Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Ehjät ja puhtaat vaatteet ovat erinomainen lahjoitus Virossa humanitaarista apua tarvitseville!

Lauantai 17.4.2021 - -Esko Erkkilä-

Autotallissamme on pitkät ajat ollut toistakymmentä nyssäkkää meiltä pieniksi jääneitä pestyjä vaatteita ja eilen vihdoin saimme Rouvan kanssa aikaiseksi, että kuljetimme ne Tampereella tiettyyn osoitteeseen, josta ne jatkokuljetetaan Viroon Narvan seudun vähävaraisten käyttöön.

 

Operaattorina tässä arvokkaassa toiminnassa toimii Asaria ry, joka on vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusvaroin toimiva kristillinen avustusjärjestö Suomessa.

 

Asaria ry:n toiminnan painopiste on Etelä-Pohjanmaalla, mutta sillä on vapaaehtoistoimijoita myös Pirkanmaalla, jotka toimivat vaatelahjoitusten keräilypisteinä.

 

Vaatteiden lisäksi Asaria ry:n välityksellä voi lahjoittaa myös jalkineita, astioita, kodintekstiilejä, kodinkoneita, rakennustarvikkeita sekä työkaluja.

Myös erilaiset elintarvikkeet, kuten jauhot, suurimot sekä perunat ovat Asaria ry:lle sopivia lahjoitustuotteita.

 

Asaria ry:n toimintakohteina ovat Viron lisäksi muut Baltian maat, Ukraina, Bulgaria sekä Romania ja tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, että kaikkien noiden maiden kansalaiset ovat avun tarpeessa.

 

Kannattaa tutustua www.asaria.fi –nettisivujen sisältöön!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ehjät ja puhtaat vaatteet ovat erinomainen lahjoitus Virossa humanitaarista apua tarvitseville!, Viron Narvan alue, Narva, Asaria, www.asaria.fi,

Kertaus on opintojen äiti!

Keskiviikko 24.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Kotisivujeni operaattorilla Kotisivukoneella oli eilen teknisiä ongelmia ja niiden vuoksi en pystynyt lisäämään eiliseen blogikirjoitukseeni valokuvia.

 

 

Nyt operaattorini on seljättänyt ongelmansa ja sen vuoksi otan uusiksi eilisen kirjoitukseni ja liitän mukaan myös juttuuni kuuluvat valokuvat.

 

 

Tässäpä ”kuvallinen” versio:

 

 

Narva-Joesuuhun rakennetaan kylpylöitä lisää!

 

 

 

Olen käynyt ainakin pari kertaa aiemminkin Narva-Joesuussa, mutta sain alueelta päivitettyä tietoa, kun Eläkeliiton Tampereen yhdistys järjesti johdollani sinne matkan huhtikuussa 2019.

 

 

 

IMG_03552.JPG

 

 

Narva-Joesuuhun saavutaan Narvan suunnasta ja Narvasta on sinne matkaa runsaat kymmenen kilometriä.

 

 

 

IMG_0368.JPG

 

 

Narva-Joesuussa on ainakin kaksi suomalaisten suosimaa kylpylää ja niistä Meresuu-kylpylä on tullut takavuosina minulla sekä myös perhekunnalleni tutuksi.

 

 

 

IMG_03622.JPG

 

 

Pääsimme mainion oppaamme Oiva Pohjarannan johdolla Meresuu-kylpylän ylimpään kerrokseen ihailemaan näkymiä Suomenlahdelle.

 

 

 

IMG_0367.JPG

 

 

Tämä lienee myös viimeinen Narva-Joesuun alueella sijaitseva pitsihuvila, joita ensimmäisen maailmansodan aattona alueella oli jopa tuhatkunta!

 

 

 

IMG_03702.JPG

 

 

Nykyään Narva-Joesuun ykköskylpylä on Noorus….

 

 

 

IMG_0372.JPG

 

 

…jonka kylpylänäkymää saimme yläkerroksista ihailla.
 

 

 

Olisiko seuraavan Viron kylpylämatkan osoite Noorus?

 

 

 

IMG_0357.JPG

 

 

Viron ja Venäjän rajajoki Narvajoki laskee Suomenlahteen Narva-Joesuussa ja…

 

 

 

IMG_03592.JPG

 

 

…ei varmaankaan ole kenellekään yllätys, että EU on ollut keskeinen toimija, kun Narva-Joesuun satamaa on rakennettu – puurakenteiden kyllästysaineet tuoksuivat vielä tuoreuttaan!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: narva, Narva-Joesuu, Noorus, Narva-Joesuu -kylpylä, Itäviro2019,

Narva-Joesuuhun rakennetaan kylpylöitä lisää!

Tiistai 23.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt ainakin pari kertaa aiemminkin Narva-Joesuussa, mutta sain alueelta päivitettyä tietoa, kun Eläkeliiton Tampereen yhdistys järjesti johdollani sinne matkan huhtikuussa 2019.

 

Narva-Joesuuhun saavutaan Narvan suunnasta ja Narvasta on sinne matkaa runsaat kymmenen kilometriä.

 

Narva-Joesuussa on ainakin kaksi suomalaisten suosimaa kylpylää ja niistä Meresuu-kylpylä on tullut takavuosina minulla sekä myös perhekunnalleni tutuiksi.

 

 

Pääsimme mainion oppaamme Oiva Pohjarannan johdolla Meresuu-kylpylän ylimpään kerrokseen ihailemaan näkymiä Suomenlahdelle.

 

 

Näimme myös viimeisen Narva-Joesuun alueella sijaitseva pitsihuvilan, joita ensimmäisen maailmansodan aattona alueella oli jopa tuhatkunta!

 

Nykyään Narva-Joesuun ykköskylpylä on Noorus, jonka kylpylänäkymää saimme yläkerroksista ihailla.

 

 

 

Olisiko seuraavan Viron kylpylämatkan osoite Noorus?

 

 

 ***************

 

 

Viron ja Venäjän rajajoki Narvajoki laskee Suomenlahteen Narva-Joesuussa ja ei varmaankaan ole kenellekään yllätys, että EU on ollut keskeinen toimija, kun Narva-Joesuun satamaa on rakennettu – puurakenteiden kyllästysaineet tuoksuivat vielä tuoreuttaan!

