Natoon liittyminen ei merkitse, että voisimme tinkiä huoltovarmuuteen liittyvistä kysymyksistä

Sunnuntai 19.3.2023 - -Esko Erkkilä-

Jyrki Kataisen johtama hallitus teki joulukuussa 2013 kohtalokkaan päätöksen, jolla leipäviljan varmuusvarastot puolitettiin siten, että päätöksen jälkeen Suomen varmuusvarastoissa on leipäviljaa ainoastaan kuuden kuukauden tarvetta vastaavasti.

 

Onneksi nyt Huoltovarmuuskeskus eli HVK on parhaillaan kasvattamassa leipäviljojen varmuusvarastomääriä 2,5 kuukauden verran.  Tämän jälkeen leipäviljojen varmuusvarastot riittäisivät 8,5 kuukauden tarpeisiin!

 

Rukiin vuotuinen elintarvikekäyttö on suuruusluokkaa 90 miljoonaa kiloa ja elintarvikekäyttöön päätyvän vehnän tarve on vuositasolla suuruusluokkaa 250 – 300 miljoonaa kiloa eli näiden perusteella voidaan hahmotella nykyisiä (6 kuukautta) ja tulevia (8,5 kuukautta) varmuusvarastointimääriä!

 

On joskus sanottu, että Nato-mailla ei ole tarvetta elintarvikkeitten varmuusvarastoihin, sillä ”Nato kyllä hoitaa asiat”!

 

Nyt tuo väite on ajankohtainen, kun Suomi on liittymässä Natoon.

 

Kantani on ehdottomasti se, että Natoon liittymisenkin jälkeen Suomessa on pidettävä elintarvikkeissa riittävät varmuusvarastot.

 

 

 

Otin asian esille Petra Schulze Stein järjestämässä ajankohtaisseminaarissa Tampereella 17.3.2023, jossa entinen maa- ja metsätalousministeri, kansanedustaja Jari Leppä alusti aiheenaan teemalla ”Huoltovarmuus osana kokonaisturvallisuutta”.

 

Leppä totesi yksoikoisesti, että Suomessa pitää olla varmuusvarastoissa vuoden tarvetta vastaava määrä leipäviljaa ja kahden vuoden tarvetta vastaava määrä siemenviljaa.

 

Olen ex-ministeri Jari Lepän kanssa samaa mieltä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kymmenen vuotta ehti kulua ennen kuin havahduttiin korjaamaan edes osittain Jyrki Kataisen hallituksen tekemää virhepäätöstä!

Tiistai 21.2.2023 - -Esko Erkkilä-

Jyrki Kataisen johtama hallitus teki joulukuussa 2013 kohtalokkaan päätöksen, jolla leipäviljan varmuusvarastot puolitettiin siten, että nykyisin Suomen varmuusvarastoissa on leipäviljaa ainoastaan kuuden kuukauden tarvetta vastaavasti.

 

 

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen erityisavustaja Pertti Hakanen kertoi eilen Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsentapaamisessa, että Huoltovarmuuskeskus eli HVK on parhaillaan kasvattamassa leipäviljojen varmuusvarastomääriä 2,5 kuukauden verran.  Tämän jälkeen leipäviljojen varmuusvarastot riittäisivät 8,5 kuukauden tarpeisiin!

 

Rukiin vuotuinen elintarvikekäyttö on suuruusluokkaa 90 miljoonaa kiloa ja elintarvikekäyttöön päätyvän vehnän tarve on vuositasolla suuruusluokkaa 250 – 300 miljoonaa kiloa eli näiden perusteella voidaan hahmotella nykyisiä (6 kuukautta) ja tulevia (8,5 kuukautta) varmuusvarastointimääriä!

 

 

Yhteenvetona leipäviljojen varmuusvarastotasoista on todettava, että kokoomuksen Jyrki Katainen ja silloinen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen tekivät onnettoman päätöksen leipäviljojemme varmuusvarastointimääristä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Myös tuotantoeläimille tarkoitetuista rehujen raaka-aineista on huolehdittava!

Keskiviikko 14.12.2022 - -Esko Erkkilä-

Saimme eilen tiedon, että Jyrki Kataisen johtaman kokoomushallituksen vuonna 2013 tekemä päätös suomalaisen elintarviketurvallisuuden heikentämisestä ainakin osittain puretaan, kun leipäviljojen varmuusvarastointimäärät kasvatetaan Kataisen hallituksen typistämästä kuudesta kuukaudesta kahdeksaan ja puoleen kuukauteen.

 

En tunne nykyistä tuotantoeläinten ruokinnan huoltovarmuuspolitiikkaa, mutta on mielestäni itsestäänselvyys, että myös siitä on huolehdittava.

 

Tunnen ainakin osan tuosta asiasta vuodelta 2010, jolloin oli ”etulinjassa” siitä huolehtimassa.

