Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Natoon liittyminen ei merkitse, että voisimme tinkiä huoltovarmuuteen liittyvistä kysymyksistä

Sunnuntai 19.3.2023 - -Esko Erkkilä-

Jyrki Kataisen johtama hallitus teki joulukuussa 2013 kohtalokkaan päätöksen, jolla leipäviljan varmuusvarastot puolitettiin siten, että päätöksen jälkeen Suomen varmuusvarastoissa on leipäviljaa ainoastaan kuuden kuukauden tarvetta vastaavasti.

 

Onneksi nyt Huoltovarmuuskeskus eli HVK on parhaillaan kasvattamassa leipäviljojen varmuusvarastomääriä 2,5 kuukauden verran.  Tämän jälkeen leipäviljojen varmuusvarastot riittäisivät 8,5 kuukauden tarpeisiin!

 

Rukiin vuotuinen elintarvikekäyttö on suuruusluokkaa 90 miljoonaa kiloa ja elintarvikekäyttöön päätyvän vehnän tarve on vuositasolla suuruusluokkaa 250 – 300 miljoonaa kiloa eli näiden perusteella voidaan hahmotella nykyisiä (6 kuukautta) ja tulevia (8,5 kuukautta) varmuusvarastointimääriä!

 

On joskus sanottu, että Nato-mailla ei ole tarvetta elintarvikkeitten varmuusvarastoihin, sillä ”Nato kyllä hoitaa asiat”!

 

Nyt tuo väite on ajankohtainen, kun Suomi on liittymässä Natoon.

 

Kantani on ehdottomasti se, että Natoon liittymisenkin jälkeen Suomessa on pidettävä elintarvikkeissa riittävät varmuusvarastot.

 

 

IMG_7455.JPG

 

Otin asian esille Petra Schulze Stein järjestämässä ajankohtaisseminaarissa Tampereella 17.3.2023, jossa entinen maa- ja metsätalousministeri, kansanedustaja Jari Leppä alusti aiheenaan teemalla ”Huoltovarmuus osana kokonaisturvallisuutta”.

 

Leppä totesi yksoikoisesti, että Suomessa pitää olla varmuusvarastoissa vuoden tarvetta vastaava määrä leipäviljaa ja kahden vuoden tarvetta vastaava määrä siemenviljaa.

 

Olen ex-ministeri Jari Lepän kanssa samaa mieltä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Natoon liittyminen ei merkitse että voisimme tinkiä huoltovarmuuteen liittyvistä kysymyksistä, Leipäviljojen varmuusvarastot, siemenviljan varmuusvarastot, elintarvikkeiden varmuusvarastot, varmuusvarastot, Huoltovarmuuskeskus, HVK, Petra Schulze Steinen,

Kymmenen vuotta ehti kulua ennen kuin havahduttiin korjaamaan edes osittain Jyrki Kataisen hallituksen tekemää virhepäätöstä!

Tiistai 21.2.2023 - -Esko Erkkilä-

Jyrki Kataisen johtama hallitus teki joulukuussa 2013 kohtalokkaan päätöksen, jolla leipäviljan varmuusvarastot puolitettiin siten, että nykyisin Suomen varmuusvarastoissa on leipäviljaa ainoastaan kuuden kuukauden tarvetta vastaavasti.

 

 

IMG_7098.JPG

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen erityisavustaja Pertti Hakanen kertoi eilen Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsentapaamisessa, että Huoltovarmuuskeskus eli HVK on parhaillaan kasvattamassa leipäviljojen varmuusvarastomääriä 2,5 kuukauden verran.  Tämän jälkeen leipäviljojen varmuusvarastot riittäisivät 8,5 kuukauden tarpeisiin!

 

Rukiin vuotuinen elintarvikekäyttö on suuruusluokkaa 90 miljoonaa kiloa ja elintarvikekäyttöön päätyvän vehnän tarve on vuositasolla suuruusluokkaa 250 – 300 miljoonaa kiloa eli näiden perusteella voidaan hahmotella nykyisiä (6 kuukautta) ja tulevia (8,5 kuukautta) varmuusvarastointimääriä!

 

 

Yhteenvetona leipäviljojen varmuusvarastotasoista on todettava, että kokoomuksen Jyrki Katainen ja silloinen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen tekivät onnettoman päätöksen leipäviljojemme varmuusvarastointimääristä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Leipäviljan varmuusvarastot, HVK, Huoltovarmuuskeskus, Antti Kurvinen, Pertti Hakanen, Eläkeliiton Tampereen yhdistys, Eläkeliitto, Jyrki Katainen, Jari Koskinen,

Rukiin varmuusvarastotaso pitäisi pystyä nostamaan, sille...