Valitan, että operaattorini Kotisivukoneen ongelmien vuoksi en pystynyt lisäämään tähän juttuuni valokuvia!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: narva, Narva-Joesuu, Noorus, Narva-Joesuu -kylpylä, Itäviro2019,

Narvassa länsi ja itä lyövät kättä Narvajoen yli

Maanantai 22.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen itä-Viron matkalla Narva oli matkamme itäisin kohde ja sen kauemmaksi itään ei olisikaan ollut mahdollista mennä, sillä Narva on lännen itäisin kaupunki.

 

 

 

IMG_0304.JPG

 

 

Vasemmalla Narvassa sijaitseva Narvan linna ja oikealla Venäjällä Ivangorodissa sijaitseva Iivananlinna sekä niiden välissä Suomenlahteen virtaava Narvajoki.

 

 

 

IMG_0307.JPG

 

 

Sama näkymä illalla.

 

 

 

IMG_0314.JPG

 

 

Narvajoen silta, joka yhdistää lännen ja idän.

 

 

Muukalaispassin omaavat narvalaiset voivat ilman viisumia käydä ostoksilla Ivangorodissa ja sitä mahdollisuutta he käyttävätkin.

 

 

Olen kerran palannut erään retkikunnan mukana Venäjältä Narvaan tuota siltaa pitkin!

 

 

***************

 

 

Tässä näkymiä Venäjän puolelle:

 

 

 

IMG_0316.JPG

 

 

 

IMG_0317.JPG

 

 

 

IMG_0318.JPG

 

 

****************

 

 

IMG_0321.JPG

 

 

Iivananlinna on avoinna yleisölle, mutta siellä ei ole huoneissa mitään nähtävää, sillä salit ovat tyhjillään.

 

 

 

IMG_0322.JPG

 

 

Narvanlinnassa on meneillään remontti ja sen vuoksi emme siellä käyneet.

 

 

 

IMG_0339.JPG

 

 

Virolaiseen tapaan EU on panostanut Narvanlinnan lähiympäristön korjaamiseen ja fiksaamiseen siten, että valmista on tullut jo vuonna 2015!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Narvassa länsi ja itä kohtaavat, Narva, Ivangorod, Iivananlinna, Narvan linnan, Narvajoki, itäviro2019,

Viron miehittäminen vuonna 1944 vaati Neuvostoliitolta yli puoli vuotta

Torstai 27.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Monilla lienee mielikuva, että Viron miehittäminen vuonna 1944 oli Neuvostoliitolle vain pieni suupala.

 

 

Näin ei kuitenkaan ollut, vaan puna-armeija eteneminen itäisestä Narvasta Viron lounaiskolkan Sörvanniemeen vaati aikaa yli puoli vuotta.

 

 

Narvan taistelut alkoivat 2.2.1944 ja taistelut päättyivät nykynäkemyksen mukaan saksalaisten voittoon.

 

 

Neuvostoliitto toki valloitti Narvan 26.7.1944, mutta aikakirjoissa todetaan, että Narvan taistelut päättyivät vasta 10.8.1944.

 

 

Suomen kannalta tärkeimmät taistelut Suomenlahden eteläpuolella olivat Sinimäkien taistelut 25.7. – 10.8.1944.

 

 

Sinimäkien taisteluiden merkitystä Suomen itsenäisyydelle ei vielä nytkään osata arvostaa, mutta niiden ansiosta puna-armeija ei päässyt koukkaamaan Karjalan kannaksella taistelleiden suomalaisten niskaan.

 

 ****************

 

Mutta siihen Viron miehitykseen ja sen etenemisaikatauluun:

 

 

Narvan taistelut alkoivat siis 2.2.1944 ja puna-armeija sai Viron miehityksen ”valmiiksi” eilen kertomani Tehumardin taistelun jälkeen eli 10.8.1944.

 

 

Viron kokemukset osoittivat, että perinteisen sodankäynnin menetelmillä pienen maan sitkeä vastarinta pystyy pidättelemään suurvallan sotakonettakin varsin tehokkaasti.

 

 

Toki pitää tiedostaa, että puna-armeijan ykköstavoite tuolloin oli Berliini ja Viron viivytystaisteluista vastasivat saksalaiset.

 

 

 

 

IMG_0939.JPG

 

 

Nykyinen Sörvenniemen majakka eli Sõrven majakka eli Sõrve tuletorn on rakennettu vuonna 1960.

 

 

Majakan historia alkaa vuodesta 1770, mutta se tuhoutui niissä taisteluissa vuonna 1944, joista edellä kerroin.  Väliaikainen puurakenteinen majakka palveli vuodesta 1949 vuoteen 1960.

 

 

IMG_0941.JPG

 

 

Majakan juurelta näkyy Latvian rannikko, ja siihen suuntaan tässä matkaseurueemme katselee.

 

 

Sörvanniemessä matkailijoiden kännykät tapaavat kytkeytyä Latvian kännykkäverkkoihin, sillä niin lähellä Latvia sijaitsee.

 

 

 

IMG_0944.JPG

 

 

Olen käynyt kahdesti Sörvenniemen majakalla, mutta molemmilla kerroilla on ollut niin kiire, että en ole ehtinyt vierailla Sorvekeskuksen näyttelytiloissa.

 

 

Ota riittävästi aikaa, kun vierailet Sörvenniemellä ja ja poikkea Sörvekeskuksessa!

 

 

Tutustu www.sorvekeskus.ee ja Sörvekeskuksella on myös hyvät fb-sivut!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Narvan taistelu, Sinimäkien taistelut, Sinimäkien taisteluiden merkitys Suomelle, Sörvanniemi, Sõrven majakka, Sõrve tuletorn, Saarenmaa2017,

Vuoden 1944 taistelut Suomenlahden etelä- ja pohjoispuolella

Sunnuntai 20.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on liian vähän käsitelty Suomen itsenäisyyden säilyttämisen kannalta niitä taisteluja, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät menestyksekkäästi Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaa Viron maaperällä vuonna 1944.

 

 

 

 

venalaiset1.jpg

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kartta, jonka avulla on hyvä palauttaa mieliin ne taistelut, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät Neuvostoliittoa vastaan Viron maaperällä.

 

 

Viron maaperällä saksalaisten ja virolaisten taistelut vuonna 1944 pitää nähdä osana sitä taistelua, jolla varmistettiin Suomen itsenäisyys.

