Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Päiväristeily Tallinnaan ja auto parkissa laivalla

Maanantai 6.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Monesti olen käynyt Tallinnassa, mutta vasta nyt ensimmäisen kerran siellä päiväristeilyllä siten, että auto oli risteilyn ajan parkissa laivassa. Tämän matkustus- ja palvelumuodon tarjoaa ainakin Viking Line.

 

 

Olimme Rouvan kanssa matkassa sukulaisperheen mukana ja heidän autollaan – risteilypäivä oli lauantai 4.5.2019.

 

 

Tässä kuvakertomus ostosmatkastamme:

 

 

 

IMG_0930.JPG

 

 

Uspenskin katedraalia kiertäen…

 

 

 

IMG_0932.JPG

 

 

…Katajanokan satamaan!

 

 

 

IMG_0934.JPG

 

 

Passi pitää olla mukana vaikka perin harvoin sitä kysytään.

 

 

 

IMG_0936.JPG

 

 

Viking XPRS lähti satamasta klo 10.30.

 

 

 

IMG_0939.JPG

 

 

Auto laivaan ja…

 

 

 

IMG_0942.JPG

 

 

…ostoksia tilaamaan sekä maksamaan Pre-Order –pisteeltä.

 

 

 

IMG_0946.JPG

 

 

Aamupalaa emme tarvinneet, mutta kuoharipullon saimme tyhjennettyä laivamatkan aikana.

 

 

 

IMG_0953.JPG

 

 

Silja Serenade saapui viereiselle Olympialaiturille ennen lähtöämme – komea näky!

 

 

 

IMG_0955.JPG

 

 

Kustaanmiekan salmesta kohti Tallinnaa.

 

 

 

IMG_0958.JPG

 

 

Sadetihkuinen Tallinna odotti meitä.

 

 

Muistan nuo TALLINN –kirjaimet jo Neuvostoliiton miehitysajalta, sillä pääsin käymään Tallinnassa jo neuvostomiehityksen aikana – konepistoolimiehet vartioivat laivan partaalla, että kaikki nousivat Georg Ots –laivaan!

 

 

 

IMG_1001.JPG

 

 

Maissaoloaikana miehistö toimitti autojen vierelle ostetut ja maksetut tavarat ja…

 

 

 

IMG_1000.JPG

 

 

…niin myös meille.

 

 

Kontrahdin sääntöihin kuuluu, että autokunnan pitää ostaa laivalta tavaroita 250 eurolla – ei tuo ainakaan kahdelta perheeltä ole ylivoimainen tehtävä.

 

 

 

IMG_1013.JPG

 

 

Palatessa taas Uspenskin katedraalin ohi ja kotia kohti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Päiväristeily Tallinnaan ja auto parkissa laivalla, Päiväristeily Tallinnaan, Uspenskin katedraali, Viking XPRS, Georg Ots-laiva, Viron neuvostomiehitys, neuvostomiehitys,

Valtiovarainministeri odotti tavallisen kansan joukossa kolme tuntia!

Sunnuntai 25.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Vietimme eilen Viron 100-vuotisjuhlia.

 

 

Olen vieraillut Virossa kymmeniä kertoja ja eräs mielenkiintoisimmista on se matka, jolla sain olla mukana jo Neuvostoliiton aikana.

 

 

Matka tapahtui joskus 1980-luvun alkuvaiheen tietämillä.

 

 

Suomen valtiovarainministerinä oli silloin Ahti Pekkala, joka oli mukana samalla laivamatkalla vaimonsa Liisan kanssa.

 

 

Viro eli synkkää Neuvostoliiton miehitysvallan aikaa ja Puna-armeijan sotilaat vartioivat Tallinnassa rynnäkkökivääreillä varustettuina Geog Ots-laivaa, jotta mitään odottamatonta ei päässyt tapahtumaan.

 

 

Pelotti.

 

 

Ahti Pekkala oli ”istuva” valtiovarainministeri, mutta tällöin hän oli liikkeellä siviilimiehenä ja taisi olla matkassa Haapaveden kansantanhuryhmän jäsenenä.

 

 

Jonotimme Tallinnan satamassa kolme tuntia pääsyä tullitarkastukseen ja seurasin, kun valtiovarainministeri Pekkala seurueineen jonotti viereisellä kaistalla pääsyä tullitarkastukseen.

 

 

Oli ihailtavaa seurata, että miten valtiovarainministeri suhtautui samaan kohtaloon kuin me eli kolmen tunnin jonottamiseen tullitarkastusta odottamassa.

 

 

 

*******************

 

 

Nykyään saamme kulkea Viron tullin läpi Tallinnassa kävelyvauhtia, mutta on hyvä muistaa, että Neuvostomiehityksen aikana tilanne oli tyystin toinen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tulli Tallinnassa, Tallinnan tulli, Georg Ots, Viron neuvostomiehitys, Ahti Pekkala, valtiovarainministeri Ahti Pekkala, tanhuryhmä,

Balti Jaama Turg on Tallinnan uusin nähtävyys

Tiistai 10.10.2017 - -Esko Erkkilä-

IMG_28632.JPG

 

 

 

Tallinnan Rautatieaseman vierellä sijainnut Balti Jaama Turg on läpikäynyt täydellisen muodonmuutoksen ja siitä on hetkessä muodostunut Tallinnan uusin nähtävyys.

 

 

 

Tapaan aina Tallinnassa käydessäni poiketa Jaama torilla ja niin tein myös 23.9.2017 – en ollut uskoa silmiäni, vaikka minulla olikin jonkinlainen etukäteistieto.

 

 

 

IMG_2862.JPG

 

 

Torirakennus – kyseessä on todella rakennus – on nähtävyys jo sinänsä.

 

 

Rakennuskokonaisuus on maksanut 24 milj. euroa ja sen on suunnitellut virolainen KOKO-arkkitehtitoimisto.  Tallinnan Lentosatama eli Lennusadam - jossa olen saanut vierailla monesti - on saman arkkitehtitoimiston suunnittelema.

 

 

 

IMG_2864.JPG

 

 

Tässä Balti Jaama Turg´n aukioloajat eli suomalaismatkaajille ne ovat riittävät.

 

E = maanantai, L = lauantai ja P = sunnuntai.

 

 

 

Tässä pieni kuvakierros näkemästäni:

 

 

 

IMG_2866.JPG

 

 

 

IMG_2867.JPG

 

 

 

IMG_2868.JPG

 

 

 

IMG_2869.JPG

 

 

 

IMG_2870.JPG

 

 

 

IMG_2871.JPG

 

 

 

IMG_2872.JPG

 

 

 

IMG_2874.JPG

 

 

 

IMG_2878.JPG

 

 

 

IMG_2880.JPG

 

 

 

IMG_2879.JPG

 

 

 

IMG_2885.JPG

 

 

 

IMG_2888.JPG

 

 

Luomumyymäläkin oli ja…

 

 

 

IMG_2889.JPG

 

 

…siellä myytävätkin tuotteet olivat ”taattua luomua” – hintoja oli rukattu rajusti alaspäin ja tuotteiden laatu kelvotonta – ei innostanut ostamaan!

 

 

 

IMG_2890.JPG

 

 

Entisen rähjäisen venäläistorin paikalla on nyt kolmikerroksinen ostosparatiisi.

 

 

 

IMG_2897.JPG

 

 

Kolmannessa kerroksessa on vaatekauppoja ja olen kuullut, että varsinkin naisväki viihtyy siellä hyvin.

 

 

 

IMG_2913.JPG

 

 

Minulle jäi se kuva, että torin entinen mukava henki on pystytty säilyttämään – tulen poikkeamaan toistekin ja toivottelen Balti Jaama Turg´lle mitä parhainta menestystä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Balti Jaama Turg, Balti Jaama Turg on uudistunut, Lennusadam, Tallinnan Lentosatama,

Kahdenkymmenenseitsemän minuutin lauttamatka mantereelta Saarenmaalle

Perjantai 14.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Viron mantereelta Saarenmaalle mentäessä on kuljettavana 27 minuuttia kestävä lauttamatka…

 

 

 

IMG_0541.JPG

 

 

…Virtsun satamasta Kuivastun satamaan  - Kuivastu sijaitsee Muhun saarella, mutta sieltä on pengertie varsinaiselle Saarenmaan saarelle.

