Kasveilla riittävä vedensaanti pystyy syrjäyttämään jopa kasvitauteja!

Torstai 1.8.2024 - -Esko Erkkilä-

Kulumassa oleva kesä on ollut sääolosuhteiltaan poikkeuksellisen lämmin ja kostea.

 

Puutarhakasvit ovat tykänneet kesän lämmöstä ja kosteudesta.

 

***********

 

Meillä on mökkimaailmassa ehkä kolmisenkymmentä erilaista herukkapensasta ja parhaillaan on menossa herukanpoiminta.

 

Valtaosa herukkapensaistamme on mustaherukkaa ja useimmat niistä ovat äkämäpunkin vaivaamia.

 

Tänä vuonna äkämäpunkki on joutunut taipumaan, sillä ihanteelliset kasvuolosuhteet ovat nujertaneet äkämäpunkin vaikutukset!

 

Mustaherukkapensaamme voivat hyvin ja marjat ovat harvinaisen pulleita!

 

**************

 

Löytyipä äkämäpunkin nujertaja (ainakin tämän vuoden osalta)!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onnex valko-, viher- ja mustaherukkapensaita ei tarvitse verkottaa!

Perjantai 21.7.2023 - -Esko Erkkilä-

Näyttää vahvasti siltä, että joka-aamuiseen marja-annokseeni kuuluu ensi talvenakin punaherukoita, sillä niin lupaavat ovat sen satonäkymät.

 

 

Verkotin eilen punaherukkapensaat, sillä kokemuksesta tiedän punaherukoiden kelpaavan rastaille ja kaikenmoisille paskonärhille.

 

 

*******************

 

Punaherukat eivät ihan vielä ole poimintakunnossa, mutta eipä poiminta-aikaan montaakaan päivää kulu.

 

 

 

 

 

 

Täytyy tosiaan olla tyytyväinen, että valkoherukoita, viherherukoita ja mustaherukoita ei tarvitse verkottaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Aina se ilahduttaa, kun herukkapensaiden ympäriltä nurmikko on ajettu!

Tiistai 6.6.2023 - -Esko Erkkilä-

Ilahduin eilen, kun totesin, että herukkapensaiden ympäriltä oli nurmikko ajettu – esikoisemme oli saanut ulkosalla talviteloillaan olleen Toron käyntiin ja oli ajanut mökkimme keskeiset nurmikot ”putsikuntoon”!

 

 

Ilahduin myös siitä, että suurin osa musta-, puna-, viher- ja valkoherukkapensaista olivat jo ohittaneet kukintavaiheen ja valmiita marjoja oli kasvamassa.

 

Näyttää, että ensi talvenakin aamuiseen marja-annokseeni kuuluu omalla tontilla kasvaneita herukoita!

 

-Esko Erkkilä-

Herukoiden sadonkorjuu alkoi myös tänä vuonna valkoherukan poimimisella!

Tiistai 2.8.2022 - -Esko Erkkilä-

Meillä on kasvamassa valko-, puna- viher- sekä mustaherukkaa ja sadonkorjuun aloitimme tänäkin vuonna valkoherukan poimimisella.

 

 

 

Valkoherukka on punaherukan geneettinen muunnos, sillä siitä puuttuu punaherukan punaisen värin aiheuttama geeni.

 

Käytämme valkoherukkaa aamupalalla marjaseoksen osana ja siihen se sopiikin vallan hyvin.

 

****************

 

 

Toisena herukkana sain eilen poimittua punaherukan ja siitä kokonaissatomme oli meille aivan riittävä eli hieman yli kymmenen kiloa.

 

Tänä vuonna punaherukat kasvoivat hyvin ja olivat laadukkaita.

 

 

***********************

 

Viher- sekä mustaherukat eivät ole vielä kypsyneet ja ne saavatkin odottaa poimintaa vielä viikon verran.

 

 

-Esko Erkkilä-

Verkotinko turhaan?