 

 

Yritän seuraavassa tehdä amatöörisotahistorioitsijan yhteenvedon niistä Neuvostoliittoa vastaan käydyistä taisteluista, joita käytiin Suomenlahden molemmin puolin vuonna 1944:

 

 

  • 2.2.1944 alkoivat taistelut Narvan kaupungista ja ne päättyivät Saksan torjuntavoittoon 10.8.1944

 

  • Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Suomea vastaan Karjalan Kannaksella 9.6.1944

 

  • Viipuri menetettiin 20.6.1944

 

  • Tali-Ihantalan voitokkaat taistelut käytiin 25.6 – 9.7.1944

 

  • Neuvostoliitto valloitti Narvan 26.7.1944

 

  • Sinimäkien taistelut – joita kutsutaan myös Tannenbergin Linjan taisteluiksi – käytiin 25.7 – 10.8.1944. Sinimäkien taistelut varmistivat, että Neuvostoliitto ei pystynyt saamaan Karjalan Kannaksella taistelluita suomalaisjoukkoja jättiläismäiseen mottiin

 

  • 9.9.1944 suomalaiset lopettivat tulituksen Neuvostoliittoa vastaan

 

  • 10.9.1944 neuvostoliittolaiset lopettivat tulituksen Suomea vastaan

 

  • 26.9.1944 Neuvostoliitto miehitti manner-Viron

  • 29.9.1944 Neuvostoliitto miehitti Virossa Kuivastun ja taisteluiden kärki siirtyi Saarenmaalle

 

  • 7.10.1944 Neuvostoliitto miehitti Kuressaaren

 

  • 8.10.1944 Saarenmaalla käytiin Tehumardin taistelu

 

  • Tehumardin taistelun jälkeen Puna-armeija miehitti koko Viron

 

 

Aikajanatapahtumista voidaan todeta, että mies- ja kalustoylivoiman omaavalta Neuvostoliitolta kului aikaa yli kymmenen kuukautta, jotta se pystyi miehittämään Viron.

 

 

Oleellista on havaita, että saksalaisten ja virolaisten taistelu Viron maaperällä Neuvostoliittoa vastaan merkitsi, että Puna-armeija ei pystynyt Tallinnasta Suomeen tapahtuvalla maihinnousulla saattamaan Karjalan Kannaksella taistelleita suomalaisia jättiläismottiin.

 

 

Tästä syystä meidän suomalaisten on syytä antaa suuri tunnustus niille saksalaisille ja virolaisille, jotka taistelivat Sinimäillä neuvostojoukkoja vastaan ja estivät yhteisen vihollisen nopean etenemisen Tallinnaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Jatkosota, Narvan valloittaminen, Karjalan Kannas, Neuvostoliiton suurhyökkäys, Sinimäkien taistelut, Tallinnan joutuminen Puna-armeijalle, Viron miehitys, Kuivastu, Kuressaari, Tehumardin taistelu, Tannenbergin Linjan taistelu, saarenmaas2015,

Kohtlan Kaivospuiston maanalaisessa museokaivoksessa näkee, että miten palavaa kiveä on ennen louhittu

Perjantai 31.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Itä-Vironmaalla sijaitseva Kohtla-Järven kaupunki on Viron neljänneksi suurin kaupunki – se käy kovaa kilpaa Pärnun kanssa Viron neljänneksi suurimman kaupungin maineesta.

 

Kaupunki on perustettu vuonna 1946, kun alueen kaivosmieslähiöt yhdistettiin yhdeksi kaupungiksi. Asukkaita kaupungissa on n. 45.000.

 

 

 

 

kai1

 

Kaupungissa sijaitseva Kohtlan Kaivospuisto on suosittu turistikohde.

 

Kaivos oli toiminnassa vuoteen 2001 saakka ja sen jälkeen osa kaivoksesta on muutettu kaivosmuseoksi.

 

 

 

Kohtla Kaevandus tuotti palavaa kiveä Viron energiamarkkinoille.

 

Palava kivi esiintyy Suomenlahden eteläpuolella hyvin lähellä pintaa, sillä Kohtlassakin maan alle tarvitsee mennä ainoastaan n. 8 - 10 metriä.

Palava kivi on kivihiilen tapaan maan uumenissa miljoonien vuosien aikana orgaanisesta aineksesta syntynyt öljyliuske.

 

Öljyliusketta eli palavaa kiveä esiintyy Viron lisäksi mm. Kanadassa, Yhdysvalloissa, Brasiliass ja Venäjällä.

 

 

Olen vieraillut kahdesti Kohtlan kaivosmuseossa – viimeisimmän kerran kesällä 2014 ja tämän jutun kuvat ovatkin viime kesän matkaltamme.

 

 

 

 

kai2

 

 

Kaivoskierroksella pääoppaana toimii inkeriläissyntyinen Aarne, mutta ryhmämme oli viime kesänä niin suuri, että en päässyt Aarnen johtamaan ryhmään.

 

 

 

 

kai3

 

 

Saimme oppaaksemme nuoremman miehen (keskellä) ja hänen vironkielisen opastuksensa tulkkasi meille kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki (oikealla) – hyvin tulkkasikin!

 

 

 

Muutamia kuvia maanalaisen kävelymatkamme varrelta:

 

 

 

 

kai4

 

 

 

 

kai5

 

 

 

 

kai6

 

 

 

 

kai7

 

 

 

 

kai8

 

 

 

 

kai9

 

 

***********

 

 

Kaivokseen tutustumisemme huippukohta – tai kauhunkohta – oli se, kun matkasimme maan uumenissa pätkän sillä junalla, jolla kaivosmiehiä aikoinaan kuljetettiin louhintapaikalle.

 

Vaunut ovat vain hieman yli metrin korkuisia, joten niihin asettautuminen oli haastavaa. Kuljimme ahtaissa vaunuissa vain muutaman sadan metrin pituisen pätkän, mutta kaivoksen ollessa toiminnassa kaivosmiesten junamatka saattoi olla jopa kuusi kilometriä pitkä!

 

 

 

 

kai10

 

 

 

 

kai11

 

 

 

 

kai12

 

 

 

 

 

************

 

 

kai13

 

 

Kaivoskierroksen jälkeen palautimme kypärät, suojatakit sekä valaisimet varastoon odottamaan seuraavia vieraita.

 

*************

kai14

Tässä vielä kartta, josta ilmenee kaivoksen sijainti ja palavan kiven esiintymän laajuus Suomenlahden rannalla sekä lähellä Sillamäen kaupunkia – matkaa Tallinnaan on n. 135 kilometriä.

Karttakuvan alareunassa näkyy Peipsjärvi ja oikeassa reunassa Narva sekä oikeassa yläkulmassa pala Venäjää.

 

 

 

 

kai15

 

 

On enemmän kuin luonnollista, että EU on tukenut Kohtla Kaevanduspark-Museeumin rakentamista.