 

 

Tallinnasta on 147 kilometriä Virtsuun ja Kuivastusta alkava pengertie – Väinatamm - on pituudeltaan neljä kilometriä.

 

 

 

IMG_0542.JPG

 

 

Virtsun ja Kuivastun satamien välillä kulkee kaksi lauttaa ja tässä niiden aikataulut Virtsun satamassa kuvaamanani.

 

 

 

IMG_1136.JPG

 

 

Matkasimme mennen tullen tällä lautalla ja…

 

 

 

IMG_1139.JPG

 

 

…linjan toisena lauttana toimii Piret.

 

 

 

Saarenmaalle kulkevilla lautoilla on autokannen yläpuolella laadukas kahvila, mutta jokaisen pitää huolehtia, että ehtii ennen lautan rantautumista takaisin autolle, sillä autot puretaan heti sen jälkeen, kun lautta on rantautunut.

 

 

Lauttojen kahvilapalvelut on kilpailutettu ja niistä huolehtii Arensburg – myymälätoiminnasta vastaa R-kioskilta.

 

 

 

Tervetuloa Saarenmaan lautoille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Virtsun satama, Kuivastun satama, Tallinnasta Saarenmaalle, lauttaliikenne Saarenmaalle, Virtsu sadam, Saarenmaa2017,

"TALLINN" - kyltti Tallinnan satamassa on yhä entisensä

Maanantai 10.7.2017 - -Esko Erkkilä-

IMG_0510.JPG

 

 

Jokainen Tallinnassa käynyt muistaa tämän nimikyltin, joka toivottaa Tallinnaan saapuneet laivamatkustajat tervetulleiksi Viron pääkaupunkiin.

 

 

 

Nimikyltin muoto on säilynyt samana vuosikymmenten saatossa vaikka olosuhteet ovatkin Tallinnassa muuttuneet rajusti

 

 

Arvostan, että nimikyltin kirjasinmuoto on pysynyt samana ja sitä eivät ole päässeet runtelemaan kaikenmaailman konsultit.

 

 

Pääsin ensimmäisen kerran käymään Tallinnassa vuonna 1983 ja osaan päätellä ajankohdan siitä, että Juri Andropov oli silloin NKP:n pääsihteeri.

 

 

Andropov toimi NKP:n pääsihteerinä 2.11.1982 – 9.2.1984 ja kun käyntini Virossa tapahtui kesällä, on ajankohta helppo päätellä.

 

 

Jo vuonna 1983 nuo samat kirjaimet olivat Tallinnan sataman seinässä, joten noilla kirjaimilla on minulle ja varmaan monelle muullekin suuri tunnearvo.

 

 

Vuonna 1983 Viro eli tiukkaa neuvostomiehityksen aikaa ja siitä kertoi mm. meille Georg Ots-laivalla saapuneille se, että laivanpartaalla maahantuloa ja myös maasta poistumista valvoivat konepistoolein varustetut puna-armeijan sotilaat.

 

 

Laivan saapuessa Tallinnaan näimme sydämellisiä tervetulotoivotuksia, kun miehitysikeen alla olleet virolaiset tervehtivät saapuneita.

 

 

Vastaavasti laivan lähtiessä kohti Suomea saimme nähdä surun, ikävän ja pelon täyttämiä jäähyväisten hetkiä, kun Viroon jääneet virolaiset jättivät helliä jäähyväisiä niille sukulaisilleen ja tuttavilleen, jotka pääsivät palaamaan vapaaseen yhteiskuntaan.

 

 

Vuonna 1983 tullimuodollisuudet ja passintarkastukset saattoivat hyvinkin kestää kolme tuntia ja voin vakuuttaa, että odottaminen oli kova kokemus.

 

 

Kävin Tallinnassa neuvosmiehityksen aikana puolenkymmenkunta kertaa ja jokaiseen käyntiin sisältyi seikkailun aineksia.

 

 

Ehkä joistain tapauksista voisi joskus kertoa tälläkin saitilla – aika näyttää!

 

 

Niin, tuo tämän jutun kuva on kuvattu 5.7.2017, kun sain taas kerran saapua laivalla Tallinnaan – nyt kyseessä oli ns. kyröläismatka ja matkamme suuntautui tällä kerralla Saarenmaalle sekä Hiidenmaalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: TALLINN-kyltti, Tallinnan satama, Juri Andropov, Viron neuvostomiehitys, Saarenmaa2017,

Borin Jeltsin sai kuusi vuotta kuolemansa jälkeen työtään kunnioittavan muistoreliefin Tallinnaan

Tiistai 10.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tapaan Tallinnassa käydessäni tehdä kävelyretken Rautatieaseman kautta Toompeanmäelle ja sieltä takaisin keskustaan.

 

 

 

reli1.jpg

 

 

Rautatieaseman takana sijaitsevan Toompeanpuiston viereltä nousee portaat Toompeanmäelle ja portaiden lähtöpaikan vierellä muurissa sijaitsee…

 

 

reli2.jpg

 

 

…merkittävä muistoreliefi.

 

 

reli3.jpg

 

 

Reliefissä on kuvattuna Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin.

 

 

Vapaasti suomennettuna reliefissä todetaan jotenkin näin:

 

 

Venäjän ensimmäisen presidentin Boris Jetsinin kunniaksi hänen panostuksestaan rauhanomaisen Viron itsenäisyyden palauttamisessa vuosina 1990 – 1991.

 

Kuten reliefin tekstissä todetaan, on se paljastettu elokuussa 2013 eli kuusi vuotta sen jälkeen, kun presidentti Jetsin kuoli.

 

Reliefin paljastustilaisuudessa olivat läsnä mm. Viron entinen presidentti Arnold Ryytel ja Viron entinen parlamentin puhemies Ene Ergma.

 

Merkittävää tilaisuudessa oli, että paikalla oli Boris Jeltsinin leski Naida Jeltsina, joka solmi avioliiton Boris Jeltsinin kanssa vuonna 1956.

 

 

Kannustan Tallinnassa vierailevia suomalaisia tutustumaan tähän merkittävään muistoreliefiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Boris Jeltsin, Naina Jeltsina, Toompeanmäki, Tallinnan Rautatieaeema, Boris Jeltsinin muistoreliefi Tallinnassa, Jeltsinin osuus Viron itsenäistymisessä,

Kas sul on pilet ostetud?

Tiistai 13.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa oleva lause on tuttu niille, jotka matkustavat Tallinnassa julkisilla liikennevälineillä ja se kuuluu vapaasti suomennettuna ”Kai sinulla on matkalippu ostettuna?”

 

 

tram1.jpg

 

 

Jos matkalippua ei ole ostettuna ja tarkastaja sattuu tulemaan paikalle, niin tarkastusmaksu on 40,00 euroa.

 

 

***************

 

 

 

 

tram2.jpg

 

 

Jos Tallinnassa on vaikkapa päivän, niin kannattaa ostaa matkakortti kahdella eurolla, johon voi ladata haluamansa summan, jotta voi vapaasti käyttää bussia, raitiovaunuja ja trolleibusseja.

 

 

Yhden päivän tai oikeammin 24 tunnin ”ajo-oikeus” maksaa 3,00 euroa eli matkakortin hankinnan huomioiden vuorokauden matkat maksavat viisi euroa.

 

 

Kolmen vuorokauden (72 tuntia) lippu maksaa 5,00 euroa ja viiden vuorokauden (120 tuntia) lippu 6,00 euroa.

Matkakortilla saa matkustaa julkisilla liikennevälineillä ostamansa ajan aikana rajattomasti!

Matkakortti kannattaa laittaa Tallinnasta paluun jälkeen varmaan paikkaan ja ottaa se mukaan seuraavalle Tallinnan-käynnille, jotta voi siellä esimerkiksi R-kirjassa ladata sille taas rahaa joko päiväksi, kolmeksi päiväksi tai viideksi päiväksi.

