Monesti ingressi ratkaisee, että pääseekö julkilausuma tai kannanotto julkisuuteen

Lauantai 18.12.2021 - -Esko Erkkilä-

Ingressi on julkilausuman, kannanoton, tms:n alussa otsikon jälkeinen, mutta varsinaista asiaa edeltävä teksti.

 

Elämme vuodenjuoksussa aikaa, jolloin monilla yhdistyksillä on syyskokouksensa tai vuosikokouksensa ja osanottajien mielestä yhdistyksen nimissä pitäisi saada jotain keskeistä asiaa julkisuuteen.

 

 

Monesti valtakunnallinen keskusjärjestö toimittaa yhdistyksille pohjia kannanotoiksi, mutta niiden osuminen paikallisiin olosuhteisiin on useinkin puutteellinen eli lausunto, julkilausuma tai kannanotto pitäisi aina laatia paikallisin voimin ja siten paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi.

Jokaiseen kannanottoon tai julkilausumaan pitää sisällyttää sen alkuun ingressi!

 

Ingressin lisäksi on muistettava, että kannanoton pitää olla iskevä ja lyhyt. Kannanotto saa olla pituudeltaan korkeintaan vain 3/4 arkista, joka on A-nelonen!

 

Kaikista noloin on kannanotto, jonka viimeinen kappale alkaa: ”Yhteenvetona toteamme siis, että…”!

 

Toivon tekstiltään teräviä, paikallisiin haasteisiin kantaaottavia, lyhyitä sekä sellaisia, joiden ingressi houkuttelee ne lukemaan!

Sen vielä totean, että auta armias sitä puheenjohtajaa tai sihteeriä, joka ei tiedä, mikä ingressi on!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhdistysten vastuuhenkilöiden valinnat

Lauantai 24.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Elämme sitä aikaa vuodesta, jolloin lukemattomat yhdistykset pitävät syyskokouksiaan ja valitsevat uusia vastuuhenkilöitä huolehtimaan yhdistyksen asioista.

 

 

Yhdistyksen puheenjohtaja valitaan tavallisesti vuodeksi kerrallaan ja jos yhdistyksen jäsenet elävät ajan hermolla, niin he vaihtavat yhdistyksen puheenjohtajan jos siihen on tarvetta.

 

 

Monesti yhdistyksen puheenjohtajakin valitaan ”valitaan entinen” –periaatteella ja se ei useinkaan ole yhdistyksen kannalta viisas ratkaisu.

 

 

Entinen puheenjohtaja usein vauhdittaa omaa jatkovalintaansa, kun ilmoittaa hyvissä ajoin ”olevansa käytettävissä”.

 

 

Tietty jatkuvuus puheenjohtajan pestillä on paikallaan, mutta pidän neljää vuotta maksimiaikana, jonka saman henkilön olisi viisasta toimia yhdistyksen puheenjohtajana.

 

 

On surkuhupaisaa, että veteraanipuheenjohtajat rehvastelevat sillä, että olen ollut tämän yhdistyksen puheenjohtajana vaikkapa kuusi vuotta ja jotkut jopa kymmenen vuotta. 

 

 

Tiedän erään omakotiyhdistyksen, jota sama puheenjohtaja luotsasi kaksikymmentä vuotta yhteen pötköön. No, lopulta jäseniä yhdistyksessä oli vähemmän kuin puheenjohtajalla oli vuosia takanaan puheenjohtajana vaikka kyseessä olikin yli sadan omakotitalon alue!

 

 

Yhdistyksen hallituksen/johtokunnan jäsenten valintatavoissa on erilaisia tapoja.

 

 

Mielestäni ei ole hyvä, että kaikki jäsenet vaihtuvat kertaheitolla – hyvä systeemi on kahden vuoden pestit, jolloin puolet hallituksen jäsenistä vaihtuu tai ainakin voidaan vaihtaa kerralla.

 

 

Hallituksen/johtokunnan jäsenillä on vastuu yhdistyksen taloudesta ja jos jäsenenä on vain vuoden, niin vastuu yhdistyksen pitkäjänteisestä taloudenhoidosta ei toteudu.  Vuoden jäsenyysaikana hallituksen jäsen kantaa huolta yhdistyksen taloudesta korkeintaan puoli vuotta, mutta loppuvuosi menee ”vaihtoa odoteltaessa”.

 

 

Oma lukunsa ovat ne yhdistykset, joiden säännöissä on pykälä, että hallituksen/johtokunnan jäsenenä voi toimia ”vain” kuusi vuotta.

 

Vaikka jäsenyysaika olisikin katkolla joka toinen vuosi, niin paikastaan pitävä henkilö saattaa todeta, että minulla on vielä vaikkapa kaksi vuotta aikaa olla paikallani.  Myös valitettavan monet yhdistysten jäsenet käsittävät, että kun joku on yhdistyksen johtokuntaan/hallitukseen valittu, niin hän istuu siellä sen kuusi vuotta!

 

 

Yritän muistaa tässä kirjoittamani asiat, kun niihin yhdistyksiin taas valitaan vastuuhenkilöitä, joissa nyt toimin vastuullisissa tehtävissä!

 

 

-Esko Erkkilä-