 

 

 

Kun ajatte Tallinnasta Narvaan tai Narvasta Tallinnaan, niin poiketkaapas Kohtlan kaivosmuseolla; se on avoinna vuoden ympäri, mutta tarkat aukioloajat kannattaa varmistaa etukäteen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Itä-Vironmaa, Kohtla-Järve, Kohtlan Kaivospuisto, palava kivi, öljyliuske, Kohtla Kaevanduspark-Museeum, Sillamäe, Sillamäki, Tallinnan, Narva, Peipsjärvi, Kohtla Kaevandus,

Miksi purevat kättä, joka syöttää heitä?

Maanantai 11.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin heinäkuun alussa kiertomatkaan Viipurin, Pietarin, Narvan ja Tallinnan kautta takaisin Suomeen.

 

Matkalla näin kaksikin kertaa tapauksen, jota en ole aiemmin nähnyt Venäjällä enkä Virossa.

 

Kyse oli siitä, kun muutaman venäläispojan ryhmä Kronstadt´ssa ja myös Narvassa näytti meille keskisormeaan.

 

Tuntui pahalta kun alueilla, jotka kipeästi tarvitsevat kaikki ne ruplat ja eurot, jotka turistit tuovat alueelle, näytetään keskisormea hyvinvointia tuoville naapurimaan kansalaisille.

 

Ovatko Venäjällä asuvat alle 15-vuotiaat pojat saaneet paikallisista tiedotusvälineistä länsimaita parjaavaa tietoa vai miksi he osoittavat vihamielisyyttään suomalaisille?

 

 

************

 

 

Narva kuuluu Viroon ja sitä kautta Euroopan Unioniin.

 

Narvan asukkaista lähes 95 % on venäjänkielisiä ja kaupungin n. 65.000 asukkaasta vain vajaat puolet omaa Viron kansalaisuuden – Venäjän kansalaisuus narvalaisista on n. 35 %:lla.

 

Ovatko meille Narvassa keskisormeaan näyttäneet sitä samanlaista riskiporukkaa, jotka nyt röttelöivät itä-Ukrainassa?

 

 

Parin kolliporukan keskisormen näyttämiseen ei tietysti kannata paljon laittaa painoarvoa, mutta nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa pieniinkin tunnusmerkkeihin tulee kiinnitettyä huomiota.

 

Luotan, että Narvan venäjänkielisillä ja Venäjän passin omaavilla on Narvassa niin hyvät oltavat, että eivät he ainakaan lähde rakentelemaan mitään eriskummallista.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Narva, Kronstadt, itä-Ukraina, suomenlahti2014,

Hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten matka tapahtui tällä kerralla Suomenlahden ympäri historia-, sotahistoria- ja kulttuurimatkana

Torstai 10.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön ja Viljakkalan sotaveteraanit ja oikeammin nyt vain heidän omaisensa suorittivat jokakesäisen matkansa tällä kerralla Suomenlahden ympäri.

 

Matkan ”primus motor” on aina ollut hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki, joka toimi meillä tälläkin kertaa matkanjohtajana. Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimi Lehtimäen perheen omistama Vihdin Liikenne – VL-Matkat Oy.

 

Olen ainoa jo edellisvuodesta lähtien, joka on osallistunut kaikille kenraali Lehtimäen johtamille hämeenkyröläis- ja viljakkalalaismatkoille. Laskujeni mukaan nyt oli kyseessä yhdestoista matka, mutta myös sellaisia mielipiteitä oli matkalaisten keskuudessa, että olimme matkassa jo kahdentenatoista vuonna peräkkäin.

 

***********

 

Lähdimme matkaan Hämeenkyröstä lauantaina heinäkuun 5. päivänä ja ensimmäinen yöpymisetappimme oli Viipuri.

 

 

vii1

 

 

Jo ensimmäiseen päivään mahtui paljon kokemuksia ja kohteita.

 

Tali-Ihantala -taistelujen ratkaisumaasto ja siihen tutustuminen oli ensimmäisen matkapäivämme eräs tärkeimmistä kohteista.

 

Olen tässä kuvattuna Ihantalan kirkon portailla – vuonna 1927 rakennetusta ja 1940 tuhoutuneesta kirkosta on jäljellä ainoastaan portaat.

 

 

 

 

vii2

 

 

Aloitin toisen matkapäivämme jo klo 05.11 Venäjän aikaa eli klo 04.11 Suomen aikaa – minä kun en yleensä ole mennyt ulkomaille nukkumaan.

 

Lähdin varhain aamusella vajaan kahden tunnin mittaiselle kävelykierrokselle Viipuriin ja kiersin mm. aamuauringossa paistattelevan Viipurinlinnan.

 

 

 

 

vii3

 

Kolmas matkapäivämme alkoi, kun heräsimme Hotelli Moskovassa Pietarissa.

 

Olin taas varhain liikkeellä ja tein kävelylenkin Neva-joen yli.

 

Nevan sillalla totesin, että Venäjä on suuri maa, sillä sillalla mm. varjoni oli paljon pidempi kuin tavallisesti!

 

 

 

 

vii4

 

Neljännen ja viimeisen matkapäivämme aluksi kenraaliluutnantti Lehtimäki johdatteli meidät Virossa paikkaan, jossa Narvajoki laskee Suomenlahteen.

 

Narvajoki erottaa EU:n Venäjästä, se on Schengen-raja ja se on myös Naton sekä Venäjän raja.

 

Viro vasemmalla ja Venäjä oikealla - punaiset pallot Narvajoen keskellä osoittavat Viron ja Venäjän rajan.

 

 

 

 

***************

 

 

Tarkoitukseni on lähiaikoina kirjoitella juttuja matkan varrella nähdystä ja koetusta.

 

Aineistoa ainakin riittää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeenkyrö, Viljakkala, Suomenlahti2014, Tali-Ihantala, Viipuri, Viipurinlinna, Pietari, Neva, Nevajoki, Narvajoki, EU:n raja, Schengen-raja, Nato-raja, Schengen, Nato, Ihantalan kirkko, Ihantala,

Merenrantakylpylä, jonka huoneista ei ole merinäköalaa

Sunnuntai 26.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Toila on 2.000 asukkaan kunta itä-Vironmaalla. Toilaa luonnehditaan tahtotilaltaan virolaisimmaksi kunnaksi itä-Virossa.

 

Tallinnasta Toilaan on matkaa 180 kilometriä ja  Toilasta  puolestaan Narvaan n. 45 kilometriä.