 

 

 

tram3.jpg

 

 

Liikennevälineissä on ovensuussa lukijalaite, jonka edessä matkalippua vilauttamalla sähköinen järjestelmä kuittaa vihreää valoa vilkauttaen, että matka on maksettu!

Lukijalaite lukee matkakortin tiedot tehokkaasti, sillä katselin, kun joku nainen heilautti laukkuaan lukijalaitteen suuntaan ja vihreää vilkkui!

Luin jostain, että liikennevälineen kääntöpaikalta lähdettäessä matkakorttia pitää käyttää lukijalaitteessa, jotta paluumatkalla ei tule mahdollisten tarkastajien kanssa ongelmia.

 

 

 

 

tram4.jpg

 

 

Toki matkansa voi maksaa myös käteisellä, kun maksaa kuljettajan selän takana olevaan ”kuppiin” 1,60 euroa, mutta jo kahden matkan tekeminen tulee halvemmaksi kolmen euron päivälipun hankkimisella.

Käteisellä kertalipun maksettaessa toivotaan tasarahaa ja suurin seteli, joka käteisellä maksettaessa hyväksytään, on 10,00 euroa.

 

 

 

 

tram5.jpg

 

 

Osa raitiovaunuista on laadukkaita, mutta vanhimmat tuntuvat ainakin talvisaikaan huterilta ja kylmiltä.

 

 

 

Hyvää matkaa, mutta…

 

 

…kas sul on pilet ostetud?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kas sul on pilet ostetud?, Tallinna, matkakortti, Tallinnan matkakortti, raitiovaunu,

Pari muistelusta neuvostoajan Tallinnasta

Maanantai 12.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Varmaan meillä lähes kaikilla on omakohtaisia muistoja siitä ajasta, kun Virossa oli neuvostomiehitys.

 

 

Tässä pari pientä muistelusta – muistelukset tulivat mieleeni, kun edellisviikolla vierailin Rouvan kanssa Tallinnassa kolmipäiväisellä omatoimimatkalla.

 

 

************

 

 

Elettiin Juri Andropovin lyhyeksi jäänyttä aikaa (12.11.1982 – 9.2.1984) Neuvostoliiton johtajana eli virallisesti NKP:n pääsihteerinä.

 

 

Olimme Rouvan kanssa Agrologien Liiton Viroon suuntautuneella ”opintomatkalla” ja samalla laivalla – Georg Ots – oli mukana myös silloinen Suomen valtiovarainministeri Ahti Pekkala.

 

 

Ahti Pekkala oli kotiseutunsa Haapaveden tanhuporukan mukana käymässä Virossa.

 

 

Pekkala oli matkalla siis yksityishenkilönä ja seurasin viereisestä jonosta, kun Pekkala meidän muiden mukana odotti kolme tuntia Tallinnan satamassa tullitarkastusta.

 

 

Nykypäivänä on käsittämätöntä, että Tallinnan satamassa 1980-luvun alkupuolella jouduttiin odottamaan Viron (=Neuvostoliiton) tullissa maahanpääsyä kolme tuntia!

 

 

*******************

 

 

Toinen nyt kertomani muistelus liittyy Tallinnan vanhassa kaupungissa Raatihuoneentorilla sijaitsevaan Vana Toomas –ravintolaan.

 

 

vanatoomas.jpg

 

 

Kyse oli varmaan samaisesta agrologien matkasta, kun Rouvan kanssa pyrimme sisään Vana Toomakseen.

 

 

Keräsin taskujeni pohjalta ison joukon ruplia ja kopeekkoja, jotka annoin portsarille.

 

 

Arvioin kolikkojen painon ja lukumäärän perusteella, että summa kelpaisi sisäänpäänsyyn.

 

 

Portsari vatkasi rahoja kourastaan toiseen ja sanoi:

”Onpa pieni pääsylippu”,...

...mutta päästi kuitenkin meidät sisään.

 

 

Jotain piti tietenkin ostaa ravintolassa ja pyysin perinteisen ”vodka-sprite”, joka siihen maailmanaikaan oli kaikkialla tunnettu coctail.

 

 

”Vodka-sprite” tuli ja tuli myös lasku, jossa oli kertakaikkiaan huomioitu se, että maksamani ”pääsylippuhinta” oli liian vaatimaton!

 

 

 

**************  

 

 

Neuvostoliiton aikainen Tallinna oli edullinen paikka esimerkiksi asiakasyritystemme myyntimiesten palkkiomatkojen kohteena.

 

 

Myyntikilpailu, jossa palkintona oli viikonloppumatka Tallinnaan, tuotti aina hyviä myyntituloksia!

 

 

Siltäkin saralta on mielessä monia ikimuistoisia juttuja, mutta jääköön ne nyt toiseen kertaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vana Toomas, neuvostoajan Tallinna, valtiovarainministeri Ahti Pekkala, Ahti Pekkala, Tallinnan tullimuodollisuudet neuvosmiehityksen aikana, Juri Andropov, vodka-sprite,

Mikään ei ole enää entisensä!

Sunnuntai 11.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen tavannut Tallinnassa käydessäni poiketa aamuisin rautatieaseman baarissa ja tilata siellä ”dolman” eli viinirypälelehteen käärityn lihamurekkeen sekä tumman Sakun.

 

 

Yritin samaa myös viime perjantai-aamuna, mutta petyin, sillä entisestä baarista ei ollut tietoakaan.

 

 

Virossa kaikenlaisten alkoholijuomien tarjoilu on ollut kiellettyä ennen aamukymmentä, mutta rautatieaseman baarissa tummaa Sakua on saanut heti aamutuimaan.

 

 

 

 

tallinnarauta1.jpg

 

 

Nyt rautatieaseman baari on muutettu nykyaikaiseksi Statoilin ”tusinapaikaksi”, josta kaikki neukkulan ja myös Viron alkuperäinen tunnelma on kadotettu.

 

 

 

Pärjään toki ilman aamuisin tarjottavaa tummaa Sakua, mutta paikallisen baarin muuttaminen globaalin konseptin mukaan toimivaksi nuorisopaikaksi on eräs niitti sille aikakaudelle, joka muistutti meille Viroon matkustaneille matkaajille siitä Virosta, jota jäämme kaipaamaan.

 

 

Kepeät mullat sille baarille Tallinnan rautatieasemalla, josta ennen aamukymmentä sai tummaa Sakua ja dolmaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: dolma, tumma Saku, Tume Saku, Saku Tume, Tallinna, Tallinnan rautatieasema, Statoil, Statoil Tallinna, Statoil Tallinnan rautatieasema,

Vuoden 1944 taistelut Suomenlahden etelä- ja pohjoispuolella

Sunnuntai 20.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on liian vähän käsitelty Suomen itsenäisyyden säilyttämisen kannalta niitä taisteluja, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät menestyksekkäästi Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaa Viron maaperällä vuonna 1944.

 

 

 

 

venalaiset1.jpg

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kartta, jonka avulla on hyvä palauttaa mieliin ne taistelut, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät Neuvostoliittoa vastaan Viron maaperällä.

 

 

Viron maaperällä saksalaisten ja virolaisten taistelut vuonna 1944 pitää nähdä osana sitä taistelua, jolla varmistettiin Suomen itsenäisyys.