Torstai 9.4.2020 - -Esko Erkkilä-

…tasolle, jolla se oli ennen pääministeri Jyrki Kataisen sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen vuonna 2013 suorittamaa leipäviljojen varmuusvarastojen puolittamista.

 

Suomessa oli vuoteen 2013 saakka leipäviljojen osalta vuoden tarpeisiin riittävät varmuusvarastot, mutta Jyrki Kataisen hallituksen päätöksellä ne vuoden 2013 jälkeen puolitettiin.

 

Tarkastelen asiaa rukiin osalta:

 

  • Suomessa rukiin elintarvikekäyttö on vuositasolla 90 – 100 miljoonaa kiloa…

  • …ja tästä johdettuna Kataisen hallituksen päätöksen jälkeen varmuusvarastoissa on ruista vain 45 – 50 miljoonaa kiloa

  • Vilja-alan yhteistyöryhmä julkisti 20.3.2020 pellonkäytön ennusteen vuodelle 2020 ja rukiin osalta ennuste on tarkka, sillä ruis on syyskylvöisenä viljana kylvetty jo syksyllä 2019.

  • VYR:n ennuste osoittaa, että ruista on kylvössä…

  • …ainoastaan 23.600 hehtaarilla ja kun rukiin keskisadoksi voidaan ennakoida vain 3.000 kiloa per hehtaari, on ennustettavissa vain n. 70 miljoonan kilon suuruinen ruissato! Tilannetta helpottaa vuoden 2018 erinomainen ruissato, joka oli peräti 180 miljoonaa kiloa. Ensi kesän sadon osalta on tiedossa, että rukiin hybridilajikkeilla päästää huomattavastikin korkeampiin satotuloksiin, mutta kolme tonnia per hehtaari on varmuuden maksimointia.

  • satoennuste merkitsee, että 2020/2021 tarvitsemme tuontiruista ja/tai vuoden 2018 satoa n. kolmisenkymmentä miljoonaa kiloa ja jos pääministeri Sanna Marinin sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän päätöksellä rukiin varmuusvarastotaso nostettaisiin takaisin entiselle tasolle, niin Suomeen pitäisi tänä vuonna tuoda ruista n. 70 miljoonaa kiloa tai hyödyntää maatiloilla ja viljaliikkeiden varastoissa olevaa vuoden 2018 ruissatoa.

 

Kohu suojavarusteiden liian pienistä varmuusvarastoista on ollut perusteltua, mutta vielä enemmän perusteltua on kantaa huolta niistä toimenpiteistä, joita Kataisen hallitus teki vuonna 2013, kun puolitti leipäviljojen varmuusvarastot!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Leipäviljojen varmuusvarastot, Huoltovarmuuskeskus, HVK, Jyrki Katainen, Jari Koskinen,

Leipäviljojen varmuusvarastojen pienentämisestä tehdyt päätökset pitää peruuttaa

Torstai 30.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Kokoomusjohtoinen hallitus päätti, että leipäviljan varmuusvarastointitasot puolitetaan vuoden 2016 loppuun mennessä.

 

Hallituksen päätös merkitsisi, että leipäviljan nykyinen vuoden tarpeeseen perustuva varastointimäärä puolitettaisiin ja meillä olisi sen jälkeen leipäviljaa varmuusvarastoissa vain puolen vuoden tarve.

 

Päätös on seuraavan hallituksen muutettava ja vuoden varmuusvarastointivelvoite on palautettava.

 

Luonnonvarakeskuksen 3.3.2015 päivitetyssä viljatasearviossa ennustetaan kulumassa olevan satovuoden leipäviljatarpeeksi seuraavia määriä:

 

  • vehnää 257 miljoonaa kiloa
  • ruista 88 miljoonaa kiloa
  • ohraa 17 miljoonaa kiloa
  • kauraa 88 miljoonaa kiloa

 

eli yhteensä 450 miljoonaa kiloa.

 

Luonnonvarakeskuksen em. viljatasearviosta voidaan nähdä, että Huoltovarmuuskeskus noudattaa hallituksen tekemää päätöstä ja sen on tarkoitus tämän satovuoden aikana pienentää leipäviljan varmuusvarastoja vehnässä 20 mkg, rukiissa 3 mkg, ohrassa 5 mkg ja kaurassa 3 mkg eli yhteensä 31 miljoonaa kiloa.