 

Toila tunnetaan matkailijoiden keskuudessa Toila SPA Hotellista, joka on eräs Viron kylpylöistä. Kylpylä sijaitsee kaunilla paikalla Suomenlahden rannalla. Kerroksia hotellissa on yhdeksän.

 

Kylpylämatkat Toila SPA-kylpylään kuuluvat monen matkatoimiston ohjelmaan.

 

Teimme yhden yön kestäneen pikavierailun Toilan SPA-kylpylään viimekesäisen itä-Viroon suuntautuneen matkamme lopuksi.

 

Toilan SPA-kylpylän historia perustuu Neuvostoliiton aikaan ja siihen, että kylpylä rakennettiin aikanaan palavankiven kaivosmiesten kylpyläksi ja parantolaksi.

 

Kaivosmiehet olivat Neuvostoliitossa arvostettu ryhmä, sillä he saivat normaalin kuukauden pituisen loman lisäksi toisen kuukauden pituisen loman vuosittain kylpylälomaa varten. Käynti palavankiven kaivosmuseossa vakuutti, että kaivosmiehet olivat kylpylälomansa ansainneet.

 

Toilan SPA-kylpylä on siitä erikoinen, että siellä majoittuvista asiakkaista yli puolet on norjalaisia.

 

Norjalaisten suuri osuus on sen syytä, että joskus eräs norjalaismies yöpyi Toilan SPA-kylpylässä ja tykästyi paikkaan. Hän aloitti toiminnan, joka perustui norjalaisten kuljettamiseen Toilan SPA-kylpylään ja sama perinne  - tai paremminkin liiketoiminta - kukoistaa yhä.

 

Eräs toinenkin erikoisuus on Toilan SPA-kylpylässä.

 

Oppaamme tiedusteli meiltä lähtöaamuna viekkaasti, että millainen näkymä teidän huoneestanne avautui Suomenlahdelle.

 

Onneksi kukaan ei alkanut retostelemaan huoneestaan avautuneen komea näkymän Suomenlahdelle. Hotellissa ei ole ainoatakaan huonetta, josta olisi näkymä Suomenlahdelle.

 

Umpiseinät meren puolella perustuvat KGB:n määräykseen, että hotelliin ei saanut vakoiluvaaran vuoksi rakentaa yhtäkään huonetta, joista olisi merinäkymä Suomenlahdelle. Neuvostoliitto pelkäsi, että kylpylästä muodostuu vakoilijoille otollinen paikka, jos hotelliin rakennetaan huoneita merinäköalalla. Kaikkea se kommunismi teetti!

 

Pikavisiitti Toilan kylpylään oli niin antoisa, että ehkä joskus perhekuntamme varaa viikon tai puolen viikon pituisen kylpylämatkan sinne.

 

Kylpylässä on poikkeuksellisen runsaasti erilaisia saunoja - kattotasanteella on erikoisuutena pyöröhirsistä rakennettu suomalainen sauna.

 

Toilan kylpylä on mainio "tukikohta", kun haluaa tutustua tarkemmin itä-Viron matkailukohteisiin. Narva ja Narva-Joesuun kaupungit, Kuremäen nunnaluostari, Valasteen vesiputous, Viron Kultaranta ja Viron pank-rannikon idän puoleinen osuus ovat helposti tavoitettavissa Toilan SPA-kylpylästä.

 

On helppo suositella Toilan SPA-kylpylää rauhallisen loman kylpyläkohteeksi!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toila, Toila SPA, Toila SPA Hotelli, itä-Vironmaa, Narva, Narva-Joesuu,

Sinimäen taistelut mahdollistivat Suomen selviämisen sodasta

Maanantai 30.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Sotahistorioitsijat ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että Suomen kannalta toisen maailmansodan loppuvaiheessa käydyt Sinimäen taistelut varmistivat meille itsenäisyyden säilymisen.

 

Sinimäet sijaitsevat Vaivaran kunnassa Virossa Narvasta länteen lähellä Suomenlahden rantaa.

 

Puna-armeija pystyi tiukkojen taisteluiden jälkeen tuhoamaan Narvan kaupungin maan tasalle ja valloittamaan kaupungin.

 

Narvan valloittamisen jälkeen Neuvostoliiton joukot aloittivat etenemisen kohti Tallinnaa.  Ne kohtasivat voimakasta vastarintaa virolais-saksalaispuolustajien toimesta Sinimäellä. Läpimurtotaistelut ajoittuivat heinäkuun 27. päivän ja elokuun 12. päivän välille v. 1944.

 

Sinimäkiä on kolme ja lännestä itään ne ovat Tornimäki (Tornimägi), Krenatöörin mäki (Põrguaugu mägi) ja Lastenkodin mäki (Pargimägi). Kahden itäisimmän mäen valloitukseen puna-armeija pystyi. Myös läntisin Sinimäki joutui aikanaan venäläisten haltuun, mutta vasta sen jälkeen, kun saksalaiset lähtivät urhollisen taistelun jälkeen kohti Berliiniä.

 

Sinimäen onnistuneet taistelut varmistivat Suomen kannalta, että Puna-armeija ei päässyt Suomenlahden eteläpuolen kautta motittamaan Karjalan kannaksella taistelleita suomalaisia.

 

Sinimäen taistelut siis mahdollistivat Suomen selviytymisen!

 

Olen aikaisemmin käynyt keskimmäisellä Sinimäellä eli Krenatöörin mäellä. Siellä on vaikuttavat muistomerkit Sinimäen taistelujen kunniaksi. Krenatöörinmäen muistomerkit joutuivat aikoinaan kiistojen kohteeksi ja syynä olivat syyt, jotka liittyivät Pronssisotilaan siirtämiseen Tallinnan keskustan tuntumasta sivummalle.

 

Taannoisen Itä-Vironmaan matkamme aikana kävimme itäisimmällä Sinimäellä eli Lastenkodin mäellä. Siellä on vanhan tykkiaseman sijoille rakennettu näkötorni, josta avautuu näkymät, jotka valaisevat Sinimäkien strategista asemaa.

 

Sinimäet sijaitsevat lähellä Suomenlahtea ja rannalta alkava tasanko on ainoastaan parin kilometrin levyinen, sillä etelässä on aapaa suomaastoa. Suomaasto ei silloin eikä nytkään kelpaa panssariuraksi, joten neuvostojoukkojen oli pysyteltävä lähellä Suomenlahden rantaa, jos mielivät Tallinnaan.

 

Sinimäet muodostivat hyvän lukon, jolla Puna-armeijan eteneminen länteen voitiin pysäyttää ja näin saada lisäaikaa mm. Suomen puolustustaisteluille.

