassa ja sillä matkalla sain kipinän ryhtyä tarkemmin tutustumaan karjalaiseen elämänmenoon, karjalaiseen kulttuuriin ja Suomen sotahistoriaan.

 

 

Jos ette tänä vuonna ehdi Kauhajoelle Lakeuksien lukkoa katsomaan, niin merkitkäänhän kalentereihinne ensi vuoden Helena Eevan tarina Kauhajoen kesäteatterissa.

 

 

-Esko Erkkilä-