Sunnuntai 24.7.2022 - -Esko Erkkilä-

Mustaherukka, viherherukka sekä valkoherukka ovat herukkaharrastajan kannalta ”helppoja” kasvatettavia, sillä niiden riesana eivät ole rastaat.

 

Punaherukka puolestaan on sellainen, että se kiinnostaa räkättirastaita ja mustarastaita.

 

Olen kantapään kautta oppinut, että punaherukkapensaat on verkotettava, jos aikoo niistä satoa saada.

 

 

 

 

 

 

Oma hommansa verkottamisesta on, mutta tavallisina vuosina se on välttämätöntä.

 

***

 

Tänä vuonna räkättirastaat hävisivät ”kuin tuhka tuuleen” ja syynä oli ilmeisesti se, että metsissä on nyt runsaasti mustikoita eli räkättirastasarmeijat ovat siirtyneet metsiin.

 

Mielessä kävi, että jättäisin punaherukkapensaat verkottamatta, mutta näin en kuitenkaan tehnyt, vaan halusin pelata varman päälle, jotta myös ensi talvena joka-aamuisessa marja-annoksessani olisi myös punaherukoita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viimeistään nyt on herukkapensaiden syysleikkaamisen aika!

Maanantai 24.8.2020 - -Esko Erkkilä-

On selvää, että herukkapensaat on joka vuosi leikattava ja minä kun olen vankkumaton syysleikkaamisen kannattaja, niin sain tuon tärkeän homman tehtyä eilen.

 

 

Meillä on herukoita – valkoherukkaa, punaherukkaa, viherherukkaa ja mustaherukkaa – muutamalla alueella mökkimaailmassa, mutta tältä ne näyttävät vanhimmalla alueella leikkaamisen jälkeen.

 

Leikkaamisen jälkeen tanner oli kuin sotatannerta, mutta tässä leikatut oksat ovat jo peräkärrykyydillä matkalla kohti polttopaikkaa.

 

Leikatut oksat pitääkin hävittää polttamalla, sillä vain siten niissä piileskelevät taudit ja tuholaiset pystytään tuhoamaan - olen vuosikaudet taistellut mustaherukan äkämäpunkkia vastaan ja yhä se vaan jaksaa vaivata!

 

 

 

Herukkapensaiden leikkaaminen viivästyi minulta ainakin viikon verran, sillä osa pensaista ehti jo etualalla olevan tapaan kellastua; takana oleva pensas on vielä vihreä ja siis sellainen, jollainen leikatun herukkapensaan pitääkin olla.

 

 

Syysleikkaamisen jälkeen jokaiselle herukkapensaalle pitää annostella kourallinen fosforia (P) ja kaliumia (K) sisältävää syyslannosta herukkapensaiden ”talviturkiksi” – pitää muistaa, että typpeä (N) sisältäviä lannoitteita ei pidä syksyllä kasveille antaa.

 

Näillä toimenpiteillä olen luottavainen ensi kesän herukkasatoihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt pitäisi ehtiä poimimaan metsässä ja trekooleilla!

Lauantai 8.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Harvoin on luonnonantimista sellaista ruuhkaa ja tarjontaa, kuin on näinä päivinä.

 

Metsät ja trekoolimaat – jopa pihat – ovat täynnä todellista lähiruokaa.

 

Olin alkuviikosta neljä päivää ulkomaanmatkalla ja voi sitä luonnonantimien ruuhkaa, joka nyt painaa päälle!

 

***********

Lakoista eli hilloista eli suomuuraimista näin ”etelän miehenä” en päässyt osalliseksi, mutta olipa hienoa seurata tuttujen hillasaaliita facebookista. Aivan käsittämättömän suuria saaliita!

 

 

*******************

 

 

 

Vadelmaa olemme saaneet suuria määriä ja todellista lähivadelmaa, sillä matkaa poimintapaikoille on ollut vain hieman runsas sata metriä.

 

Vadelmasadon poiminta jatkuu, mutta nyt ne ovat niin rubiininpunaisia, että varisemisherkkyys on suuri.

 

 

 

Herukanpoiminnan aloitin punaherukoista ja niidenkin kohdalla satotaso on hyvä.

