On selvää, että herukkapensaat on joka vuosi leikattava ja minä kun olen vankkumaton syysleikkaamisen kannattaja, niin sain tuon tärkeän homman tehtyä eilen.

 

 

Meillä on herukoita – valkoherukkaa, punaherukkaa, viherherukkaa ja mustaherukkaa – muutamalla alueella mökkimaailmassa, mutta tältä ne näyttävät vanhimmalla alueella leikkaamisen jälkeen.

 

Leikkaamisen jälkeen tanner oli kuin sotatannerta, mutta tässä leikatut oksat ovat jo peräkärrykyydillä matkalla kohti polttopaikkaa.

 

Leikatut oksat pitääkin hävittää polttamalla, sillä vain siten niissä piileskelevät taudit ja tuholaiset pystytään tuhoamaan - olen vuosikaudet taistellut mustaherukan äkämäpunkkia vastaan ja yhä se vaan jaksaa vaivata!

 

 

 

Herukkapensaiden leikkaaminen viivästyi minulta ainakin viikon verran, sillä osa pensaista ehti jo etualalla olevan tapaan kellastua; takana oleva pensas on vielä vihreä ja siis sellainen, jollainen leikatun herukkapensaan pitääkin olla.

 

 

Syysleikkaamisen jälkeen jokaiselle herukkapensaalle pitää annostella kourallinen fosforia (P) ja kaliumia (K) sisältävää syyslannosta herukkapensaiden ”talviturkiksi” – pitää muistaa, että typpeä (N) sisältäviä lannoitteita ei pidä syksyllä kasveille antaa.

 

Näillä toimenpiteillä olen luottavainen ensi kesän herukkasatoihin!

 

 

-Esko Erkkilä-