Jyrki Kataisen johtama hallitus teki joulukuussa 2013 kohtalokkaan päätöksen, jolla leipäviljan varmuusvarastot puolitettiin siten, että päätöksen jälkeen Suomen varmuusvarastoissa on leipäviljaa ainoastaan kuuden kuukauden tarvetta vastaavasti.

 

Onneksi nyt Huoltovarmuuskeskus eli HVK on parhaillaan kasvattamassa leipäviljojen varmuusvarastomääriä 2,5 kuukauden verran.  Tämän jälkeen leipäviljojen varmuusvarastot riittäisivät 8,5 kuukauden tarpeisiin!

 

Rukiin vuotuinen elintarvikekäyttö on suuruusluokkaa 90 miljoonaa kiloa ja elintarvikekäyttöön päätyvän vehnän tarve on vuositasolla suuruusluokkaa 250 – 300 miljoonaa kiloa eli näiden perusteella voidaan hahmotella nykyisiä (6 kuukautta) ja tulevia (8,5 kuukautta) varmuusvarastointimääriä!

 

On joskus sanottu, että Nato-mailla ei ole tarvetta elintarvikkeitten varmuusvarastoihin, sillä ”Nato kyllä hoitaa asiat”!

 

Nyt tuo väite on ajankohtainen, kun Suomi on liittymässä Natoon.

 

Kantani on ehdottomasti se, että Natoon liittymisenkin jälkeen Suomessa on pidettävä elintarvikkeissa riittävät varmuusvarastot.

 

 

 

Otin asian esille Petra Schulze Stein järjestämässä ajankohtaisseminaarissa Tampereella 17.3.2023, jossa entinen maa- ja metsätalousministeri, kansanedustaja Jari Leppä alusti aiheenaan teemalla ”Huoltovarmuus osana kokonaisturvallisuutta”.

 

Leppä totesi yksoikoisesti, että Suomessa pitää olla varmuusvarastoissa vuoden tarvetta vastaava määrä leipäviljaa ja kahden vuoden tarvetta vastaava määrä siemenviljaa.

 

Olen ex-ministeri Jari Lepän kanssa samaa mieltä!

 

 

-Esko Erkkilä-