 

 

Yritän seuraavassa tehdä amatöörisotahistorioitsijan yhteenvedon niistä Neuvostoliittoa vastaan käydyistä taisteluista, joita käytiin Suomenlahden molemmin puolin vuonna 1944:

 

 

  • 2.2.1944 alkoivat taistelut Narvan kaupungista ja ne päättyivät Saksan torjuntavoittoon 10.8.1944

 

  • Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Suomea vastaan Karjalan Kannaksella 9.6.1944

 

  • Viipuri menetettiin 20.6.1944

 

  • Tali-Ihantalan voitokkaat taistelut käytiin 25.6 – 9.7.1944

 

  • Neuvostoliitto valloitti Narvan 26.7.1944

 

  • Sinimäkien taistelut – joita kutsutaan myös Tannenbergin Linjan taisteluiksi – käytiin 25.7 – 10.8.1944. Sinimäkien taistelut varmistivat, että Neuvostoliitto ei pystynyt saamaan Karjalan Kannaksella taistelluita suomalaisjoukkoja jättiläismäiseen mottiin

 

  • 9.9.1944 suomalaiset lopettivat tulituksen Neuvostoliittoa vastaan

 

  • 10.9.1944 neuvostoliittolaiset lopettivat tulituksen Suomea vastaan

 

  • 26.9.1944 Neuvostoliitto miehitti manner-Viron

  • 29.9.1944 Neuvostoliitto miehitti Virossa Kuivastun ja taisteluiden kärki siirtyi Saarenmaalle

 

  • 7.10.1944 Neuvostoliitto miehitti Kuressaaren

 

  • 8.10.1944 Saarenmaalla käytiin Tehumardin taistelu

 

  • Tehumardin taistelun jälkeen Puna-armeija miehitti koko Viron

 

 

Aikajanatapahtumista voidaan todeta, että mies- ja kalustoylivoiman omaavalta Neuvostoliitolta kului aikaa yli kymmenen kuukautta, jotta se pystyi miehittämään Viron.

 

 

Oleellista on havaita, että saksalaisten ja virolaisten taistelu Viron maaperällä Neuvostoliittoa vastaan merkitsi, että Puna-armeija ei pystynyt Tallinnasta Suomeen tapahtuvalla maihinnousulla saattamaan Karjalan Kannaksella taistelleita suomalaisia jättiläismottiin.

 

 

Tästä syystä meidän suomalaisten on syytä antaa suuri tunnustus niille saksalaisille ja virolaisille, jotka taistelivat Sinimäillä neuvostojoukkoja vastaan ja estivät yhteisen vihollisen nopean etenemisen Tallinnaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Jatkosota, Narvan valloittaminen, Karjalan Kannas, Neuvostoliiton suurhyökkäys, Sinimäkien taistelut, Tallinnan joutuminen Puna-armeijalle, Viron miehitys, Kuivastu, Kuressaari, Tehumardin taistelu, Tannenbergin Linjan taistelu, saarenmaas2015,

Viikko Saarenmaalla vierähti viikossa!

Tiistai 1.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Terveisiä Saarenmaalta, jossa vietin vaimoni ja tuttavapariskunnan kanssa elokuun viimeisen viikon kylpylälomalla.

 

 

 

 

muhu1.jpg

 

 

Saarenmaa on Viron suurin saari ja sinne on Tallinnasta matkaa n. 200 kilometriä.

 

 

Tallinnasta on mantereella ajomatkaa n. 120 kilometriä Virtsun satamaan ja Virtsusta on n. puolen tunnin lauttamatka Muhun saarelle Kuivastun satamaan.

 

 

Tässä kuvassa lauttamme saapuu Kuivastun satamaan Muhun saarelle.

 

 

********************

 

Muhulaiset eivät halua olla saarenmaalaisia, vaan he ovat muhulaisia.

 

 

Toivottavasti en syyllisty vihapuheeseen, kun toistan oppaamme meille kertoman muhulaisista:

 

”Jos muhulaista sanotaan saarenmaalaiseksi, on se sama jos saarenmaalaista kutsuttaisiin turkkilaiseksi.”

 

 

 

 

muhu2.jpg

 

 

Saarenmaan suosiosta saimme kokemuksen heti Muhun saarelle tultuamme, sillä autojono lautalle oli pitkä - onneksi olimme vasta menossa Saarenmaalle, joten emme joutuneet tuohon jonoon.

 

 

 

 

muhu3.jpg

 

 

Muhun saarelta on Saarenmaalle rakennettu pengertie, joten toista lauttamatkaa ei matkalla Saarenmaalle tarvita.

On helppo uskoa, että nämä seudut ovat tärkeitä levähdyspaikkoja muuttolinnuille keväisin ja syksyisin.

 

 ***************

 

 

Saarenmaa on tunnettu katajistaan, kylpylöistään, Kaalin kraaterista, Piispanlinnasta, sotahistoriastaan sekä monista muista seikoista.

Tämä oli jo neljäs matkani Saarenmaalle - kerran työmatkalla jo kauan sitten ja nyt kolmas kylpyläviikkoni.

Emme käyneet Kaalin kraaterilla, mutta paljon silti näimme!

 

 

Viikon lomamatkan aikana aineistoa useaankin blogikirjoitukseen kertyi rutkasti ja ehkäpä niitä tässä pikkuhiljaa ilmestyy tälle saitille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saarenmaa, Muhu, Tallinna, Virtsu, Kuivastu, saarenmaa2015,

Kohtlan Kaivospuiston maanalaisessa museokaivoksessa näkee, että miten palavaa kiveä on ennen louhittu

Perjantai 31.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Itä-Vironmaalla sijaitseva Kohtla-Järven kaupunki on Viron neljänneksi suurin kaupunki – se käy kovaa kilpaa Pärnun kanssa Viron neljänneksi suurimman kaupungin maineesta.

 

Kaupunki on perustettu vuonna 1946, kun alueen kaivosmieslähiöt yhdistettiin yhdeksi kaupungiksi. Asukkaita kaupungissa on n. 45.000.

 

 

 

 

kai1

 

Kaupungissa sijaitseva Kohtlan Kaivospuisto on suosittu turistikohde.

 

Kaivos oli toiminnassa vuoteen 2001 saakka ja sen jälkeen osa kaivoksesta on muutettu kaivosmuseoksi.

 

 

 

Kohtla Kaevandus tuotti palavaa kiveä Viron energiamarkkinoille.

 

Palava kivi esiintyy Suomenlahden eteläpuolella hyvin lähellä pintaa, sillä Kohtlassakin maan alle tarvitsee mennä ainoastaan n. 8 - 10 metriä.

Palava kivi on kivihiilen tapaan maan uumenissa miljoonien vuosien aikana orgaanisesta aineksesta syntynyt öljyliuske.

 

Öljyliusketta eli palavaa kiveä esiintyy Viron lisäksi mm. Kanadassa, Yhdysvalloissa, Brasiliass ja Venäjällä.

 

 

Olen vieraillut kahdesti Kohtlan kaivosmuseossa – viimeisimmän kerran kesällä 2014 ja tämän jutun kuvat ovatkin viime kesän matkaltamme.

 

 

 

 

kai2

 

 

Kaivoskierroksella pääoppaana toimii inkeriläissyntyinen Aarne, mutta ryhmämme oli viime kesänä niin suuri, että en päässyt Aarnen johtamaan ryhmään.

 

 

 

 

kai3

 

 

Saimme oppaaksemme nuoremman miehen (keskellä) ja hänen vironkielisen opastuksensa tulkkasi meille kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki (oikealla) – hyvin tulkkasikin!

 

 

 

Muutamia kuvia maanalaisen kävelymatkamme varrelta:

 

 

 

 

kai4

 

 

 

 

kai5

 

 

 

 

kai6

 

 

 

 

kai7

 

 

 

 

kai8

 

 

 

 

kai9

 

 

***********

 

 

Kaivokseen tutustumisemme huippukohta – tai kauhunkohta – oli se, kun matkasimme maan uumenissa pätkän sillä junalla, jolla kaivosmiehiä aikoinaan kuljetettiin louhintapaikalle.

 

Vaunut ovat vain hieman yli metrin korkuisia, joten niihin asettautuminen oli haastavaa. Kuljimme ahtaissa vaunuissa vain muutaman sadan metrin pituisen pätkän, mutta kaivoksen ollessa toiminnassa kaivosmiesten junamatka saattoi olla jopa kuusi kilometriä pitkä!

 

 

 

 

kai10

 

 

 

 

kai11

 

 

 

 

kai12

 

 

 

 

 

************

 

 

kai13

 

 

Kaivoskierroksen jälkeen palautimme kypärät, suojatakit sekä valaisimet varastoon odottamaan seuraavia vieraita.

