Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Taistelua äkämäpunkkia vastaan on vaikea voittaa

Sunnuntai 5.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Juuri näihin aikoihin on mustaherukkapensaissa helppo havaita sen pahin vihollinen eli äkämäpunkki tai ainakin sen aiheuttama vioitus.

 

 

Olen yhden taistelun hävinnyt äkämäpunkkia vastaan, sillä jouduin kaivamaan kaikki mustaherukkapensaat pois synnyinkotini herukkamaalta, kun kaikki pensaat olivat pahoin äkämäpunkin saastuttamia.

 

 

Nyt minulla on menossa mökkimaailmassa toinen taistelu äkämäpunkkia vastaan ja eipä hyvältä näytä.

 

 

 

IMG_0921.JPG

 

 

Meillä on alue, jossa on nelisenkymmentä erilaista marjapensasta ja niistä puolet on mustaherukkapensaita.

 

 

Äkämäpunkin saastuttama alue oli aluksi pieni kulmaus, mutta nyt saastuneita pensaita on laajemmalti.

 

 

 

 

Kuvasin kättäni vastaan muutamia äkämäpunkin saastuttamia mustaherukkapensaiden oksia – kas näin:

 

 

 

IMG_0908.JPG

 

 

 

IMG_0909.JPG

 

 

 

IMG_0910.JPG

 

 

 

IMG_0911.JPG

 

 

 

Torjuntakeinona käytin jo syysleikkauksen aikana voimakasta leikkausta ja jatkoin saastuneiden versojen poistamista myös nyt.

 

 

Äkämäpunkin saastuttamia ja poisleikattuja oksia ei saa jättää paikoilleen vaan ne on poltettava tai kuljetettava kauas jätepisteille muovisäkissä.  Meillä lähin jätepiste sijaitsee vajaan kilometrin päässä, mutta minä vein saastuneet oksat seuraavalle jätepisteelle, joka sijaitsee kymmenen kilometrin etäisyydellä mökiltämme.

 

 

 

IMG_0916.JPG

 

 

Sanotaan, että parafiinipohjaiset kevätruiskutteet eivät tehoa äkämäpunkkiin, mutta kaikesta huolimatta ruiskutin saastuneet pensaat erityisväkevällä seoksella.

 

 

 

Saa nähdä, että miten minun taistelussani äkämäpunkkia vastaan nyt käy, mutta ennuste ei ole kaksinen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Äkämäpunkki, taistelu äkämäpunkkia vastaan, mustaherukan pahin vihollinen, mustaherukka ja äkämäpunkki, mustaherukka,

Ränsistyneen herukkapensaan leikkaamisella on mahdollisuus palauttaa herukkapensas tuottavaan kuntoon

Perjantai 1.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Mummonmökkien ja perikuntien puutarhojen lisäksi ränsistyneitä herukkapensaita kasvaa monilla muillakin puutarhapalstoilla ja tässä joudun tunnustamaan, että malka on myös omassa silmässäni.

 

 

Mökkitontillani kasvavat herukkapensaat ovat kohtuullisessa kunnossa, mutta synnyinkotini ja Rouvan synnyinkodin pihoilla on herukkapensaiden hoitaminen ollut puutteellista

 

 

Ränsistyneet herukkapensaat omaavat yleensä hyvän geeniperimän eli niillä on hyvät mahdollisuudet hyvään sadontuottokykyyn.

 

 

On tärkeää, että hyvän geeniperimän omaavat herukkapensaat saadaan tuottamaan satoa.

 

 

****************

 

 

Sain muutama päivä sitten palauttaa muutaman herukkapensaan täydellisestä ränsistyneisyyden tilasta siihen kuntoon, että niistä on mahdollisuus jo ensi kesänä poimia kohtuullinen sato:

 

 **

 

Kuvissa esiintyvät mustaherukkapensaat olivat ennen kunnostusta yli metrisen heinän ja erilaisten rikkakasvien peittämiä – herukkapensaita ei kunnolla nähnyt kymmenen metrin päästä!

 

 

Herukkapensaita ei oltu leikattu ainakaan kymmeneen vuoteen ja näky oli ennen kunnostusta surkea.

 

 

 

IMG_2228.JPG

 

 

 

IMG_2229.JPG

 

 

Leikkasin kunnollisella Klippo-ruohonleikkurilla kunnostuksen aluksi yli metrisen heinikön herukkapensaiden ympäriltä – toki sitä ennen poimin pulleat marjat pensaista talteen.

 

 

Viikate tai ainakin polttomoottorikäyttöinen trimmeri olisivat olleet oikea työväline heinikon niittämiseen, mutta kun kumpaakaan ei ollut käytettävissä!

 

Niittämisen jälkeen – niittotuloksen näette kuvista – perkasin pensaiden ympäriltä kaikki ruohot viimeistä ruohontupsua myöten pois; konttaamalla ja paljain käsin.

Oleellista kunnostuksessa oli se rohkea leikkaaminen, jonka pensaille suoritin.