 

Alkukesän kuivuuskautena satonäkymät olivat heikot, mutta sateet tekivät herukoille hyvää ja pakastettavaa löytyy puskista.

 

Punaherukoiden jälkeen herukoista on vuorossa valkoherukka, viherherukka ja viimeisenä mustaherukka.

 

 

 

Mökkitonttimme erikoisuus on parikin kantarellipaikkaa, jotka sijaitsevat runsaan kymmenen metrin etäisyydellä verannaltamme.

 

 

 

Kantarellit ovat vielä pieniä, mutta eilen aloitin alueiden kastelun, joten eiköhän niillekin kokoa kerry!

 

 

Onneksi mansikat on saatu pakkaseen, joten niiden osalta ei enää ole suurta murhetta; ai niin onpas, sillä versojen leikkaaminen on sopivana päivänä työlistalla!

 

On tämä sadonkorjuuaika hienoa aikaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Räkättirastaat ja "paskonärhit" vainoavat punaherukoita, mutta eivät valkoherukoita, viherherukoita ja eivät myöskään mustaherukoita!

Keskiviikko 15.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Nyt on aika suojata marjapensaat räkättirastailta ja kaikilta ”paskonärhiltä”, mutta on hyvä tiedostaa, että suojaus verkottamisella on tarpeelliselta vain punaherukoiden osalta.
 
 
Tässä muutama kuva eilen tekemältämme verkottamiselta:
 
 

 
 

 
 

 
 

 
 

**************************
 
 

 
 

Rehvastelin joskus Paavo Väyryselle…

 

 

 

…että meillä on satakunta herukkapensasta – Paavo palautti minut reaaliaikaan, kun totesi, että hänellä on 10.000 herukkapensasta.

 

 
No, sen jälkeen tiedän, että Paavo on laajentanut herukkaviljelyksiään 20.000 herukkapensaaseen!
 
 
Pitäisköhän suutarin pysyä lestissään; niin kumman suutarin vai ehkä sittenkin kummankin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Taistelua äkämäpunkkia vastaan on vaikea voittaa

Sunnuntai 5.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Juuri näihin aikoihin on mustaherukkapensaissa helppo havaita sen pahin vihollinen eli äkämäpunkki tai ainakin sen aiheuttama vioitus.

 

 

Olen yhden taistelun hävinnyt äkämäpunkkia vastaan, sillä jouduin kaivamaan kaikki mustaherukkapensaat pois synnyinkotini herukkamaalta, kun kaikki pensaat olivat pahoin äkämäpunkin saastuttamia.

 

 

Nyt minulla on menossa mökkimaailmassa toinen taistelu äkämäpunkkia vastaan ja eipä hyvältä näytä.

 

 

 

 

 

Meillä on alue, jossa on nelisenkymmentä erilaista marjapensasta ja niistä puolet on mustaherukkapensaita.

 

 

Äkämäpunkin saastuttama alue oli aluksi pieni kulmaus, mutta nyt saastuneita pensaita on laajemmalti.

 

 

 

 

Kuvasin kättäni vastaan muutamia äkämäpunkin saastuttamia mustaherukkapensaiden oksia – kas näin:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Torjuntakeinona käytin jo syysleikkauksen aikana voimakasta leikkausta ja jatkoin saastuneiden versojen poistamista myös nyt.

 

 

Äkämäpunkin saastuttamia ja poisleikattuja oksia ei saa jättää paikoilleen vaan ne on poltettava tai kuljetettava kauas jätepisteille muovisäkissä.  Meillä lähin jätepiste sijaitsee vajaan kilometrin päässä, mutta minä vein saastuneet oksat seuraavalle jätepisteelle, joka sijaitsee kymmenen kilometrin etäisyydellä mökiltämme.

 

 

 

 

 

Sanotaan, että parafiinipohjaiset kevätruiskutteet eivät tehoa äkämäpunkkiin, mutta kaikesta huolimatta ruiskutin saastuneet pensaat erityisväkevällä seoksella.