 

*************

kai14

Tässä vielä kartta, josta ilmenee kaivoksen sijainti ja palavan kiven esiintymän laajuus Suomenlahden rannalla sekä lähellä Sillamäen kaupunkia – matkaa Tallinnaan on n. 135 kilometriä.

Karttakuvan alareunassa näkyy Peipsjärvi ja oikeassa reunassa Narva sekä oikeassa yläkulmassa pala Venäjää.

 

 

 

 

kai15

 

 

On enemmän kuin luonnollista, että EU on tukenut Kohtla Kaevanduspark-Museeumin rakentamista.

 

 

 

Kun ajatte Tallinnasta Narvaan tai Narvasta Tallinnaan, niin poiketkaapas Kohtlan kaivosmuseolla; se on avoinna vuoden ympäri, mutta tarkat aukioloajat kannattaa varmistaa etukäteen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itä-Vironmaa, Kohtla-Järve, Kohtlan Kaivospuisto, palava kivi, öljyliuske, Kohtla Kaevanduspark-Museeum, Sillamäe, Sillamäki, Tallinnan, Narva, Peipsjärvi, Kohtla Kaevandus,

Viron vapaussodan muistomerkin toteuttaminen vei 90 vuotta

Lauantai 6.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Viron vapaussota Neuvosto-Venäjää vastaan käytiin vuosina 1918 – 1920 ja siihen osallistui virolaisten vahvistuksena myös suomalaisia.

 

Hanke vapaussodan muistomerkistä virisi Virossa jo vuonna 1919, mutta se toteutui vasta vuonna 2009, kun Tallinnan Vapaudenaukiolle paljastettiin Viron vapaussodan muistomerkki - Vapaudenpatsas.

 

Kävin Vapaudenpatsaalla elokuun 31. päivänä.

 

 

 

 

vapa1

 

 

Vapaussodan muistomerkki Vapaudenpatsas hallitsee Tallinnan Vapaudenaukiota.

 

 

 

 

vapa2

 

 

Muistomerkki paljastettiin kesäkuun 23. päivänä 2009 eli tasan 90 vuoden kuluttua siitä, kun hankkeen alkuajatus lausuttiin.

 

Laki muistomerkin pystyttämisestä saatiin aikaan kuitenkin vasta vuonna 1936.

 

Hanke kuitenkin viivästyi toisen maailmasodan sekä sitä seuranneen Viron neuvostomiehityksen vuoksi.

 

Neuvostomiehityksen jälkeen ajatus muistopylväästä sai uudestaan vauhtia ja niinpä järjestettyyn suunnittelukilpaan osallistui yli 40 ehdotusta.

 

Suunnittelukilpailun voitti ryhmä, jonka muodostivat Rainer Sternfeld, Andri Laidre, Kadri Kiho ja Anto Savi.

 

Työryhmän ehdotuksen nimi oli Libertas.

 

Vapaudenpatsaaksi nimetyn muistomerkin huipulla on Viron Vapaudenristi.

 

 

 

 

vapa3

 

 

Vapaussodan muistomerkin eräs osa on sanat Gustav Suits´n 24.2.1919 julkaisemasta ”Nosta Lippu!” – laulusta.

 

 

 

 

vapa4

 

 

Viron vapaussodan muistomerkkiä – Vapaudenpatsasta – vartioi kuusi Viron lippua, jotka ylväästi hulmuten tervehtivät satunnaista kulkijaa elokuun viimeisenä päivänä 2014!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viron vapaussota, Tarton rauha, Vapaudenaukio, Vapaudenpatsas Tallinnassa, Vapaudenpatsas, Viron Vapaudenristi, Libertas, Eesti Vabadussöda,

"Uppoamaton" Titanic upposi 15. päivänä huhtikuuta 1912 klo 02.20

Lauantai 5.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Southamptonista New Yorkiin matkannut uppoamattomaksi uskottu Titanic upposi ajettuaan jäävuoreen pian 102-vuotta sitten. Laivan mukana syvyyksiin vajosi yli 1.500 matkustajaa.

 

Täytyy onnitella Viron Merimuseota, joka sai Tallinnan Lennusadaman tiloihinsa näyttelyn Titanic´n uppoamisesta kaikessa inhimillisyydessään ja traagisuudessaan 15.11.2013 – 31.3.2014 väliseksi ajaksi.

 

Pääsimme tuttavaperheemme kanssa tutustumaan näyttelyyn 18.3.2014.

 

Titanic lähti Southamptonista 10.4.1912 klo 12.00.

 

Kolmen välipysähdyksen jälkeen Titanic suuntasi keulansa kohti New Yorkia jo runsaan vuorokauden kuluttua eli 11.4.1912 klo 13.30.

 

 

titanic1

 

 

Varustamo oli valinnut laivan kapteeniksi Edward John Smith´n, jonka  piti tämän matkan jälkeen siirtyä eläkkeelle.

 

 

titanic2

 

 

Titanic-laivan eräs matkustajista oli maailman rikkaimpiin silloin kuulunut Benjamin Guggenheim, joka hukkui laivan vajotessa syvyyksiin.

Guggenheim saatteli ranskalaisen rakastajattarensa pelastusveneeseen, riisui pelastusliivit yltään, puki parhaimmat päälleen ja poltteli sikaaria sekä nautiskeli miespalvelijansa kanssa brandyä, kun valtameri nielaisi Titanic´n syvyyksiinsä.

Guggenheimin ruumista ei koskaan löydetty.

 

 

 

*************

 

 

titanic3uusi

 

Titanic-näyttelyn järjestäjät olivat kehitelleet pääsylippujen osalta mieliinpainuvan järjestelyn, sillä kävijät saivat pääsylipukseen matkustajien saaman matkalipun kaltaisen ”Boarding pass"´n.
 

 

titanic4

 

 

”Matkalipun” toisella puolella oli sen haltijan henkiltiedot ja minä olin 54-vuotias  ykkös-luokassa matkustanut ”Colonel Archihald Gracie” –hyttini numero oli C-51.

 

 

titanic5

 

 

Näyttelyssä oli havainnollistettu Titanic´n koko; sen korkeus oli 53 metriä ja pituus 269 metriä.

 

 

 

Laivalla oli useita hyttiluokkia ja…

 

 

 

titanic6

 

 

… tässä alemman luokan hytti…

 

 

titanic7

 

 

…ja tässä puolestaan näkymä loistoluokan hytistä. 

 

 

Näyttelyn suosituin kohde oli monista elokuvistakin tuttu Titanic´n portaikko…

 

 

 

 

titanic8

 

 

…ja pitihän minunkin poseerata portaikon kullattujen patsaiden katveessa, vaikka en tunnekaan niitä elokuvia, joiden kulissit perustuvat Titanic´n portaikkoon!

 

 

 

Saa nähdä, että minnepäin maailmaa Titanic-näyttely seuraavaksi pystytetään – kiitokset Viron Merimuseolle, joka sai sen Tallinnaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Titanic, uppoamaton Titanic, Titanic-näyttely Tallinna, Titanic-näyttely Tallinnassa, Edward Johan Smith, Benjamin Guggenheim, Titanicin portaikko, RMS Titanic Inc., White Star Line, Viron Merimuseo, Lennusadam, Viimsi 2014,

Lembit-sukellusvene on Tallinnan Lentosatamamuseon pääkohde

Perjantai 4.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Lentosatama on eräs Tallinnan turistinähtävyyksistä.

 

 

 

svene1

 

 

Lentosatama – viroksi Lennusadam – sijaitsee vajaan puolen tunnin kävelymatkan päässä Tallinnan matkustajasatamasta ja sen osoite on Vesilennuki 6.

Lentosatamaan on puolen tunnin kävelymatka myös vaikkapa Viru-aukiolta.

 

Lentosataman vironkielinen nimi ja katuosoite kertovat, että sillä on ainakin joskus ollut yhteyksiä vesitasolentokoneisiin. 

 

 

Näin onkin, sillä museo sijaitsee Tallinnan lentosatamassa alkujaan vesitasohalliksi 1916–1917 rakennetussa hallissa.