 

Sinimäen taisteluiden tappioiden määrästä sotahistorioitsijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen.

 

Erään arvion mukaan Sinimäkien taistelussa kaatui ja haavoittui yhteensä yli 200 000 sotilasta, pelkästään Puna-armeijan veljeshaudassa Sinimäillä lepää tiettävästi yli 22 000 kaatunutta.

 

On selvää, että Suomen kannalta Sinimäkien taistelujen merkitystä ei ole tarpeeksi korostettu, sillä se antoi merkittävää lisätukea suomalaisten puolustustaistelulle. Suomi ei joutunut torjumaan etelästä tulevia maihinnousuja, mihin voimavarat eivät olisi enää riittäneet.

 

Virolaisten ja myös saksalaisten taistelutahto Sinimäillä heinä…elokuussa 1944 antoi Suomelle mahdollisuuden saada itsenäisyyden säilyttävät rauhanehdot.

 

Kiitos Sinimäkien taisteluissa neuvostoarmeijaa vastaan taistelleille!

 

-Esko Erkkilä-

4 kommenttia . Avainsanat: Sinimäet, Sinimäen taistelut, Vaivara, Tornimäki, Krenatöörin mäki, Lastenkodin mäki, Narva, Tallinna,

Kreenholm - merkittävä teollisuusyritys Narvassa

Sunnuntai 29.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Teollisuusyritysten puute on Baltian maiden akilleenkantapää. Länsi- ja itämarkkinoilla kilpailukykyiset yritykset ja niiden tuotteet olisivat kullanarvoisia mille maalle tahansa, mutta näin on erityisesti Baltian maiden kohdalla.

 

Narvassa toimii Viron vanhin alkuperäisen nimensä säilyttänyt teollisuuslaitos, Kreenholm, joka on yksi koko Euroopan suurimmista tekstiilitehtaista. Yritys kuuluu ruotsalaiseen Borås Wäferi-konserniin.

 

Yrityksen historia alkoi 150 vuotta sitten, kun Kreenholmin ensimmäinen ompelimo nousi Narvajoen saareen vuonna 1857. Nykyään Kreenholmin kahdeksan tehdasta tuottavat neljässä vuorossa muun muassa lankaa, kankaita, vaippoja, froteepyyhkeitä, aamutakkeja, vuodevaatteita, pöytäliinoja ja verhoja.

 

Kilpailu kansainvälisillä tekstiilimarkkinoilla on kireää, mutta Kreenholm on selviytynyt niillä erinomaisesti. Viennin kokonaisarvo on yli miljardi Viron kruunua vuodessa ja tärkeimpiä vientimarkkinoita ovat USA, Saksa, Suomi, Alankomaat, Britannia sekä Ruotsi.


Kreenholmin varjossa ja tuella Itä-Vironmaan muunkin tekstiiliteollisuuden kehitys on ollut nousujohteista. Suuryhtiö yksistäänkin työllistää täysin yli kymmenen alihankkijayritystä.

 

Viime aikoina Kreenholmilla on ollut vaikeaa, sillä erimielisyydet Narvan kaupungin kanssa ovat nakertaneet yrityksen taloudellista asemaa.

 

Kreenholmin punatiiliset tuotantolaitokset ovat edelleen eräs Narvan nähtävyyksistä.

 

Kreenholm oli ennen sotia yritys, joka huolehti työntekijöistään kehdosta hautaan. Se palkittiin mm. Pariisin maailmannäyttelyssä v. 1900 parhaasta yhdyskuntasuunnittelusta yrityssarjassa.

 

Oppaamme kertoi Narvan reissullamme, että Kreenholm on tehnyt alihankintatöitä mm. Keskolle, Finlayson´lle ja Marimekolle. Marimekko lopetti yhteistyön v. 2007, kun Ruotsin televisio kertoi, että Kreenholmin käyttämän puuvillan keruussa on käytetty lapsityövoimaa.

 

Suomalaisittain Narvassa toimivista yrityksistä mielenkiintoinen on Cargotec Estonia AS. Sen nimikyltti on näkyvästi esillä lähellä Narvan keskustaa. Narvan läheinen sijainti Venäjän rajan tuntumassa, mutta kuitenkin EU-alueella, on varmaan ollut eräs perusta, kun Cargotec on päättänyt sijoittaa tytäryhtiönsä Narvaan.

 

On syytä toivoa menestystä niin Kreenholmille kuin myös Cargotec`n Narvan toiminnoille.

 

-Esko Erkkilä-

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kreenholm, Krenholm, Cargotec Estonia A/S, Cargotec, Marimekko, Kesko, Finlayson, Borås Wäferi, Narva, Narvajoki,

Takseja, pimeitä takseja ja julkista liikennettä Narvassa sekä Narva-Joesuussa

Lauantai 28.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Asuimme Itä-Viron kierroksellamme Narva-Joesuussa  Meresuu-kylpylässä.

 

Narva-Joesuu on pieni kaupunki ja sen vuoksi sieltä kannattaa mennä tutustumaan läheiseen Narvan kaupunkiin.

 

Kaupungit sijaitsevat molemmat 78 kilometriä pitkän Narvajoen länsirannalla. Kaupunkien etäisyys toisistaan on 12 kilometriä.

 

Kaupunkeja yhdistävä hyväkuntoinen tie kulkee n. 300 metriä leveän Narvajoen länsirantaa mukaellen. Joen keskellä kulkee Idän ja Lännen raja, sillä se on Viron ja Venäjän rajajoki.

 

Pääosa seurueestamme palasi omalla bussillamme Narvasta Meresuun kylpylään, mutta perhekuntamme jäi erään pariskunnan lisäksi jatkamaan tutustumista Narvaan.

 

Oppaamme joka asuu Narvassa, kertoi, että hänen taksimatkansa Narvasta kylpylään maksoi aamuisin 130 kruunua. Se oli hyvä pohjatieto taksimaksujen vertailussa.

 

Perhekuntamme muut jäsenet lähtivät ennen minua kohti kylpylää. Yritimme tinkiä taksimatkaa kiinteähintaiseksi, mutta se ei onnistunut - taksimies vaan näytti mittaria ja osoitti, että se määrittelee maksun. Matka maksoi lopulta 170 kruunua.

 

Jäin yksikseni ja hankkiuduin parin tunnin kuluttua Narva-Joensuun suuntaan kulkevien bussien pysäkille. Siellä oli myös seurueemme pariskunta eli odottelimme bussi kolmistaan.

