Tampereella järjestetään muutaman kerran vuodessa pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan yhteisiä asukasiltoja.

 

Asukasillat järjestetään eri puolilla kaupunkia. Ne ovat tarkoitettu tiettyjen alueiden asukkaille, mutta yleensä tilaisuudet muodostuvat koko kaupungin asioita koskeviksi ja se on mielestäni yksinomaan hyvä asia.

 

Etelä-Tampereen aluetta koskeva asukasilta järjestettiin kesäkuun 4. päivänä Rudolf Steiner -koulun auditoriossa, Muotialantie 78-81.

Paikalla oli nelisenkymmentä tamperelaista ja olin yksi mukanaolleista.

 

 

Rudolf Steiner -koulun auditorio on nähtävyys sinänsä, joten paikka oli valittu oikein.

 

 

Asukasillan puheenjohtajana toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen (vihreät).

 

 

Roivaisen (oikealla) kanssa saman pöydän ääressä istuivat kaikki Tampereen apulaispormestarit pormestari Timo P. Niemisen johdolla.

Henkilöt vasemmalta; apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (vihreät), pormestari Timo P. Nieminen (kokoomus), apulaispormestari Irja Tulonen (kokoomus), apulaispormestari Leena Kostiainen (kokoomus) sekä apulaispormestari Timo Hanhilahti (keskusta).

 

 

Yleisön kysymyksiin vastaamassa olivat myös valtuustoryhmien edustajat ja he tässä vasemmalta alkaen:

Sirkka-Liisa Virtanen (vasemmistoliitto), Jari Heinonen (SKP), Lasse Oksanen (Tampereen Sitoutumattomat), Heikki Luoto (perussuomalaiset), Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (keskusta), Pekka Salmi (SDP) sekä Marco Ruth (kristillisdemokraatit).

Ihmetytti, että vihreiden ja kokoomuksen valtuustoryhmien edustajia ei ollut paikalla!

Valtaosa tilaisuudessa esitetyistä kysymyksistä keskittyi ennalta esitettyihin kysymysten käsittelyyn ja se latisti tilaisuuden kokonaiskuvaa – nyt tilaisuuden hektisyys heikkeni, kun puheenjohtaja tukeutui pääosin ennalta lähetettyjen kysymysten käsittelyyn.

 

Pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat menettävät merkitystään, jos paikalle saapuneiden kaupunkilaisten esittämillä kysymyksillä ei ole mahdollisuutta tulla esille lainkaan. Toivottavasti tähän saadaan parannus jo seuraavalla kerralla.

 

 

Osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (vihreät) vakuutti, että kirjastopalvelujen tarjontaan ei puututa kaupungin säästötoimenpiteiden varjolla – hyvä niin!

 

 

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen apulaispormestari Irja Tulonen (kokoomus) joutui monen kysymyksen kohdalla levittelemään käsiään, sillä niin osuvia kysymyksiä yleisö osasi esittää apulaispormestarille.

Kaikesta kuullusta ja nähdystä oli helposti aistittavissa, että erityisesti vanhusten, sairaiden ja vähäväkisten asiat eivät Tampereella ole kunnossa ja eivät ole edes tulossa kuntoon.

”Palvelutalo” –käsitteen suoranaiseen väärinkäyttöön Tulonen otti tiukasti kantaa, kun hän totesi, että on aivan liikaa palvelutaloksi kutsuttuja asumismuotoja, jotka eivät ole todellisia palvelutaloja. Hyvä kannanotto, sillä seniorit varmaan hankkivat asuntoja sellaisista asumisyhteisöistä, joita markkinoidaan palvelutaloina, mutta todellisuudessa yhteisö ei tarjoakaan palvelutalotasoisia palveluja.

 

 

Lasten ja nuorten palvelujen apulaispormestari Leena Kostiainen sai oman ”kysymyspatterinsa” vastattavakseen etuajassa, sillä hänellä oli tärkeämpiä menoja tiedossa kuin tamperelaisten ongelmiin vastaaminen omalla vuorollaan.

Apulaispormestari Kostiaisen vastuualue on tärkeä niiden valmiuksien luomisessa, jotka luovat perusteet nuorten pärjäämisellä. Tämän vuoksi hänen roolinsa olisi ensiarvoisen tärkeä, jotta nuorille pystyttäisiin Tampereella luomaan kohtuulliset olosuhteet elämässä selviytymiselle.

 

 

Yhdyskuntapalvelujen apulaispormestari Timo Hanhilahti on Suomen ensimmäinen keskustalainen apulaispormestari. On muistettava, että hän on myös Suomen kokenein apulaispormestari, sillä Hanhilahdelle on kertynyt apulaispormestarikokemusta eniten kautta aikojen Suomessa!

Hanhilahti totesi, että kaavoitustavoitteet Tampereella on määrällisesti saavutettu.

Apulaispormestari Hanhilahti muistutti, että Partolan alueesta on tulossa elinvoimainen keskus myös Tampereen tarpeita varten. Pidän Hanhilahden ajattelusta ja Partolan kohoaminen Pirkkalan puoleisesta sijainnistaan huolimatta eteläisen Tampereen palvelukeskukseksi on osoitus kuntarajojen ylittävästä positiivisesta toiminnasta.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen kehittämisohjelmaan viitaten apulaispormestari Hanhilahti totesi, että kaupungin oman tuotannon kehittämisellä on varmistettu oman tuotannon säilyminen ja sen lisäksi säästetty 8 miljoonaa euroa. Kyseisen liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana on mukava kuulla tunnustusta työmme tuloksista!

 

 

Pormestari Timo P. Niemiseltä pyydettiin kommentteja pormestari-järjestelmän hyvistä ja huonoista puolista.

Nieminen keskittyi järjestelmän hyvien puolien mainitsemiseen ja eräänä keskeisenä hyvänä puolena hän mainitsi sen, että luottamushenkilönä pormestarin pitää nauttia kaupunginvaltuuston ja sitä kautta kaupunkilaisten luottamusta. Tämä merkitsee, että pormestarin on koko ajan huomioitava kaupunkilaiset toiminnassaan.

Timo P. Nieminen mainitsi, että kunnanjohtaja-järjestelmässä jopa kolmikymppinen kunnanjohtaja pystyy hankkimaan eläkeviran ja se ei ole kannatettava asia.

Tampereen talouskehityksessä pormestari Timo P. Nieminen ennusti vielä vuodesta 2013 tulevan tiukka ja sama tilanne jatkuu ehkä myös vuonna 2014.

 

Pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ovat kaupunkilaisten näkökulmasta hyvä asia.

 

Läsnä olleille on kuitenkin jatkossa varattava parempi mahdollisuus esittää kysymyksiä.

 

 

-Esko Erkkilä-