 

Hallin pinta-ala 8.000 m² ja sen sisäkorkeus on korkeimmalta kohdaltaan 24 metriä.

 

Lentosatamamuseon entistäminen on edennyt ripeää tahtia, sillä työ alkoi vuonna 2010 ja vihkiäiset olivat jo toukokuussa 2012. Rahoituksesta ovat vastanneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Viron valtio.

 

 

 

 

 

svene2

 

 

 
Museota hallitsee sukellusvene ”Lembit”, jolla on moninaiset vaiheet Viron, Neuvostoliiton ja jopa Suomen historiassa.

 

 

”Lembit” tilattiin englantilaiselta Vickers-Amstrongsilta vuonna 1934 ja se laskettiin vesille vuonna 1936 – Viroon se ehti seuraavana vuonna.

 

Vuonna 1939 ”Lembit” osallistui suomalaisten kanssa salaiseen sotaharjoitukseen, joten nyt entisöidyllä sukellusveneellä on siteitä siis myös Suomeen.

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana ”Lembit” palveli Neuvostoliiton Baltian laivastossa.

Sodan jälkeen se oli opetussukellusveneenä Volga-joen Gorkissa.

 

Vuonna 1992 Viron merimuseo hankki ”Lembit” –sukellusveneen ja siitä tuli Viron merivoimien tärkein alus. ”Lembit” kantoi maailman vanhimman vedessä olevan sukellusveneen titteliä 21.5.2011 saakka, jolloin sen nostettiin vedestä.

 

Lembit-sukellusvene on Lentosataman merkittävin museoesine.

 

Pääsimme tutustumaan siihen perusteellisesti maaliskuisen kylpylämatkamme yhteydessä.

 

Seuraavassa kuvakavalkadi Lembit-sukellusveneen sisätiloista:

 

 

 

svene3

 

 

svene4

 

 

svene5

 

 

svene6

 

 

svene7

 

 

svene8

 

 

svene9

 

 

svene10

 

 

svene11

 

 

svene12

 

 

Pääsin hetkeksi istahtamaan Lembit-sukellusveneen ruorin äärelle!

 

 

Tallinnan Lentosatama on jo nähtävyys sinänsä ja kun siellä käy, on luonnollista, että poikkeaa myös Lembit-sukellusveneen sisätiloissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tallinnan Lentosatama, Lennusadam. Vesilennuki 6, Lembit, Viron Merimuseo, Viimsi 2014,

Termi SPA on lyhenne sanoista Sanitas Per Aqua eli "terveyttä veden avulla"

Lauantai 22.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tapaamme ainakin kerran vuodessa käydä virolaisissa SPA-kylpylöissä ja niin teimme taas päättymässä olevalla viikollakin.

 

Toteutimme viiden päivän mittaisen kylpyläreissun tuttavapariskunnan kanssa ja reissumme suuntautui tällä kerralla Viimsin kylpylään Virossa.

 

Viimsi on Tallinnan naapurikunta ja sinne on matkaa Tallinnan keskustasta kymmenkunta kilometriä.

 

 

viimsi1

 

 

”Tallinn Viimsi SPA”, kuten kylpylän virallinen nimi kuuluu, on kahdeksankerroksinen rakennus.

 

 

viimsi2

 

 

Näkymä hotellihuoneemme ikkunasta kohti etelää.

 

 

 

viimsi3

 

 
Kylpylä on laajentamassa…

 

 

 

viimsi4

 

 

…ja laajentaminen tapahtuu ripeästi, sillä jo huhtikuun alussa uusi saunakeskus saadaan käyttöön.

******************

Viimsin kylpylään on helppo matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla, sillä bussilinja 1A:n päätepysäkki sijaitsee kylpylän takana. Kannattaa jäädä busssista pois jo edellisellä pysäkillä, sillä silloin kävelymatka jää hieman lyhyemmäksi.

Bussit Viimsiin (siis linja 1A) lähtevät Hotelli Virun alakerrassa sijaitsevasta paikallisliikenteen terminaalista ja yhdensuuntainen matka maksaa 1,60 euroa. Matka-aika on vajaat puoli tuntia.

 

 

***************

 

Hoitojen määräämisessä on virolaisissa kylpylöissä tapahtunut muutos, sillä nyt ohjelmaan kuuluvat hoidot oli jo valmiiksi ohjelmoitu hoitokorttiin.

 

Ennen kylpyläloma alkoi lääkärintarkastuksella ja asiakas pystyi neuvottelemaan hänelle sopivat hoidot lääkärin kanssa.

 

On selvää, että nykyinen systeemi on kylpylän kannalta kustannustehokas, kun asiakkaiden ei tarvitse – tai he eivät edes pysty - varaamaan haluamiaan hoitoja, vaan ne on jo valmiiksi ohjelmoitu hoitokorttiin. Toki kylpylämatkaan kuulumattomia hoitoja pystyy varaamaan, mutta ne pitää maksaa erikseen.

 

No, aikakin minun kohdallani etukäteisohjelmointi oli osunut kohdalleen, sillä olisin itsekin valinnut hoidoikseni yrttiporekylvyn, parafiini-osokeriittihoidon sekä hieronnan. Nämä hoidot sain kahtena eri päivänä viisi päivää kestäneen kylpylävierailumme aikana.

 

Uintimahdollisuudet Viimsissä ovat hyvät – erityisesti pidin ulkona sijaitsevasta kylmäaltaasta, jossa kävin useitakin kertoja päivässä.

 

Viimsin saunakeskus tarjoaa yli puolentusinaa erilaista saunomismahdollisuutta, joten valinnanvaraa on.

 

 

**********

 

 

Kävin perhekuntani kanssa Viimsissä edellisen kerran kymmenkunta vuotta sitten ja silloisesta käynnistä jäi huono maku.

 

Toki petrattavaa löytyi myös nyt, mutta kokonaisvaikutelma oli varsin hyvä.

 

Pystyn mielestäni arvioimaan virolaisten kylpylöiden palvelutarjonnan kattavasti, sillä olen saanut vierailla kylpylävieraana lähes kaikissa virolaiskylpylöissä.

 

Uskallan suositella Viimsin kylpylää!

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä kertoa enemmän Viimsin kylpyläreissulla kokemiamme asioita, sillä Viimsin sijainti Tallinnan kupeessa antaa hyvät mahdollisuudet liittää kylpylämatkaan monenlaista oheisohjelmaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SPA-kylpylä, Sanitas Per Aqua, terveyttä veden avulla, Sanitas Per Aqua eli terveyttä veden avulla, Tallinn Viimsi SPA, Tallinna, Viron kylpylät, Viimsi 2014,

Toisenlainen aamu Tallinnassa

Maanantai 30.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Pääsen muutaman kerran vuodessa käymään Tallinnassa erilaisten porukoiden kanssa.

 

Minulla on periaatteena, että ulkomaille ei ole koskaan tultu yksinomaan nukkumaan ja sen vuoksi tapaankin aina aamuisin ennen hotellin aamupalaa lähteä tutkailemaan kaupunkia – tätä periaatettani noudatan myös Tallinnassa.

 

Saattaa olla, että olen Tallinnan aamuinani jämähtänyt vanhoihin kuvioihin, sillä tapaan siellä aamutuimaan käydä Tallinnan rautatieasemalla sijaitsevassa 24 h auki olevassa kansankuppilassa.

 

talli1

 

Kuppila sijaitsee ”Balti jaam” ´lla eli Tallinnan rautatieasemalla.

 

 

 

Kävelin Hotelli Virusta Balti jaam´n kuppilaan viimeksi aamulla 5.12.2013.

 

 

 

talli2

 

 

Matkalla tuli ohitettua ”Estonia” –laivan haaksirikon muistomerkki ”Katkennut linja”, jonka risti piirtyi joulukuisessa varhaisaamussa ”Paksu Margareeta” –tornin kattovalaistusta vastaan.
 

 

talli3

 

 

Paksu Margareeta on halkaisijaltaan 25 metriä, sen korkeus on 20 metriä ja siinä oli aikoinaan 155 ampuma-aukkoa.
 