 

Kiitokset Huoltovarmuuskeskukselle, joka vastoin istuvan hallituksen tahtoa ymmärtää vastuunsa maamme huoltovarmuudesta ja aikoo pienentää leipäviljan varmuusvarastoja kulumassa olevana satovuonna vain noin vähän.

 

Huoltovarmuuskeskus ”toimii ajassa”, sillä 28.11.2014 päivätyssä viljatasearviossa leipäviljojen varmuusvarastotasojen alasajon määräksi kulumassa olevana satovuonna todetaan peräti 83 miljoonaa kiloa!

 

Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut ja se merkitsee, että aiemmista varmuusvarastointitasoista ei voida tinkiä.

 

On selvää, että uusi hallitus joutuu laittamaan lähes kaikki nykyisen hallituksen päätökset uusiksi ja eräs näistä uusiksi laitettavista päätöksistä on leipäviljojen varmuusvarastointitasoihin liittyvä päätös!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: HVK, Huoltovarmuuskeskus, leipäviljojen varmuusvarastointi, polttoöljyn varmuusvarastointi, leipäviljan varmuusvarastojen pienentäminen,

Hallituksen päätös polttoöljyn ja leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisestä pitää uuden hallituksen ottaa uuteen käsittelyyn

Lauantai 27.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa kerrottiin viime heinäkuussa, että valtioneuvosto on päättänyt polttoöljyn sekä leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisestä.

 

 

Polttoöljyn…

 

…osalta varmuusvarastointimäärissä ei enää huomioitaisi teollisuuden öljyntarvetta joten huomiotavaksi jäisi ainoastaan yhdyskuntien öljyntarve.

 

 

Polttoöljyvarastojen pienentäminen olisi viime kesän hintatason mukaan merkinnyt valtiolle n. 300 miljoonan euron tuloja.  Öljytuotteiden hinnanlasku kuluneen puolen aikana on merkinnyt, että sellaisiin säästöihin ei todellisuudessa ole mahdollisuuksia.

 

 

Hallituksen perustelut tuntuvat hölmöläisten peitonjatkamispuuhilta, sillä menettely kohottaisi teollisuuden kustannuksia ja lisäisi teollisuuden tulevaisuudennäkymien epävarmuutta.

 

 

Teollisuuden kurittaminen ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole järkevää!

 

 

Leipäviljan…

 

 

…kohdalla varmuusvarastointivelvoite on nyt vuoden tarve, mutta jatkossa leipäviljaa varmuusvarastoissa olisi ainoastaan puolen vuoden tarve.

 

 

Viime kesänä julkisuudessa mainittiin, että Suomessa leipäviljan vuotuinen tarve on tasolla 400 miljoonaa kiloa, joten myyntiin voitaisiin laittaa n. 200 miljoonaa kiloa leipäviljaa.

 

 

Luvut ovat kokonaislukuina oikean suuntaiset, sillä varmistin asian 28.11.2014 julkistetusta Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen TIKE:n Viljatasearvioista, joka koskee satovuotta 2014/2015 eli ajanjaksoa 1.7.2014 – 30.6.2015.

 

Kulumassa olevana satovuonna leipäviljatarpeeksi ennustetaan uunituoreessa tilastossa seuraavia määriä:

 

  • vehnää 258 miljoonaa kiloa

  • ruista 91 miljoonaa kiloa

  • ohraa 16 miljoonaa kiloa

  • kauraa 89 miljoonaa kiloa

 

eli yhteensä 454 miljoonaa kiloa.

 

 

Tiedän, että koko kauravolyymi eli 89 miljoonaa kiloa on suurimokauraa ja merkittävä osa siitä jalostetaan Nokialla Elovena-kauratuotteiksi!

 

 

 

Samaisesta tilastosta huomasin, että Huoltovarmuuskeskus on jo soveltamassa hallituksen viimekesäistä päätöstä, sillä se suunnittelee alentavansa varmuusvarastotasoja kuluvan satovuoden aikana seuraavasti:

 

 

  • vehnä 70 miljoonaa kiloa

  • ruis 5 miljoonaa kiloa

  • ohra 5 miljoonaa kiloa

  • kaura 3 miljoonaa kiloa

Tilasto, jota käytän tietolähteenäni löytyy esimerkiksi seuraavan nettipolun päästä:

www.vyr.fi > Maailman viljataseet -> Viljataseet -> Kotimaa -> Viljatasearvio 2014/2015 (toinen arvio 28.11.). pdf.

Kannattaa perehtyä!