 

Valitettavasti minulla ei ollut mukanani fosforilannoitetta, jotta olisin yhdellä kourallisella antanut kullekin herukkapensaalle kunnon ”talviturkin”!

 

 

Tarinan opetus on se, että pienellä vaivannäöllä pystytään ränsistynytkin herukkapensas saattamaan tuottokuntoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: herukkapensaiden kunnostaminen, ränsistynyt herukkapensas, herukkan leikkaaminen, mustaherukkapensaan leikkaaminen,

Kylmä kevät ja pölyttäjien puute vaarantavat herukkasadon

Sunnuntai 4.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Jouduin äkämäpunkkisaastunnan vuoksi hävittämään synnyinkotini nurkalta kolmisenkymmentä mustaherukkapensasta, joten meillä on tällä hetkellä vain n. 70 herukkapensasta.

 

 

Meillä on muutama puna- sekä valkoherukkapensasta ja loput ovat musta- sekä viherherukoita.

 

 

 

Tein eilen pienen kierroksen ”herukkakartanolla” ja tältä siellä näytti:

 

 

 

IMG_9880.JPG

 

 

Punaherukat kukkivat hyvin ja…

 

 

 

IMG_9881.JPG

 

 

…sama tilanne on myös valkoherukoilla.

 

 

Kun tiedämme, että valkoherukka on punaherukan muunnos, on niiden samanlainen kukkimistilanne ymmärrettävä.

 

 

 

Viherherukka on puolestaan mustaherukan muunnos, joten niiden keskenään samanlainen kukkimistilanne on myös ymmärrettävä.

 

 

 

IMG_9884.JPG

 

 

Mustaherukka…

 

 

 

IMG_9883.JPG

 

 

…ja viherherukka kukkivat varsin heikosti, joten niiden osalta sato-odotukset ovat kehnot.

 

*************

 

 

Viime yön piti sääennusteiden mukaan olla pakkasyö, joten pian nähdään, että veikö halla loputkin vaatimattomista sato-odotuksista.

 

Herukat ovat pääosin itsepölyttyviä ja on selvää, että ne vaativat ristipölytyksen, jotta marjoisivat hyvin.

 

 

Hyönteiset ovat tuulta tärkeämmät herukoiden pölyttämisessä ja nyt kylmän kevään olosuhteissa, kun hyönteisiä ei ole, on myös tämä suuri riski hyvälle herukkasadolle.

 

 

Kimalaiset ovat tärkeitä herukan pölyttäjinä, mutta ainakin minä olen tänä keväänä nähnyt vasta muutaman kylmänkankean kimalaisen, joten niistäkään ei ainakaan vielä ole ollut apua.

 

 

Toivottavasti herukankukat selvisivät viime yöstä ja jos nyt alkavat lämpimämmät säät, jotta hyönteiset pääsevät lentoon, niin ehkäpä jotain on vielä tehtävissä herukkasadon suhteen.

 

 

Toivotaan parasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyönteispölyttäjät, tuulipölytys, itsepölytys, kimalainen, punaherukka, valkoherukka, mustaherukka, viherherukka,

Viherpeukalon vinkkelistä syksyn satonäkymät ovat hyvät

Torstai 28.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Viherpeukalo on korjannut talteen vasta mansikkasadon, mutta joitain näkymiä muidenkin puutarhakasvien syksyn sadosta voi jo nyt kaavailla.

 

Mansikan sadonkorjuuaika jäi lyhyeksi, mutta siitä huolimatta sadosta muodostui kohtuullinen. Myös laatutaso oli korkealuokkainen. Normaalisti meillä mansikka-aika kestää viisi viikkoa, mutta nyt se oli ohi hieman yli kolmessa viikossa.

 

Muistelen, että mansikkasadon määrä Suomessa on tasoa 14 miljoonaa kiloa. En ole vielä nähnyt valtakunnallista satoennustetta, mutta omakohtaisen kokemuksen perusteella ennustan kokonaissadon jäävän hieman alle 14 milj. kilon.

 

Varhaisperunaa saimme omasta pellosta heti juhannukselta. Nyt varhaisperunat ovat kasvaneet jo melkein ylisuuriksi.

 

Kustaan-päivä on vanhan kansan perunanistutuspäivä. Kalenterissa se ajoittuu kesäkuun 6. päiväksi. Istutimme silloin muutamia lajikkeita ja kaikki näyttävät ainakin varsistosta päätellen kasvavan hyvin. Ainakin vielä perunarutto on pysynyt loitolla, mutta toki rutontorjunta on koko ajan heinäkuun alusta alkaen ”ollut päällä”.

 

 

pict0837.jpg

 

Tässä hienossa kukassa oleva Blue Congo-lajike. Blue Congo on perunalajike, jossa yhdistyvät jännittävä ulkonäkö ja erinomaiset maku-, käyttö- ja varastointiominaisuudet sekä terveysvaikutukset.

Violetti malto muuttuu keitettäessä tumman siniseksi. Mikrossa, höyryssä ja uunissa kypsytettynä väri säilyy kirkkaampana.

Itsenäisyyspäivänä taitava emäntä loihtii perunasalaattitarjottimelle Suomen lipun Blue Congosta ja tavallisesta perunasta!