 

 

 

Saa nähdä, että miten minun taistelussani äkämäpunkkia vastaan nyt käy, mutta ennuste ei ole kaksinen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ränsistyneen herukkapensaan leikkaamisella on mahdollisuus palauttaa herukkapensas tuottavaan kuntoon

Perjantai 1.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Mummonmökkien ja perikuntien puutarhojen lisäksi ränsistyneitä herukkapensaita kasvaa monilla muillakin puutarhapalstoilla ja tässä joudun tunnustamaan, että malka on myös omassa silmässäni.

 

 

Mökkitontillani kasvavat herukkapensaat ovat kohtuullisessa kunnossa, mutta synnyinkotini ja Rouvan synnyinkodin pihoilla on herukkapensaiden hoitaminen ollut puutteellista

 

 

Ränsistyneet herukkapensaat omaavat yleensä hyvän geeniperimän eli niillä on hyvät mahdollisuudet hyvään sadontuottokykyyn.

 

 

On tärkeää, että hyvän geeniperimän omaavat herukkapensaat saadaan tuottamaan satoa.

 

 

****************

 

 

Sain muutama päivä sitten palauttaa muutaman herukkapensaan täydellisestä ränsistyneisyyden tilasta siihen kuntoon, että niistä on mahdollisuus jo ensi kesänä poimia kohtuullinen sato:

 

 **

 

Kuvissa esiintyvät mustaherukkapensaat olivat ennen kunnostusta yli metrisen heinän ja erilaisten rikkakasvien peittämiä – herukkapensaita ei kunnolla nähnyt kymmenen metrin päästä!

 

 

Herukkapensaita ei oltu leikattu ainakaan kymmeneen vuoteen ja näky oli ennen kunnostusta surkea.

 

 

 

 

 

 

 

 

Leikkasin kunnollisella Klippo-ruohonleikkurilla kunnostuksen aluksi yli metrisen heinikön herukkapensaiden ympäriltä – toki sitä ennen poimin pulleat marjat pensaista talteen.

 

 

Viikate tai ainakin polttomoottorikäyttöinen trimmeri olisivat olleet oikea työväline heinikon niittämiseen, mutta kun kumpaakaan ei ollut käytettävissä!

 

Niittämisen jälkeen – niittotuloksen näette kuvista – perkasin pensaiden ympäriltä kaikki ruohot viimeistä ruohontupsua myöten pois; konttaamalla ja paljain käsin.

Oleellista kunnostuksessa oli se rohkea leikkaaminen, jonka pensaille suoritin.

 

Valitettavasti minulla ei ollut mukanani fosforilannoitetta, jotta olisin yhdellä kourallisella antanut kullekin herukkapensaalle kunnon ”talviturkin”!

 

 

Tarinan opetus on se, että pienellä vaivannäöllä pystytään ränsistynytkin herukkapensas saattamaan tuottokuntoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylmä kevät ja pölyttäjien puute vaarantavat herukkasadon

Sunnuntai 4.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Jouduin äkämäpunkkisaastunnan vuoksi hävittämään synnyinkotini nurkalta kolmisenkymmentä mustaherukkapensasta, joten meillä on tällä hetkellä vain n. 70 herukkapensasta.

 

 

Meillä on muutama puna- sekä valkoherukkapensasta ja loput ovat musta- sekä viherherukoita.

 

 

 

Tein eilen pienen kierroksen ”herukkakartanolla” ja tältä siellä näytti:

 

 

 

 

 

Punaherukat kukkivat hyvin ja…

 

 

 

 

 

…sama tilanne on myös valkoherukoilla.

 

 

Kun tiedämme, että valkoherukka on punaherukan muunnos, on niiden samanlainen kukkimistilanne ymmärrettävä.

 

 

 

Viherherukka on puolestaan mustaherukan muunnos, joten niiden keskenään samanlainen kukkimistilanne on myös ymmärrettävä.

 

 

 

 

 

Mustaherukka…

 

 

 

 

 

…ja viherherukka kukkivat varsin heikosti, joten niiden osalta sato-odotukset ovat kehnot.