 

 

Pidän hallituksen päätöstä leipäviljan varmuusvarastojen pienentämiseksi onnettomana päätöksenä.

 

 

Osoittaa kokoomusvetoisen hallituksen asiantuntemattomuutta, kun leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisen perusteena on maatilojen kasvanut viljavarastotila.

 

 

Maatilojen mahdollisella viljavarastotilan kasvamisella ei ole mitään yhteyttä varmuusvarastointiin.

 

 

Vilja on viljantuottajan kannalta tuote, jota varastoidaan, jos hintanäkymät ovat positiiviset ja ”myydään viimeiseen jyvään saakka”, jos markkinahinnat ovat alenemassa.  

 

 

 

***********

 

 

Hallituksen viimekesäinen päätös leipäviljojen varmuustasojen alentamiseksi on merkinnyt Huoltovarmuuskeskuksen suunnitelmiin siis sitä, että se aikoo alentaa leipäviljojen varmuusvarastointia 83 miljoonalla kilolla jo kulumassa olevan satovuoden aikana!

 

 

Kansalaisten pitää muistaa, että kevään eduskuntavaalit ovat ainoa mahdollisuus saada tässäkin asiassa aikaan muutos.

 

 

Maahan pitää kevään eduskuntavaalien tuloksena saada sellainen hallitus, joka elää ajassa ja peruu Katainen – Stubb´n hallitusten tekemät päätökset leipäviljan ja polttoöljyn varmuusvarastojen alasajosta!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varmuusvarastojen pienentäminen, polttoöljyn varmuusvarastojen pienentäminen, leipäviljan varmuusvarastojen pienentäminen, Huoltovarmuuskeskus, HVK, MMM:n TIKE, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus,

Maatalous on kokoomuksen ja hallituksen toimista huolimatta edelleen kaiken perusta

Perjantai 4.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä rivejä keskiviikkona 2.7.2014.

 

Tänään ja viime päivinä on ollut vahvasti esillä useita asioita, joilla yhteisenä nimittäjänä on maatalous.  Otan niistä esille kaksi.

 1.     

Kokoomus on viime päivinä toitottanut maatalousystävällisyyttään ja kaikkivoipaisuuttaan maatalouden, ruokaturvallisuuden ja kuluttajaystävällisyyden saralla.

 

Tänään suomut ovat auenneet toivottavasti myös kokoomuslaisten silmissä, kun heidän meppinsä Petri Sarvamaa ei päässyt lainkaan EU:n maatalousvaliokuntaan.

 

Keskustan Olli Rehn pääsi varajäseneksi ainoana suomalaisena himoittuun maatalousvaliokuntaan ja siten päätöksenteon keskiöön.

 

On selvää, että Rehnin pääseminen maatalousvaliokuntaan nostaa suomalaisten sananvaltaa maatalousasioissa, ruokaturvallisuutta koskevissa asioissa sekä elintarvikkeiden kuluttajapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

 

Edellisellä vaalikaudella maatalousvaliokunnassa olivat Riikka Pakarinen (keskusta) ja Petri Sarvamaa (kokoomus).

 

On toki muistettava, että Keskustan Anneli Jäätteenmäki sai edellisellä EU-vaalikaudella paljon enemmän aikaan suomalaisen maatalouden saralla, vaikka ei ollutkaan maatalousvaliokunnan jäsen, kuten kokoomuksen Petri Sarvamaa.

 

Odottelen mielenkiinnolla, että miten Kokoomus nyt hehkuttaa maatalousosaamistaan!

 

 2.     

Valtioneuvosto on päättänyt uusista tavoitteista huoltovarmuudessa ja sen vuoksi leipäviljassa luovutaan vuoden huoltovarmuustavoitteesta ja siirrytään vain kuuden kuukauden mittaiseen varmuusvarastointiin.

 

Samassa yhteydessä huoltovarmuussäädöksiä muutetaan polttoöljyn osalta siten, että varmuusvarastossa ei enää tarvitse olla polttoöljyä teollisuuden tarpeisiin. Riittää, kun polttoöljyä on yhdyskuntien energiahuollon tarvitsema osuus viideksi kuukaudeksi!

 

Päätökset ovat osoitus Kataisen – Stubbin hallitusten käsityksistä, jotka perustuvat suureen tietämättömyyteen ja siihen, että halutaan ummistaa silmät ympärillämme tapahtuvasta kehityksestä.