 

Heittopyöräkoneella perunoita nostettaessa on oltava tarkkana, jotta löytää kaikki Blue Congot!

 

pict08182.jpg

 

Pensasmustikasta olemme saamassa kaikkien aikojen parhaan sadon. Osansa on sillä, että verkotimme pensasmustikkamaan ajoissa, joten linnut eivät nyt pääse ”osingoille”. Pensasmustikat on poimittava samastakin pensaasta monta kertaa, sillä vain osa kypsyy kerrallaan.

 

 

pict0825.jpg

 

Mustaherukat ovat lähipäivinä kypsymässä ja ne ovatkin parhaimmillaan vasta elokuun puolella.

 

 

pict0826.jpg

 

Viherherukka on puutarhamarjoista hienoin. Se alkaa nyt olla poimintavalmis. Viherherukan poiminta pitää ajoittaa mahdollisimman myöhään, mutta toisaalta on varottava marjojen putoamista itsekseen. Taiteilemista riittää.

 

 

 

pict0815.jpg

 

Valkoherukka on ainakin meillä ”välttämätön paha” ja se on poimittava sen vuoksi, että sitä on joskus tullut istutetuksi muutama pensas. En suosittele valkoherukkapensaiden istuttamista!

 

Viherpeukalo elää vuoden kiinnostavinta aikaa, sillä kesän viljelytoimenpiteiden tulokset alkavat varmistua.

 

Älä lannistu epäonnistumisista, vaan nauti onnistumisista!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viherpeukalo, Blue Congo, pensasmustikka, viherherukka, valkoherukka, mustaherukka,

Lämpötilalukemat alenivat runsaan vuorokauden aikana kaksikymmentä astetta!

Keskiviikko 15.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Kesäkuun alkupuoliskolla vallinnut poikkeuksellinen hellekausi vaihtui nopeasti kaksikymmentä astetta viileämmäksi.

Säätilamuutokset ovat muuttuneet aikaisempaa nopeampirytmisemmiksi, vai tuntuvatko ne vain siltä?

Kesäkuun 12. päivänä lämpötilat huitelivat yli kolmenkymmenen asteen, mutta jo seuraavana päivänä mittarilukemat töin tuskin ylsivät yli kymmenen asteen – lämpötilamuutos vuorokauden aikana oli siis kaksikymmentä astetta!

Lämpötilamuutoksen keskeinen syy olivat sateet.

Sade oli Viherpeukalon kannalta toivottu. Tarkkailin sadetta ja totesin, että se oli runsasta, mutta ei vielä aiheuttanut kasveille suurempia ongelmia. Onneksi ukkoskuuroja ei sattunut kohdalle, sillä ne olisivat rajuudellaan saaneet aikaan pahaa jälkeä.

Mökillämme on kastelulaitteet ja ”vesikaupat” ovat järven rannalla hyvät. Pitkä hellekausi merkitsee kuitenkin sitä, että mitkään sadetukset eivät ole riittäviä.

Tässä muutama valokuva kesäkuun 13. päivältä, kun kunnon sateet ovat kastelleet luonnon kolmituntisten sateiden tuloksena:

 

 

 

pict1795.jpg

Valkosipulimaata on keinokasteltu säännöllisesti, mutta luonnonsade on kuitenkin sitä oikeaa kastelua. Satonäkymät ovat mukavat!

 

 

pict17962.jpg

Valkoherukka-, viherherukka- ja mustaherukkapensaat notkuvat sateen jäljiltä. Punaherukkapensaat ovat niin tukevia, että ne säilyttivät ryhtinsä myös sateiden jälkeen.

 

 

pict1799.jpg

Sanotaan, että peruna tarvitsee vettä ainoastaan keitettäessä. Kyllä peruna kaipaa vettä myös kasvaessaan. Oikealla pussiperunaa, josta on toiveita saada maistiaiset juhannuksena. Vasemmalla kaksi penkkiä samana päivänä istutettua perunaa, joka on idätetty tavalliseen tapaan – ero on huomattava!

 

 

 

pict18002.jpg

Järvellä oli sateen jälkeen ja kymmenen asteen lämpötilassa erikoinen ilmiö – veteen kertynyt lämpö pakeni sananmukaisesti taivaan tuuliin siten, että vastarannalle ei kunnolla vedestä nousevan usvan vuoksi nähnyt. Saa nähdä, että milloin veteen uskaltaa taas mennä vesijuoksemaan?

 

 

pict1803.jpg

Onneksi herukkamaan nurmikko tuli parturoitua lyhyeksi ennen sateita – nyt ei heti haittaa, vaikka herukkapensaat notkuvatkin, sillä nurmikkoa ei tarvitse juuri nyt lyhentää.

 

On hienoa seurata luonnonilmiöitä läheltä. Kaikki luonnonilmiöt eivät ole positiivisia Viherpeukalon ja lomailijan näkökulmasta, mutta kaikki ne on hyväksyttävä!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valkoherukka, viherherukka, mustaherukka, punaherukka, valkosipuli,