 

*************

 

 

Viime yön piti sääennusteiden mukaan olla pakkasyö, joten pian nähdään, että veikö halla loputkin vaatimattomista sato-odotuksista.

 

Herukat ovat pääosin itsepölyttyviä ja on selvää, että ne vaativat ristipölytyksen, jotta marjoisivat hyvin.

 

 

Hyönteiset ovat tuulta tärkeämmät herukoiden pölyttämisessä ja nyt kylmän kevään olosuhteissa, kun hyönteisiä ei ole, on myös tämä suuri riski hyvälle herukkasadolle.

 

 

Kimalaiset ovat tärkeitä herukan pölyttäjinä, mutta ainakin minä olen tänä keväänä nähnyt vasta muutaman kylmänkankean kimalaisen, joten niistäkään ei ainakaan vielä ole ollut apua.

 

 

Toivottavasti herukankukat selvisivät viime yöstä ja jos nyt alkavat lämpimämmät säät, jotta hyönteiset pääsevät lentoon, niin ehkäpä jotain on vielä tehtävissä herukkasadon suhteen.

 

 

Toivotaan parasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viherpeukalon vinkkelistä syksyn satonäkymät ovat hyvät

Torstai 28.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Viherpeukalo on korjannut talteen vasta mansikkasadon, mutta joitain näkymiä muidenkin puutarhakasvien syksyn sadosta voi jo nyt kaavailla.

 

Mansikan sadonkorjuuaika jäi lyhyeksi, mutta siitä huolimatta sadosta muodostui kohtuullinen. Myös laatutaso oli korkealuokkainen. Normaalisti meillä mansikka-aika kestää viisi viikkoa, mutta nyt se oli ohi hieman yli kolmessa viikossa.

 

Muistelen, että mansikkasadon määrä Suomessa on tasoa 14 miljoonaa kiloa. En ole vielä nähnyt valtakunnallista satoennustetta, mutta omakohtaisen kokemuksen perusteella ennustan kokonaissadon jäävän hieman alle 14 milj. kilon.

 

Varhaisperunaa saimme omasta pellosta heti juhannukselta. Nyt varhaisperunat ovat kasvaneet jo melkein ylisuuriksi.

 

Kustaan-päivä on vanhan kansan perunanistutuspäivä. Kalenterissa se ajoittuu kesäkuun 6. päiväksi. Istutimme silloin muutamia lajikkeita ja kaikki näyttävät ainakin varsistosta päätellen kasvavan hyvin. Ainakin vielä perunarutto on pysynyt loitolla, mutta toki rutontorjunta on koko ajan heinäkuun alusta alkaen ”ollut päällä”.

 

 

 

Tässä hienossa kukassa oleva Blue Congo-lajike. Blue Congo on perunalajike, jossa yhdistyvät jännittävä ulkonäkö ja erinomaiset maku-, käyttö- ja varastointiominaisuudet sekä terveysvaikutukset.

Violetti malto muuttuu keitettäessä tumman siniseksi. Mikrossa, höyryssä ja uunissa kypsytettynä väri säilyy kirkkaampana.

Itsenäisyyspäivänä taitava emäntä loihtii perunasalaattitarjottimelle Suomen lipun Blue Congosta ja tavallisesta perunasta!

 

Heittopyöräkoneella perunoita nostettaessa on oltava tarkkana, jotta löytää kaikki Blue Congot!

 

 

Pensasmustikasta olemme saamassa kaikkien aikojen parhaan sadon. Osansa on sillä, että verkotimme pensasmustikkamaan ajoissa, joten linnut eivät nyt pääse ”osingoille”. Pensasmustikat on poimittava samastakin pensaasta monta kertaa, sillä vain osa kypsyy kerrallaan.

 

 

 

Mustaherukat ovat lähipäivinä kypsymässä ja ne ovatkin parhaimmillaan vasta elokuun puolella.

