Olen perin tyytyväinen, että eilisen blogikirjoitukseni lähteenä käyttämäni kokoomusvaikuttajat eivät olleet ”kartalla” - Jan Vapaavuoresta ei sittenkään tule uuteen hallitukseen kuntaministeriä.

 

Helsinkiläisen kansanedustajan istuttaminen kuntaministerin pestille olisi tietänyt verisen kuntateurastamisen alkamista. Nyt niin ei ilmeisesti käy, sillä persujen ja Keskustan pelko merkitsee varovaisuutta kuntateurastuksissa.

 

Jokunen ajatus muistakin ministerikaavailuista. Ajatukset ovat täysin omiani:

 

• SDP:n ministerivalinnan ”pahnanpohjimmainen” eli Jukka Gustaffson on sopiva valinta, jos hallitukseen piti saada pirkanmaalainen demari. Toisen sukupuolen edustaja ei puolueensa varapuheenjohtajuuden siivittämänäkään olisi ollut viisas valinta. Gustaffsonilla on edes jonkinmoista kokemusta todellisesta elämästä. Aktiivisen välihuutajan eduskunta nyt kuitenkin menettää.
• Erkki Tuomiojan nimittäminen ulkoministeriksi on vakava taka-askel Suomen ulkopolitiikan kannalta. Stubb selitti itku kurkussa, että Suomen linja ei muutu, mutta uskokoon ken tahtoo.
• kenraalikunta on varmasti mielissään Stefan Wallin´n nimittämisestä puolustusministeriksi. Syy on yksinkertainen – kenraalit haluavat edelleenkin mennä kuselle nurkan taakse puolustusministerin kanssa!
• kristillisdemokraatit taisivat jujuttaa koko porukan – Päivi Räsäsestä saattaa kuoriutua ihan kelvollinen poliisiministeri!

 

Hallituskuvioista vielä se, että eipä olisi muutama vuosikymmenen sitten uskonut Kansallisen Kokoomuksen johdolla syntyvän Suomeen vasemmistohallitusta. Nyt sekin ihme on koettu!

 

-Esko Erkkilä-