 

Tunnen Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan viljan osalta hyvin, sillä toimin 40 vuotta kestäneen työurani aikana viimeiset viisitoista vuotta maamme viljamarkkinoiden ytimessä ja pääsin omakohtaisesti seuraamaan HVK:n toimintaa viljamarkkinoilla.

 

Pidän hallituksen päätöksiä varmuusvarastotasojen alentamisessa vastuuttomana toimintana.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU:n maatalousvaliokunta, Olli Rehn, Petri Sarvamaa, Riikka Pakarinen, Anneli Jäätteenmäki, HVK, Huoltovarmuuskeskus, varmuusvarastointi, viljan varmuusvarastointi, polttoöljyn varmuusvarastointi,

Mielenkiintoinen vierailu Suomen Nato-erityisedustustossa Brysselissä

Sunnuntai 9.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tammikuun lopulla toteutuneen Brysselin vierailumme eräs pääkohde EU-parlamentin ja EU-komission ohella oli tutustuminen Suomen erityisedustustoon Natossa ja sitä kautta Natoon.

 

Suomi on Naton kumppanuusmaa ja se antaa myös tavalliselle suomalaiselle mahdollisuuden vierailla Suomen erityisedustustossa Natossa – erityisedustusto sijaitsee Manfred Wörner -rakennuksessa samalla tontilla Brysselissä sijaitsevan Naton päämajan kanssa, mutta n. neljänsadan metrin etäisyydellä Naton päämajasta.

 

Tapaan usein ryydittää juttujani valokuvilla, mutta tämän jutun yhteydessä se ei ole mahdollista, sillä Naton päämaja-alueella on ehdoton valokuvauskielto.

 

Tämän jutun kuvat ovat amatöörikuvia edustuston nettisivuilta.

 

 

natokuva1

 

 

Vierailumme teknisenä isäntä toimi edustuston tiedotusassistentti Janne Leino.

 

 

Kamerat ja kännykät piti jättää bussiin ja sen jälkeen läpäisimme Leinon johdolla lentokentiltä tutun turvatarkastuksen kautta itsemme Naton päämaja-alueelle.

 

 

Ruokailimme omakustanteisesti Naton päämajan ruokalassa ja keräännyimme luentosaliin. jossa…

 

 

natokuva2

 

 

..Suomen erityisedustuston päällikkö, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg piti meille erinomaisen esityksen Natosta ja Suomen roolista Natossa.

 

 

Tässä joitain asiakokonaisuuksia, jotka tulivat esille suurlähettiläs Rantala-Engberg´n esityksessä:

 

  • Suomen erityisedustuston henkilövahvuus on n. 20 henkilöä

 

  • edustustossa ovat edustettuina ulkoministeriön, puolustusministeriön, pääesikunnan sekä Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat

 

  • edustusto seuraa paikan päällä ajankohtaisia keskusteluja sekä raportoi niistä presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle

  • Naton kumppanuus merkitsee, että vain osa Naton asioista on avoinna Suomelle

 

  • luottamukselliset suhteet esim. Naton sihteeristöön ovat tärkeät

 

  • Suomen oman puolustuspolitiikan tekeminen tunnetuksi on tärkeä työsarka

 

  • edustuston tehtävänä on jakaa tietoa Suomen ja Naton välisestä yhteistyöstä

 

 

**************

 

  • Natossa on nyt 28 jäsenmaata ja niistä 22 maata on jäsenenä EU:ssa

 

  • 94 % EU-kansalaisista asuu Nato-maissa

 

  • Nato on nyt erilainen kuin vuonna 1949, jolloin se perustettiin

 

  • Word Trade Center´n kaksoistornien tuhoutuminen syyskuun 11. päivänä 2001 toi Naton tehtäviin uuden osatekijän, terrorismin torjunnan

 

  • Nato on nyt muodostunut turvallisuuspoliittiseksi ja kansainvälistä kriisinhallintaa harjoittavaksi hallitusten väliseksi järjestöksi

 

  • Naton päätöksenteossa konsensus on keskeinen seikka

 

  • Natossa siviilit päättävät

 

 

 

*************

 

 

  • Naton 5. artikla määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Sen mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan.

 

************

 

Suurlähettiläs Pia Rantala-Engbeg´n esitys jatkui ja siitä lisää lähiaikoina!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Nato-kumppanuus, Suomen erityisedustusto Natossa, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg, Naton päämaja, Bryssel 2014, HVK, Huoltovarmuuskeskus, Ulkoasiaianministeriö, Puolustusministeriö, Pääesikunta, Word Trade Center - Naton rooli, Naton 5. artikla,