 

 

 

Viherherukka on puutarhamarjoista hienoin. Se alkaa nyt olla poimintavalmis. Viherherukan poiminta pitää ajoittaa mahdollisimman myöhään, mutta toisaalta on varottava marjojen putoamista itsekseen. Taiteilemista riittää.

 

 

 

 

Valkoherukka on ainakin meillä ”välttämätön paha” ja se on poimittava sen vuoksi, että sitä on joskus tullut istutetuksi muutama pensas. En suosittele valkoherukkapensaiden istuttamista!

 

Viherpeukalo elää vuoden kiinnostavinta aikaa, sillä kesän viljelytoimenpiteiden tulokset alkavat varmistua.

 

Älä lannistu epäonnistumisista, vaan nauti onnistumisista!

 

-Esko Erkkilä-

Lämpötilalukemat alenivat runsaan vuorokauden aikana kaksikymmentä astetta!

Keskiviikko 15.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Kesäkuun alkupuoliskolla vallinnut poikkeuksellinen hellekausi vaihtui nopeasti kaksikymmentä astetta viileämmäksi.

Säätilamuutokset ovat muuttuneet aikaisempaa nopeampirytmisemmiksi, vai tuntuvatko ne vain siltä?

Kesäkuun 12. päivänä lämpötilat huitelivat yli kolmenkymmenen asteen, mutta jo seuraavana päivänä mittarilukemat töin tuskin ylsivät yli kymmenen asteen – lämpötilamuutos vuorokauden aikana oli siis kaksikymmentä astetta!

Lämpötilamuutoksen keskeinen syy olivat sateet.

Sade oli Viherpeukalon kannalta toivottu. Tarkkailin sadetta ja totesin, että se oli runsasta, mutta ei vielä aiheuttanut kasveille suurempia ongelmia. Onneksi ukkoskuuroja ei sattunut kohdalle, sillä ne olisivat rajuudellaan saaneet aikaan pahaa jälkeä.

Mökillämme on kastelulaitteet ja ”vesikaupat” ovat järven rannalla hyvät. Pitkä hellekausi merkitsee kuitenkin sitä, että mitkään sadetukset eivät ole riittäviä.

Tässä muutama valokuva kesäkuun 13. päivältä, kun kunnon sateet ovat kastelleet luonnon kolmituntisten sateiden tuloksena:

 

 

 

Valkosipulimaata on keinokasteltu säännöllisesti, mutta luonnonsade on kuitenkin sitä oikeaa kastelua. Satonäkymät ovat mukavat!

 

 

Valkoherukka-, viherherukka- ja mustaherukkapensaat notkuvat sateen jäljiltä. Punaherukkapensaat ovat niin tukevia, että ne säilyttivät ryhtinsä myös sateiden jälkeen.

 

 

Sanotaan, että peruna tarvitsee vettä ainoastaan keitettäessä. Kyllä peruna kaipaa vettä myös kasvaessaan. Oikealla pussiperunaa, josta on toiveita saada maistiaiset juhannuksena. Vasemmalla kaksi penkkiä samana päivänä istutettua perunaa, joka on idätetty tavalliseen tapaan – ero on huomattava!

 

 

 

Järvellä oli sateen jälkeen ja kymmenen asteen lämpötilassa erikoinen ilmiö – veteen kertynyt lämpö pakeni sananmukaisesti taivaan tuuliin siten, että vastarannalle ei kunnolla vedestä nousevan usvan vuoksi nähnyt. Saa nähdä, että milloin veteen uskaltaa taas mennä vesijuoksemaan?

 

 

Onneksi herukkamaan nurmikko tuli parturoitua lyhyeksi ennen sateita – nyt ei heti haittaa, vaikka herukkapensaat notkuvatkin, sillä nurmikkoa ei tarvitse juuri nyt lyhentää.

 

On hienoa seurata luonnonilmiöitä läheltä. Kaikki luonnonilmiöt eivät ole positiivisia Viherpeukalon ja lomailijan näkökulmasta, mutta kaikki ne on hyväksyttävä!

 

-Esko Erkkilä-