 

Heti kohdallemme pysähtyi vanhan Mersun omistaja nuorimies, joka kauppasi kyytiä kylpylään. Emme päässeet hintaneuvotteluihin saakka, sillä kyytimies ei näyttänyt kovin luotettavalta.

 

Pian pysäkille pysähtyi bemarikuski uudenkarhealla bemarilla, mutta hänenkään tarjoamansa kyyti ei meitä kiinnostanut.

 

Kolmas pimeä taksimies oli kouliintunut hämärähommiin. Hän oli jättänyt autonsa sivummalle ja tuli kävellen kaupantekoon. Kielimuurikaan ei ollut esteenä, sillä innokas kyydintarjoaja näytti isosta setelinipustaan kahta kymmenen kruunun seteliä ja käsitimme, että meidät kolme henkilöä olisi kyyditty kylpylään 12 kilometrin päähän yhteensä kuudellakymmenellä kruunulla eli neljällä eurolla! Ei ollenkaan kallis hinta, mutta hämärämiehiä ja harmaata taloutta kaihtavina emme tehneet näitäkään kauppoja.  

 

Odottelimme vielä hetken ja Narva-Joesuuhun matkaava bussi saapui. Kyyti maksoi tasan 15 kruunua per henkilö eli euron per nuppi.

 

Kyyti oli reipasta, mutta bussin ikkunoista ei paljon näkynyt, sillä ikkunat olivat sumun samentavia - tuplalasien väliin oli päässyt kosteutta ja se esti näkyvyyden.

 

Olimme tyytyväisiä, sillä bussimatka Narvasta Narva-Joesuuhun oli kokemus ja halpa sellainen. Suosittelen julkisten liikennevälineiden käyttämistä, jos olette kylpylälomalla Meresuun kylpylässä ja haluatte käydä tutustumassa Narvaan ja sen tarjoamiin kauppapalveluihin tai nähtävyyksiin.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Narva, Narva-Joesuu, Narvajoki, Meresuu, Meresuun kylpylä,

Kaksi linnoitusta vain nuolenkantaman päässä toisistaan

Perjantai 27.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Narvassa sijaitseva Hermannin linnoitus ja Narvajoen toisella puolelle sijaitseva Iivanan linnoitus eli Ivangorodin linnoitus ovat ainutlaatuinen pari, sillä missään muualla kaksi vihollislinnoitusta ei sijaitse nuolenkantaman päässä toisistaan.

 

Hermannin linnoituksessa liehuu Viron lippu ja Iivanan linnoituksessa Venäjän lippu - näin tämän omin silmin heinäkuun lopulla, kun vierailimme Itä-Vironmaalla.

 

Linnoitukset elävät nyt sulassa sovussa, mutta aina ei ole niin ollut.

 

Hermannin linnoitus on rakennettu tanskalaisten toimesta, mutta sitä ja koko Narvan kaupunkia ovat sittemmin hallinneet useat valloittajat.

 

Hermannin linnoitus on eräs Viron valtion epävirallisista symboleista, sillä se on kuvattu mm. viiden kruunun seteliin.

 

Narvan taistelu käytiin Suuressa Pohjan sodassa 20. marraskuuta 1700. Ruotsin armeija kuningas Kaarle XII:n johtamana löi Venäjän tsaari Pietari I:n joukot. Tämän voiton kunniaksi Ruotsin kuningashuone lahjoitti leijonapatsaan Narvan kaupungille. Muistomerkki tuhoutui toisessa maailmasodassa, mutta Ruotsi lahjoitti uuden leijonapatsaan v. 2000 eli Narvan taistelun 300-vuotisjuhlavuotena. Leijonapatsas ei sijaitse Hermannin linnoituksessa, mutta se on eräs kohteista, joka Narvassa käydessä pitää nähdä.

 

Hermannin linnoituksen linnanpihalla, erään tiilinurkkauksen taakse ovelasti piilotettuna, on V. I. Lenin´n patsas. Siellä "Vileeni" osoittelee sormellaan Venäjän suuntaan.

 

Leninin patsas oli neuvostoaikana Narvan keskustassa korkean maapenkereen päällä, mutta ajat ovat muuttuneet ja myös Lenin on joutunut muuttamaan hieman sivummalle.

 

Hermannin linnoituksessa on useita kerroksia ja ne kannattaa kaikki kivuta ylös sekä tutustua kerroksissa oleviin näyttelytiloihin. Tornin huipulta on hienot näköalat kauas EU-rajan taakse!

 

Itä-Viron kierroksella kannattaa varata aikaa, jotta ehtii kunnolla tutustumaan Hermannin linnoitukseen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Narva, Ivangorod, Hermannin linnoitus, Iivanan linnoitus, Narvajoki, Lenin, Narvan taistelu, leijonapatsas, Kaarle XII, Pietari I,

Narva - kaupunki Idän ja Lännen rajalla

Tiistai 24.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Narva on Tallinnan ja Tarton jälkeen Viron kolmanneksi suurin kaupunki.

 

Kaupunki sijaitsee Narvajoen länsirannalla Itä-Vironmaalla. Narvajoki virtaa Peisjärvestä Suomenlahteen ja se on Viron sekä Venäjän rajajoki.

 

Narva tuhoutui toisen maailmansodan neuvostopommituksissa melkein maan tasalle. Maaliskuun 3. päivänä 1944 Neuvostoliitto pudotti kaupunkiin 4.000 pommia ja mm. kuuluisat Narvan barokkirakennukset tuhoutuivat tyystin.

 

Neuvostomiehityksen aikana paikalliset kansallismieliset osasivat toimia siten, että Neuvostoliitto rakensi pommitetun Raatihuoneen tilalle uuden, nykyisen Raatihuoneen.

 

Neuvostovallan rakentamaa Raatihuonetta korjataan ja korjaustyö saadaan päätökseen syksyllä 2011, jolloin kaupungin ylin johto muuttaa sinne.

 

Olen aikaisemmin käynyt Narvassa kerran, mutta nyt Itä-Viron matkallamme saimme tutustua kaupunkiin tarkemmin.

 

Narva on vanhastaan kuuluisa kauppapaikka, sillä se sijaitsee vesiteiden äärellä. Jokseenkin koko Venäjän ulkomaankauppa hoidettiin 1500…1700-luvuilla Narvan kautta.

 

Narvassa kaikki joen vastakkaisella puolella näkyvä kuuluu Venäjälle.

