Viherpeukalon onnistumiset, mutta myös epäonnistumiset näkyvät viljelyksillä nytTiistai 19.6.2012 - -Esko Erkkilä- Otin kameran mukaani, kun viikonvaihteen aikana tein pienen tarkastelumatkan mökkitonttimme kasvi- ja puutarhamaille. Annan kamerani otosten kertoa:
Päältäajettava ruohonleikkurimme on leikkuupään laakeriremontissa, joten nurmikko on päässyt ryöstäytymään hallitsemattomaan kasvuun, mutta älkää antako sen haitata – leikkuri on kuulemma tulossa kuntoon ja pian päästään nurmikonleikkuuseen.
Kesäntulon viivästyminen näkyy hyvin selvästi alppiruusujen tavanomaista myöhäisempänä kukkimisena. Tavallisesti alppiruusut kukkivat kesäkuun alkupäivinä, mutta nyt niiden kukinta alkoi kymmenkunta päivää myöhemmin. Perustimme alppiruusuryhmän oikeaoppisesti männikköön, sillä pintajuuriset alppiruusut viihtyvät yhdessä syväjuuristen mäntyjen kanssa – alppiruusuja ei saa istuttaa pintajuuristen kuusien läheisyyteen. Alppiruusun kasvualustan pitää olla ”höhheliä”, sillä vanha koeteltu totuus on, että alppiruusun juurella pitää päästä ilman työkaluja kaivautumaan ainakin ranteenverran maahan – jotkut taitavat sanoa, että kyynärpäätä myöten, mutta minä pidän sitä ohjetta jo hieman yliampuvana!
Alppiruusuista ensimmäisenä ehti kukkaan ”P.M.Tigerstedt” ja…
…sen jälkeen ”Helsingin Yliopisto”,…
…”Mikkeli”…
…ja Haaga aloittivat kukintansa.
Hallaisella mökkipalstallamme menestyvät ainoastaan nämä neljä lajiketta ja sen vuoksi olenkin hienoisella kademielellä aina seurannut Turun seudun työkaverieni puheita useiden alppiruusulajikkeiden kirjosta heidän puutarhassaan.
Pienoinen ylpeydenaiheemme on pensasmustikkamaamme. Toisaalta siinä on varsin vähän aihetta ylpeyteen, sillä parisenkymmentä yksilöä on istutettu ainakin kahteen kertaan oppivuosiemme aikana. Pensasmustikkamaamme on tullut hintoihinsa, mutta nyt satomahdollisuudet näyttävät hyviltä. Pensasmustikkamaa on ehdottomasti suojattava aitaverkoilla jäniksiä vastaan ja viime kesänä rakensimmekin sen ympärille hyvän verkkoaidan. Pensasmustikka on marjojen kypsyessä suojattava myös ”ilmavoimien hyökkäyksiltä” tai muuten kypsät marjat häviävät viimeistä marjaa myöten lintujen nokkaan – tästäkin meillä on omakohtaisia kokemuksia.
Pensasmustikan kukinta on nyt ollut poikkeuksellisen runsasta ja myös pölyttäjiä on ollut liikkeellä mukavasti.
Mansikan kukinta-aika on päättymässä ja kukinnan perusteella kohtuullinen mansikkasato on mahdollinen.
Porkkanat, punajuuret ja palsternakat ovat vielä harsojen alla, mutta sipuleille meillä ei riittänyt harsoja. Sipulit ovat kohtuullisessa kasvun alussa ja nyt tarvitaankin ainoastaan sopivasti vettä, haraamista sekä tarpeelliset ötökkäruiskutukset.
Kevytpeitteet on pussiperunoiden päältä poistettu ja äkkiseltään huonokuntoisilta näyttävät perunantaimet ovat näkyvillä. Varhaisperunan satonäkymät eivät ole aivan yhtä lohduttoman näköiset kuin perunantaimet, vaan odotettavissa on kuitenkin uutta perunaa omasta pellosta heti juhannuksen jälkeen – saattaa olla, että juhannukseksi oman pellon uudet perunat eivät ehdi.
Vanhaa maatiaiskantaa oleva raparperi on vahvassa kasvussa. Se on kuulemma niin voimakasarominen, että se ei kelpaa perheemme ruuanlaittoon lainkaan! Olkoon sitten puutarhan komistuksena!
Yhden luumupuuryhmän kuivuminen on laskettava viime talven tappioiksi. Olemme muutamana viime kesänä saaneet 200 – 300 kilon suuruisen luumusadon, mutta nyt sato saattaa jäädä kymmenesosaan tavanomaisesta.
Valkosipulia meillä on kasvussa runsaalla sadalla rivimetrillä ja sen satonäkymät näyttävät erinomaisilta. Tämä kasvusto on istutettu viime syksynä myöhään ja se on satonäkymiltään paras! Toki tämäkin ehti ennen talventuloa pienelle taimelle, mutta ei kovin suurelle.
Valkosipulia on kasvamassa kolmella erillisellä ”pläntillä” ja kaikki ovat hyvässä kasvuvauhdissa. Katteena käytämme nurmikoilta lehtipuhaltimella syksyllä "haravoituja" lehtiä. Opimme taas uutta, kun käytimme katteena lehtiä, jotka olivat olleet kasalla kaksi vuotta - nyt ne olivat katteeksi parhaimmillaan!
Valkosipulin alkuperämaat ovat kotimaisen lisäksi Puola, Viro, Latvia, Unkari ja Saksa, sillä minulla on tapana matkoilla aina ostaa valkosipuleita istutettavaksi. Löysin välillä hukassa olleen istutuskartan ja siitä pystyn nyt toteamaan jokaisen sipulin alkuperämaan. Ainakin tässä vaiheessa kaikki yksilöt ovat alkuperämaasta riippumatta hyvässä kasvussa. Istutuskartta on päivätty 11.10.2011 ja sen jälkeen on istutettu ensimmäisessä valkosipulikuvassa näkyvät valkosipulit – viime syksynä myöhäinen istutusajankohta oli satonäkymien osalta paras! Olen pitänyt tavoitteena, että istutan valkosipulinkynnet maahan pari...kolme viikkoa ennen talventuloa. Periaate on hyvä, mutta kukapa tietää etukäteen, että milloin talvi pakkasineen tulee!
Sopivasti ajoittuneet sateet ovat mahdollistaneet kaikille puutarhakasveille suotuisan kasvuunlähdön.Sadetuksia ei vielä ole tarvittu, mutta varmaan niihinkin joudutaan turvautumaan juhannuksen jälkeen.
-Esko Erkkilä- |
Avainsanat: alppiruusu, valkosipuli, pensasmustikka, |