Mustolan satama - haastava projekti piti hoitaa siellä

Perjantai 18.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään juttua asiasta, joka ainakin sivuaa Saimaan kanavaa.

 

Mustolan satama on Saimaalta Suomenlahdelle Saimaan kanavaa mentäessä ensimmäinen kohde ja vastaavasti Suomenlahdelta Saimalle noustessa viimeinen paikka ennen Saimaalle saapumista.

 

 

Mustola on vuosien saatossa muodostunut tutuksi paikaksi ja olen siellä saanut ”askarrella” monenlaisia asioita.

 

 

Haastavin operaatio, jonka työurani aikana jouduin Mustolassa hoitamaan, liittyi Venäjältä hankittuun melassileike-erään.

 

 

Erä oli muistaakseni 3.000 tonnia ja se tuli Mustolan sataman karanteenivarastoihin rautateitse.

 

 

Tavara oli muuten kunnollista, mutta joukossa oli kivenmurikoita.

 

 

Kivenmurikat rikkoivat jauhatusmyllyjen seulat rehutehtaalla ja kun ne aiheuttivat pölyisessä ympäristössä kipinöintiä, niin vakuutusyhtiökään ei sallinut kiviä sisältävän materiaalin käyttämistä rehuseosten raaka-aineena.

 

 

Jauhatusmyllyjen seulojen rikkoontuminen merkitsi jo sinällään, että kiviä sisältävää melassileikettä ei voitu käyttää raaka-aineena.

 

 

Ongelman ratkaisemisessa kului paljon aikaa ja ”tupakkia”!

 

 

Viimein löysin kontaktieni avulla Rauman seudulta yrittäjän, joka mahdottoman isolla koneella puhdistaa lämpövoimalaitokselle toimitettavat kannot maa-aineksesta ja kivistä puhtaaksi.

 

 

Kone oli niin suuri, että se ei mahtunut mihinkään satamavarastoon sisälle, vaan puhdistustyö piti suorittaa ulkosalla.

 

 

Työ onnistui hyvin ja koko kolmen miljoonan kilon suuruinen melassileikeparttia saatiin käyttökelpoiseksi.

 

 

On selvää, että venäläinen tavarantoimittaja ei tunnustanut laatuvirhettä, vaikka heidän edustajansa kävivätkin paikalla tutustumassa ongelmaan.

 

 

Muistan, kun venäläiset väittivät, että Venäjällä ei edes ole sellaisia kivilaatuja kuin lastissa oli.

 

 

Uskon seuraavaan tapahtumaketjuun:

 

 

Venäjällä rautateiden rakentamiseen ja kunnostamiseen käytetään kiviainesta ja se kuljetetaan radalle rautatievaunuilla, jotka puretaan kiskojen väliin sekä kiskojen vierelle altapurkavista vaunuista.

 

 

”Kivivaunujen” puhdistamisesta ei ollut huolehdittu ennen sitä, kun samoilla vaunuilla kuljetettiin melassileikettä sokeritehtaalta vientiin.  Näin melassileikkeen joukkoon joutui ratatyömaille tarkoitettua kiviainesta!

 

************

 

 

Mustolaan tullut ”kivileike” ei ollut ainoa venäläinen melassileike-erä, jonka suomalainen rehuteollisuus hankki raaka-aineekseen.

 

 

Me saimme samanlaisen erän Mustaltamereltä laivauksena Vaasaan ja sen puhdistamisesta huolehdimme julmetun isolla laitteella, jolla murskataan kiviainesta maanrakennukseen.  Murskausvälys piti säätää mahdollisimman pieneksi, jotta melassileikkeen joukossa olleet kivet murskautuivat jauhoksi.

 

 

Kilpailijamme sai ”kivileikettä” Venäjältä myös yhden laivalastillisen verran ja he huolehtivat erän puhdistamisesta haravamiesten avulla.

 

 

Kuulin, että satakunta tonnia leikettä levitettiin aamulla ison varaston lattialle ja virolaiset haravamiehet lajittelivat haravoimalla kivet pois leikkeen joukosta.

 

 

Korostan, että kiviä sisältäneen leikkeen hankintahinta oli edullinen, joten erikoiset puhdistustoimenpiteet eivät lopultakaan rasittaneet valmiin tuotteen hintaa.

 

 

Raaka-aine-erien hygieninen laatu oli myös kohdallaan, joten esim. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla ei ollut raaka-aineen laadusta mitään moitittavaa. On luonnollista, että valvova viranomainen oli koko ajan tietoinen tilanteesta.

 

 

 

Melassileike-erien puhdistamiset kivistä olivat hyvä esimerkki siitä, että miten monipuoliseen hommaan pitää olla valmiudet bisnesmaailmassa.

 

 

Homman hoitaminen vaati monipuolisia suhteita varsinaisen alan ulkopuolelle, mutta sitä vartenhan yritykset ovat palkannut päteviä henkilöitä riveihinsä!

 

 

-Esko Erkkilä-