Nykyisin Paksu Margareetassa sijaitsee Viron merimuseo – käymätön paikka ainakin minulle!

 

 

 

talli4

 

 

Perillä kuppilassa tapaan tilata vakioannoksen eli Saku Tumen ja dolman!
 
Dolma on eräänlainen kaalikääryle, jossa on täytteenä jauhelihaa. En yleensä piittaa majoneeseista, mutta Tallinnan rautatieaseman kuppilassa se sopii oikein hyvin dolman kanssa!
 
Kooltaan 0,5 litraa tummaa Sakua maksaa 2,40 euroa ja dolma puolestaan 0,40 euroa, joten herkutteluhetkeni kustantaa 2,80 €!

 

 

Vakuutan, että hieman aamu-seitsemän jälkeen kantakuppilassani on sellaista elämää, että sitä on nautinto katsella!

 

Näkeehän päivällä Tallinnan vanhassa kaupungissakin elämää, mutta rautatieaseman kuppilassa näkee aamutuimaan hieman erilaista menoa kuin vanhassa kaupungissa!

 

 

***********

 

 

 

talli5

 

 

Balti jaam´n vieressä sijaitsee tori, joka avaa porttinsa klo 8.00. Viivyttelin kuppilassa, jotta saatoin tehdä aamuvarhaisella pienen torikierroksen.
 
Tämä tori on Tallinnan venäläisväestön suosiossa ja toinen Tallinnan toreista eli Keskustori lähellä linja-autoasemaa, on puolestaan Tallinnan virolaisten suosiossa.

 

 

talli6

 

 

Balti jaam´n tori oli 5.12.2013 aamulla autio ja tyhjä,…
 

 

 

talli7

 

 

…mutta eräs mummo oli kuitenkin jo myymässä pikkuvauvoille kutomiaan töppösiä.
 
Kaupat jäivät tekemättä, sillä lähipiirissäni ei nyt ole pikkuvauvoja - valkosipuleita olisin saattanut ostaa, mutta valkosipuleita myyviä mummoja ei ollut paikalla!

 

 

 

talli8

 

 

 

Jaama torilla poikkeamisesta jää aina mukava tunnelma ja sitä edesauttaa se toivotus, jolla toivotetaan vierailemaan torilla toistekin eli

 

 

Külastage meid jälle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Balti jaam, Tallinnan rautatieasema, Katkennut linja, Paksu Margareeta, Saku Tume, dolma, Jaama turg, Külastage meid jälle!,

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen kolmipäiväinen matka Tallinnaan onnistui mainiosti

Perjantai 13.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksellä on vilkasta toimintaa ympäri vuoden ja toteutimmekin joulukuun alussa onnistuneen ryhmämatkan Tallinnaan.

 

 

viro1

 

 

Yhdistyksemme matkavastaavan Irja Lehmuksen johdolla valmisteltu matka vaati paljon etukäteistyötä.

 

 

 

viro2

 

 

Tiistaina joulukuun 3. päivänä kaikki oli kuitenkin niin valmista, että lähes 50 henkeä käsittänyt matkaseurueemme sai kokoontua Vanhalle kirkolle Tampereella…

 

 

 

viro3

 

 

…ja nousta Antti Lauhamo Oy:n bussiin kohti Helsingin Länsisatamaa.

 

 

viro4

 

 

Matkamme käytännön toteuttajana oli Matkapojat Oy. Kuljettajana toimi Timo Iivari ja hän sai meiltä parhaat arvosanat, jotka bussinkuljettajalle pystyy myöntämään!

  Kiitokset Timolle vielä tätäkin kautta!

 

 

 

viro5

 

 

Ylitimme Suomenlahden Tallink-varustamon M/S Silja Europalla ja yövyimme laivalla ensimmäisen yön.
 
Saimme ulkohytin ja tässä kuva hytin ikkunasta varhain keskiviikko-aamuna.

 

 

viro6

 

 

Tallinnan sataman nimikyltti tuo mieleen monenlaisia muistoja.
 
Näin sen useamman kerran jo Neuvostoliiton miehityksen aikana. Kyllä maailma on niistä ajoista muuttunut valtavasti!
 
Neuvostoliiton aikana maahantulotarkastukset saattoivat kestää kolmekin tuntia, mutta nyt Viroon pääsee laivasta kohtuullista kävelyvauhtia!

 

 

viro7

 

 

Puheenjohtajamme Matti Kaperi (oikealla) sekä matkavastaava Irja Lehmus (vasemmalla) olivat ehtineet ensimmäisten joukossa maihin ja ohjasivat joukkomme "omaan" bussiimme.

 

 

viro8

 

 

Olen käynyt lukemattomia kertoja Tallinnassa, mutta bussinkuljettajamme Timo Iivari osoittautui ”kaikkien aikojen” parhaimmaksi Tallinnan-oppaaksi, joten me kaikki opimme matkallamme paljon uutta Tallinnasta.

Timo ansaitsee toisenkin kuvan tähän juttuun!

 

 

 

viro9

 

 

Kieroajelun päätteeksi kävimme ostoksilla Rocca Al Maren –kauppakeskuksen liikkeissä.
 
Kauppakeskuksen Prisman juusto-osastolla herätti huomiota Valion juustojen runsas valikoima. Juustot valmistetaan Virossa Valion tehtaalla.

 

 

viro10

 

 
Tunnustan, että Rocca Al Maren Prismassa näin ensimmäisen kerran päivittäistavarakaupan itsepalvelukassoja – hyvin ihmiset osasivat toimia!
Näkemämme vahvisti sitä kuvaa, joka Virosta on muodostunut sähköisen asioinnin edelläkävijämaana!

 

 

 

viro11

 

 

Majoituimme Sokos Hotel Viruun ja majoittumisen jälkeen oli hetki aikaa käydä Vanhassa kaupungissa. Kukkatori matkalla Vanhaan kaupunkiin on aina näkemisen arvoinen.

 

 

viro12

 

 

Joulutori oli parhaimmillaan ja menoa riitti!

 

 

 

viro13

 

 
Olimme varanneet yhteisen ruokailun Vanhasta kaupungista ja ennen sinne lähtemistä osa meistä kokoontui yhteiskuvaan hotellin aulaan.

 

 

viro14

 

 

Ruokapaikkamme oli Musketöörien Ravintola Le Chateau. Sen osoite on Lai 19.

Ravintolaa on helppo suositella!

 

 

viro15

 

 

Maittavan ruokailun jälkeen meillä oli mahdollisuus palata tutulla bussilla hotellille, mutta halusin nauttia myöhäisestä Tallinnan illasta ja palasin Viruun kävellen. Joulutori oli hiljentynyt ja tunnelma torilla rauhaisa.

 

 

viro16

 

 

Saavuin Viruun bussimatkaajien kanssa yhtä aikaa.

 

 

viro17

 

 

Aamupala Virussa on nykyisin hyvä, mutta muistan myös sen ajan, jolloin se tarjottiin peri-neuvostoliittolaiseen tapaan määräannoksina ”neuvosto-koreografian” mukaisesti.

Voi niitä aikoja!

 

 

viro18

 

 
Laiva lähti kohti Helsinkiä kolmantena matkapäivänä klo 12.00, mutta sitä ennen ehdimme vielä käydä ostamassa kukkatorilta tuliaiskukat kotimiehille!

 

viro111

 

Puheenjohtaja Matti Kaperilla on vankka sekä monipuolinen kokemus Virosta ja hänen kontaktinsa olivat edellytys, että matkamme onnistui hyvin.
Tässä Matti kiittää matkalaisia hyvin onnistuneesta reissusta ennen paluulaivaan nousemista!

viro19

 

 

Matkustajalaivaliikenne Helsingin ja…

 

 

 

viro20

 

 

…Tallinnan välillä on vilkasta,…

 

 

 

viro21

 

 

 

…mutta kameran kauko-objektiivilla onnistuin tavoittamaan myös kohti Kotkaa ponnistelevan rahtialuksen.

