Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Syrjienkyntö - vieläkö kukaan muistaa?

Lauantai 5.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Kannatan kyntöä viljelyteknisenä toimenpiteenä vaikka sen merkitys viljelytekniikassa onkin viime vuosina vähentynyt.

 

 

Kyntäminen on kieltämättä työläs ja toimenpiteenä hidas, kun sitä verrataan erilaisiin suorakylvömenetelmiin.

 

 

Suorakylvömenetelmien eräs ongelma on viljasadon laatutason heikkeneminen, sillä esimerkiksi hometoksiiniongelmien lisääntymisellä on selkeä yhteys suorakylvön lisääntymiseen.

************

 

Piti kuitenkin kirjoittaa kyntämisestä, ei niinkään suorakylvön ongelmista.

 

 

Muistan ajan, jolloin ainakin pientiloilla kyntäminen tapahtui hevosvetoisella auralla tai vältillä, kuten Viljakkalassa sanottiin.

 

 

Hevoskyntö onnistui helposti parihevosilla, mutta silloin työhön tarvittiin kaksi miestäkin – toinen suitsiin ja toinen vältin sarviin.

 

 

En ole kyntänyt, mutta olen nähnyt parihevoskyntöä ja sen lisäksi seurasin lapsena myös sitä, kun isäni kynti yhdellä hevosella.  Yhden hevosen kynnössä tärkeää oli miehen ja hevosen yhteistoiminta – kyntömiehellä oli suitset niskansa takana ja hevonen osasi kulkea oikealla kohdalla kyntämättömällä osalla peltosarkaa.

 

 

Hevoskyntöä seurannut vaihe oli traktorikyntö kaksisiipisellä auralla.

 

 

Kaksisiipisellä auralla kyntäminen merkitsi, että pientareille jäi liian leveä kaista kyntämättä.

 

 

Tuon leveän kaistan kyntäminen hoidettiin ns. ”syrjienkyntämisellä”.

 

 

Syrjienkyntö suoritettiin yhden hevosen ja miehen muodostamalla työparilla.

 

 

Olin päivänä muutamana liikenteessä ja huomasin, että eräällä pelloilla oli kyntöhommat tehty kaksisiipisellä traktoriauralla ja syrjät olivat tietysti kyntämättä.

 

 

Syrjienkynnössä käytettiin ennen hevoskynnön lisäksi myös erillistä laitetta, jolla syrjienkyntö onnistui myös traktorityönä.

 

 ****************

 

 

Tässä muutamia kuvia peltokuvioilta, jotka on kynnetty kaksisiipisellä auralla ja syrjät ovat tietysti jääneet kyntämättä:

 

 

 

 

syrja1.jpg

 

 

 

 

syrja2.jpg

 

 

 

 

syrja3.jpg

 

 

 

 

syrja4.jpg

 

 

 

 

*******************

 

 

Syrjienkynnöllä ei nykyään ole kummoistakaan merkitystä, sillä viljojen tonnihinta on niin alhainen, että peltokuvioiden syrjistä mahdollisesti saatavilla jyvillä ei ole käytännössä mitään taloudellista arvoa.

Syrjienkyntötarve on nykyään olematon, sillä kyntökalusto on sellaista, että peltolohkojen syrjätkin saadaan kynnettyä "kertaheitolla".  Salaojitus on merkinnyt, että peltolohkojen "syrjiä" on nykyään kovin vähän.

 

 

Toista oli ennen, kun pellot olivat sarkaojissa ja syrjienkyntö oli silloin tärkeää kokonaissadon kannalta.

 

 

Kepeät mullat syrjienkynnölle, mutta kiitos kuitenkin, jos jaksoit lukea tämän muistelujuttuni!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suorakylvö, hevoskyntö, traktorikyntö, syrjienkyntö,