 

Narvassa asuvista monilla on muukalaispassi ja he saavat käydä vaikka päivittäin ostoksilla Venäjällä. Osa narvalaisista toivoo, että matkaajat jäisivät Venäjälle, mutta he kuitenkin palaavat illalla kantamuksineen takaisin.

 

Narva-joen Viron puolella on korkein rauta-aidoin eristetty alue, jonka kautta passintarkastuksen jälkeen Venäjällä käyneet narvalaiset palaavat kotikaupunkiinsa. Katselimme heidän palaamistaan rauta-aidan verkkojen takaa.

 

Narvassa asukkaiden kielijakauma on 90 % venäjänkielisiä ja 10 % vironkielisiä.

 

 

Narvassa on positiivista se, että siellä venäjänkieliset ja vironkieliset elävät sulassa sovussa.

 

Siitä huolimatta, että Neuvostoliitto pommitti Narvan perusteellisesti toisen maailmansodan loppukahinoissa, kaupunkiin liittyy paljon mielenkiintoista.  Niistä ehkä enemmän jatkossa.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Narva, Narvajoki, Narvan pommitukset,

Meresuu Spa & Hotel - uusi kylpylä perinteisessä kylpyläkaupungissa Narva-Joesuussa

Maanantai 23.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Viron kylpylät ovat tulleet lukuisille suomalaisille tutuiksi kuluneiden vuosien ja vuosikymmenten aikana, sillä kylpylämatkailu Suomesta Viroon alkoi jo Viron neuvostomiehityksen aikana.

 

Lukuisat kylpylät Saarenmaalla, Pärnussa sekä Tallinnassa ja sen lähiympäristössä ovat tulleet tutuiksi myös meidän perhekunnallemme.

 

Itä-Vironmaa on ollut minulle melkein tuntematonta aluetta, sillä olen tutustunut siihen vain yhden läpiajomatkan aikana.

 

Heinä…elokuun vaihteessa tilanne muuttui, kun osallistuimme neljän päivän matkalla Itä-Viroon.

 

Yövyimme kahtena ensimmäisenä yönä Meresuun kylpylässä Narva-Joesuun kaupungissa.

 

Narva-Joesuu sijaitsee Narvajoen ja Suomenlahden yhtymäkohdassa aivan koillis-Viron kulmassa.

 

Narva-Joesuun asukasmäärä on talvella 3.000 henkeä, mutta kesällä väkimäärä kasvaa 6…7-kertaiseksi. Se oli Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana Viron "kesäpääkaupunki", kun kesäpääkaupunki nykyisin on Pärnu.

 

Kaupunki on perinteinen kylpyläkaupunki ja v. 2008 rakennettu uusi komea kylpylä on taas vaalimassa sen kunniakkaita kylpyläperinteitä.

 

Kylpyläperinteen lisäksi Narva-Joesuu on kuuluisa pitsihuviloistaan. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Narva-Joesuussa oli 1.100 pitsihuvilaa, mutta nyt niitä on jäljellä kaksi; niistäkin toinen on tuhoutumassa ja toista toki korjataan.

 

Ennakoidaan, että seuraavat kymmenen vuotta tulevat merkitsemään Narva-Joesuulle vahvaa kehitystä.

 

Narva-Joesuu sijaitsee n. 12 kilometrin etäisyydellä Narvan kaupungista.

 

Meresuun kylpylässä voi vielä aistia hetkiä siitä ajasta, jolloin Neuvostoliitto oli Viron herrana.

 

Kylpylähenkilökunta ei juurikaan osaa suomea, sillä venäjänkieli on tämän alueen valtakieli. Luonnollisesti he taitavat englanninkielen.

 

Eniten hotellissa on aistittavissa venäläismeininki siinä, että ravintolahenkilökuntaa on paljon. Seurasimme meininkiä ja totesimme, että ravintolassa saattoi olla työtä tekemässä kuusikin henkilöä, kun todellinen henkilökuntatarve olisi ollut kaksi tarjoilijaa! On selvää, että jatkossa henkilökuntamäärää on vähennettävä - kilpailu ja tehostamisvaateet pitävät siitä huolen.

 

Kylpylän sijaintipaikka on ihanteellinen, sillä kylpylästä on 150 metrin matka Viron pisimmälle hiekkarannalle. Narva-Joesuun hiekkarannat tuovat mieliin Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan Terijoen hiekkarannat.

 

Kävimme rannalla molempina iltoina ja näkymä auringonlaskuhetkellä oli hieno. Ensimmäisenä iltana rantakioski oli avoinna, mutta jostain syystä toisena iltana se oli kiinni - palvelu- ja bisnesajattelua ei ole vielä sisäistetty.

 

Uusia kylpyläkokemuksia etsivälle on helppo suositella majoittumista Meresuun kylpylään Narva-Joesuussa. Kylpylä on yhä useamman matkatoimiston tarjonnassa. Meresuusta on hyvät liikenneyhteydet mm. Narvaan.  Narvasta ja alueen liikenneyhteyksistä hieman enemmän tuonnempana.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Narva-Joesuu, Meresuu veekeskus, Meresuu Spa & Hotel, Viron kylpylät, Viron kesäpääkaupunki, Narva, Narvajoki,

Itä-Vironmaa on erilainen

Lauantai 21.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Useimmille suomalaisille Tallinna lähiseutuineen on tuttu kaupunki. Samoin Pärnu sekä Saarenmaan ovat kylpylöidensä kautta tulleet tutuksi monille suomalaisille.

 

Viro Tallinnasta itää Viimsin kylpylästä eteenpäin on aluetta, josta vain harvalla on omakohtaista kokemusta.

 

Olen kerran matkustanut Venäjältä tullessamme Narvasta Tallinnaan, mutta silloin kokemukset Itä-Vironmaasta jäivät pinnallisiksi.

 

Osallistuin perhekuntani kanssa Itä-Viron kierrokselle heinä…elokuun vaihteessa. Matka oli mielenkiintoinen ja kerron kokemuksistamme näillä sivuilla lähipäivinä.

 

Onnistuneen matkan perusedellytys on hyvä opas. Meille kävi tuuria, sillä Matkapojat Oy:n matkalla oppaanamme oli Oiva Pohjaranta.

 

Oiva on kotoisin Vihdistä ja hän on asunut Virossa viitisentoista vuotta ja on siten hyvin perillä virolaisesta elämänmenosta. Tämä loi hyvät edellytykset opastoiminnalle.

 

Tapaamisiin lähipäivinä!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viro, Itä-Viro, Itä-Vironmaa, Narva, Tallinna, Viims, Viron kylpylät, Oiva Pohjaranta,