 

 

Kiitokset matkamme järjestelyihin osallistuneille – milloin lähdemme uudestaan?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Irja Lehmus, Matti Kaperi, Matkapojat, Antti Lauhamo Oy, Timo Iivari, Eläkeliitto Tampere Tallinnassa 2013, Musketöörien Ravintola La Chateau Tallinna, La Chateau Tallinn,

Tallinnassa julkinen liikenne on edullista

Sunnuntai 8.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Tämän vuoden alusta alkaen Tallinnan asukkaat ovat saaneet matkustaa ilmaiseksi linja-autoissa, raitiovaunuissa ja johdinautoissa.

 

Etu ei koske esim. suomalaisia matkailijoita, mutta julkisilla liikennevälineillä matkustaminen Tallinnassa on edullista myös meille.

 

Perehdyin asiaan joulukuun alussa, kun olin käymässä Tallinnassa.

 

 

tallinna1

 

 

Kuljen Tallinnassa tavallisesti kävellen, mutta aina joskus matkustan raitiovaunulla.

 

Kulkeminen Tallinnassa raitiovaunulla on eksymisvaaran suhteen ”turvallista”, sillä kaikki raitovaunulinjat palaavat aina Virun eteen – kannattaa vain istua vaunussa kääntöpaikalla ja odottaa vaunun paluumatkan alkamista!

 

 

 

tallinna2

 

 

Jos Tallinnassa kulkee vain yhden tai pari matkaa esim. raitiovaunulla, on kannattavaa ostaa kertalippu.
 
Se maksaa 1,60 euroa ja on voimassa sen matkan ajan, jonka kuljet raitiovaunulla.

 

 

 

tallinna3

 

 

Kertalippu ostetaan kuljettajalta matkan alkaessa.
 
Ostaminen tapahtuu laittamalla mielellään tasaraha kuljettajan selän takana olevassa seinässä sijaitsevan rahastuslaitteen kuppiin (kuvassa alhaalla mustan nupin vasemmalla puolella) ja kääntämällä rahastuskuppi siten, että rahat tulevat kuljettajan saataville.
Kuljettaja laittaa rahat saatuaan kuppiin tositteen (edellinen kuva) ja kippaa rahastuskupin matkustajalle! Näin helppoa se on!

 

 

Määräajoiksi myytävien matkalippujen hinnat selvittelin Tallinnan rautatieasemalla sijaitsevalta R-kioskilta.

 

Tallinnassa on joukkoliikenteessä käytössä älykortti ja se pitää aina hankkia, jos haluaa ostaa matkustusoikeuden esim. yhdeksi, kolmeksi tai viideksi päiväksi.

Älykortteja on myytävänä kaikilla R-kioskeilla sekä mm. seuraavissa paikoissa: posteissa, Maxima-, Prisma-, Selver-ketjun kaupoissa ja Stockmannilla.

Älykortti maksaa 2 euroa ja se on luonteeltaan panttimaksu, jonka saisi aikanaan takaisin, mutta tavallisen Tallinnan-matkaajan ei kannata mennä noutamaan kahta euroa Tallinnan kaupungin asiakaspalvelupisteestä.

 

Yhden päivän lippu maksaa 3 euroa, kolmen päivän lippu maksaa 5 euroa ja viisi päivää voimassaolevan lippu maksaa 6 euroa. Kaikkiin hintoihin tulee lisäksi se älykortin panttimaksu eli 2 euroa.

 

 

 

tallinna4

 

 

Raitiovaunuissa on selkeät ohjeet lippujen ostamisesta ja kuten kuvasta ilmenee, myynnissä on myös 30 päivän lippuja (hinta 23 euroa).

 

 

tallinna5

 

 

Raitiovaunuissa on sisäänkäynnin vierellä älykortin lukijalaitteita, joiden avulla jokainen alkava matka pitää ”kuitata”.

***********

 

 

Olen ehtinyt Tallinnan-matkoillani tutustua raitiovaunuilla matkustamiseen, mutta bussit sekä johdinautot ovat vielä kokematta – ...

...ehkäpä jo seuraavalla Tallinnan matkalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tallinnan joukkoliikenne, Tallinnan joukkoliikennemaksut, maksaminen Tallinnan joukkoliikenteessä, trolleybus, tram, Tallinna, Tallinn, Eläkeliitto Tampere Tallinnassa 2013,

Aamureippailulla Taageperan linnan puistossa

Lauantai 31.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Agrologimatkamme ensimmäisen yöpymisen aamu elokuun 16. päivänä valkeni Taageperan linnassa kauniin sään vallitessa ja kun en tapaa ulkomaanmatkoillani makoilla aamuisin pitkään, niin lähdin varhain aamureippailulle kartanon ympäristöön ja puistoon.

 

 

taa1

 

 

Jätin muut nukkumaan kartanolinnan hienoihin huoneisiin ja aloin tutustumaan Taageperan puistoon sekä kartanoympäristöön.

 

 

taa2

 

 

Taageperan linnan kanssa samassa pihapiirissä on toiminut sairaalarakennus, jossa on neuvostovallan aikana saatu monenlaisia hoitoja. Matkamme aikana huomasimme, että useat virolaiset hoitolat ovat olleet neuvostomiehityksen aikana mielenterveyskuntoutukseen tähtääviä laitoksia.

 

 

Taageperan sairaalarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Alar Kotli (1904 – 1963).

 

 

taa3

 

 

Taageperan linnan sairaalarakennus on päässyt huonoon kuntoon, mutta perusrakenteet ovat sellaiset, että saamme rauhallisin mielin odottaa rakennuksen kunnostamista.

 

Alar Kotli oli aikoinaan tunnettu ja tunnustettu arkkitehti Neuvosto-Virossa, sillä hän toimi mm. Viron Neuvostoliiton Arkkitehdit –säätiön puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.

 

Kotlin tunnetuin työ on Tallinnan Laululavan suunnittelu. Sen lisäksi hänen työnsä jälkeä voi ihailla mm. Kadriorgin palatsissa Tallinnassa, joka on nykyisin Viron presidentin virallinen asunto, vaikka Viron nykyinen presidentti Toomas Hendrik Ilves ei asu siellä.

 

Palatsi on tyyliltään uusbarokkia.

 

Onko Taageperan sairaalarakennuksessa joitain vaikutteita Alvar Aallon töistä?

 

 

taa4

 

 

Tässä sairaalarakennus on toiselta puoleltaan nähtynä.

 

 

 

taa5

 

 

Kartanolinnan puisto on hoidettu hyvin ja nurmikon leikkaamisesta on huolehdittu.

 

 

 

taa6

 

 

Lyhyeksi leikatulla nurmikolla oli korkeita ja nopeakasvuisia kasveja, joita en tuntenut.

Tuntevatko lukijani tämän kasvin?

 

 

taa7

 

 

Minulle tuntemattomia kasveja esiintyi nurmikolla runsaasti.

 

 

 

taa8

 

 

Taageperan kartanolinnaan ja sen puistoon pääsee kulkemaan kahden kiviportin kautta – tässä porteista toinen.

 

 

Muutamia kuvia kartanolinnan puistosta ja laajemminkin kartanon alueesta:

 

 

taa9

 

 


taa10

 

 


taa11

 


 

taa12

 


 

taa13

 

 


taa14

 

 


taa15

 

 


taa16

 

 


taa17

 

 


taa18

 

 

 

********

 

 

taa19

 

 

Aamureippailun jälkeen oli aika hiiviskellä hotellin käytävällä, jotta en herättäisi sikeässä unessa olevia matkatovereitani…

 

 

 

taa20

 

 

…ja palasin omaan korkeaan hotellihuoneeseeni.

 

Hotellihuoneeseen on remonttitöiden aikana saatu suhteellisen onnistuneesti rakennettua saniteettitilat siten, että ne eivät heikennä huoneen aistikkuutta!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Agrologit Virossa 2013, Taagepera, Taagepera loss, Taageperan kartano, Taagepera park, Alar Kotli, Tallinnan laululava, Kadriorgin palatsi, Toomas Hendrik Ilves, Taageperan sairaalarakennus,

Vanhemmat kirjoitukset »