Sotahistorioitsijat ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että Suomen kannalta toisen maailmansodan loppuvaiheessa käydyt Sinimäen taistelut varmistivat meille itsenäisyyden säilymisen.

 

Sinimäet sijaitsevat Vaivaran kunnassa Virossa Narvasta länteen lähellä Suomenlahden rantaa.

 

Puna-armeija pystyi tiukkojen taisteluiden jälkeen tuhoamaan Narvan kaupungin maan tasalle ja valloittamaan kaupungin.

 

Narvan valloittamisen jälkeen Neuvostoliiton joukot aloittivat etenemisen kohti Tallinnaa.  Ne kohtasivat voimakasta vastarintaa virolais-saksalaispuolustajien toimesta Sinimäellä. Läpimurtotaistelut ajoittuivat heinäkuun 27. päivän ja elokuun 12. päivän välille v. 1944.

 

Sinimäkiä on kolme ja lännestä itään ne ovat Tornimäki (Tornimägi), Krenatöörin mäki (Põrguaugu mägi) ja Lastenkodin mäki (Pargimägi). Kahden itäisimmän mäen valloitukseen puna-armeija pystyi. Myös läntisin Sinimäki joutui aikanaan venäläisten haltuun, mutta vasta sen jälkeen, kun saksalaiset lähtivät urhollisen taistelun jälkeen kohti Berliiniä.

 

Sinimäen onnistuneet taistelut varmistivat Suomen kannalta, että Puna-armeija ei päässyt Suomenlahden eteläpuolen kautta motittamaan Karjalan kannaksella taistelleita suomalaisia.

 

Sinimäen taistelut siis mahdollistivat Suomen selviytymisen!

 

Olen aikaisemmin käynyt keskimmäisellä Sinimäellä eli Krenatöörin mäellä. Siellä on vaikuttavat muistomerkit Sinimäen taistelujen kunniaksi. Krenatöörinmäen muistomerkit joutuivat aikoinaan kiistojen kohteeksi ja syynä olivat syyt, jotka liittyivät Pronssisotilaan siirtämiseen Tallinnan keskustan tuntumasta sivummalle.

 

Taannoisen Itä-Vironmaan matkamme aikana kävimme itäisimmällä Sinimäellä eli Lastenkodin mäellä. Siellä on vanhan tykkiaseman sijoille rakennettu näkötorni, josta avautuu näkymät, jotka valaisevat Sinimäkien strategista asemaa.

 

Sinimäet sijaitsevat lähellä Suomenlahtea ja rannalta alkava tasanko on ainoastaan parin kilometrin levyinen, sillä etelässä on aapaa suomaastoa. Suomaasto ei silloin eikä nytkään kelpaa panssariuraksi, joten neuvostojoukkojen oli pysyteltävä lähellä Suomenlahden rantaa, jos mielivät Tallinnaan.

 

Sinimäet muodostivat hyvän lukon, jolla Puna-armeijan eteneminen länteen voitiin pysäyttää ja näin saada lisäaikaa mm. Suomen puolustustaisteluille.

 

Sinimäen taisteluiden tappioiden määrästä sotahistorioitsijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen.

 

Erään arvion mukaan Sinimäkien taistelussa kaatui ja haavoittui yhteensä yli 200 000 sotilasta, pelkästään Puna-armeijan veljeshaudassa Sinimäillä lepää tiettävästi yli 22 000 kaatunutta.

 

On selvää, että Suomen kannalta Sinimäkien taistelujen merkitystä ei ole tarpeeksi korostettu, sillä se antoi merkittävää lisätukea suomalaisten puolustustaistelulle. Suomi ei joutunut torjumaan etelästä tulevia maihinnousuja, mihin voimavarat eivät olisi enää riittäneet.

 

Virolaisten ja myös saksalaisten taistelutahto Sinimäillä heinä…elokuussa 1944 antoi Suomelle mahdollisuuden saada itsenäisyyden säilyttävät rauhanehdot.

 

Kiitos Sinimäkien taisteluissa neuvostoarmeijaa vastaan taistelleille!

 

-Esko Erkkilä-