 

Ulkomailta saatavat rehuseosten raaka-aineet muodostavat yhä tänäänkin merkittävän osan suomalaisesta ruokaturvallisuudesta, sillä…

 

 

 

…sikojen ja siipikarjan ruokinnassa välttämätöntä soijarouhetta tuodaan Suomeen n. 120 miljoonaa kiloa vuodessa! Kuukausitasolla määrä on siis 10 miljoonaa kiloa eli neljä 2.500 tonnin suuruista soijarouhelaivalastia kuukaudessa.

 

Sain olla vastuullisena raaka-ainepäällikkönä, kun vuosina 2088 – 2010 työnantajani huolehti 5.000 tonnin suuruisesta soijarouhepotista, joka oli koko ajan valmiina Huoltovarmuuskeskuksen käyttöön. On selvää, että myös alan muilla toimijoilla oli vastuullaan samansuuntaisia vastuita.

 

 

Peräänkuulutan, että leipäviljan ohella kotieläintalouden rehutarpeista riittävä osa pitää kuulua siihen raaka-ainereserviin, joka koko ajan on kriisitilaiteiden yllättäessä oltava otettavissa käyttöön!

 

 

-Esko Erkkilä-

Meni yhdeksän vuotta, jotta kokoomusjohtoisen hallituksen töppäykset pystytään edes osittain korjaamaa!

Tiistai 13.12.2022 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 2013 hallituksen pääministerinä oli kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ja siihen kuuluivat kokoomuksen lisäksi sosiaalidemokraatit, vihreät, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit sekä huhtikuuhun 2014 saakka vasemmistoliitto.

 

Tuo Kataisen hallitus vähät välitti maamme kansallisesta turvallisuudesta ja eräs tuon piittaamattomuuden ilmenemismuodoista oli, kun se puolitti maamme leipäviljan varmuusvarastot.

 

Maamme leipäviljan varmuusvarastot riittivät aikaisemmin vuoden tarpeisiin, mutta Kataisen hallitus puolitti ne ja nyt meillä on leipäviljaa Huoltovarmuuskeskuksen hallinnoimissa varmuusvarastoissa vain puolen vuoden tarvetta vastaava määrä.

 

Viljojen varmuusvarastoista myytiin Kataisen hallituksen päätöksellä elintarvikelaatuista viljaa noin 146 miljoonaa kiloa, josta vajaat 130 miljoonaa kiloa oli vehnää.

Myynti tapahtui useassa erässä 13 kuukauden aikana vuosina 2015–16.

 

******************

 

Tervehdin suurella tyydytyksellä eilen tehtyä päätöstä, jolla Huoltovarmuuskeskuksen hallinnoimia leipäviljan varmuusvarastoja nostetaan siten, että ne riittävät kahdeksan ja puolen kuukauden tarpeisiin.

 

Valitettavaa puolestaan on se, että edelleenkään emme yllä niihin varmuusvarastointimääriin, jotka olivat voimassa ennen kokoomuksen ja sen puheenjohtajan Jyrki Kataisen hallituksen vuonna 2013 tekemiä leikkauspäätöksiä.

 

Vaadin, että leipäviljamme varmuusvarastointimäärät palautetaan ennen vuotta 2013 olleelle tasolle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokousaloitteella pystyy vaikuttamaan!

Sunnuntai 3.7.2022 - -Esko Erkkilä-

Keskusta järjestää puoluekokouksen kahden vuoden välein ja taannoin se järjestettiin Lappeenrannassa.

 

En päässyt paikalle, mutta puheenjohtamani Keskustan Etelä-Tampereen paikallisyhdistys teki puoluekokousaloitteen ja ilokseni se sai puoluekokouksen hyväksynnän.

 

Aloitteemme kuului näin:

 

Leipäviljan varmuusvarastomäärät palautettava vuoden 2013 tasolle

Jyrki Kataisen johtama kokoomusvetoinen hallitus teki joulukuussa 2013 päätöksen, jolla puolitettiin varmuusvarastoissa olevan leipäviljan määrä. Ennen leikkauspäätöstä varmuusvarastoissa oli vuoden tarve leipäviljaa.

Varmuusvararastoissa olevan leipäviljan määrä on luottamuksellista tietoa, mutta leikkausmääristä saa suuntaa antavan kuvan, kun tiedämme leipävehnän vuotuisen tarpeen asettuvan tasolle 250 – 300 miljoonaa kiloa ja ruista tarvitaan n. 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Kataisen hallituksen päätöksen toteuttaminen vei kolmisen vuotta, sillä määrät saatiin puolitettua vuoden 2016 aikana.

Huoltovarmuuskeskuksen hallinnoimat varmuusvarastoviljat ovat ”normaalien viljojen” kanssa samoissa siilostoissa, jotka ovat meidän kaikkien nähtävissä viljavarastopaikkakunnilla. Niitä kierrätetään tavanomaisten viljojen tapaan eli pilaantumisvaaraa niillä ei ole, sillä ne näkyvät erillisinä vain siilonomistajien kirjanpidossa.

Toivottavasti Keskusta on aktiivinen sekä vastuullinen ja esitämmekin, että hallitus tekee mahdollisimman nopeasti päätöksen, jotta leipäviljan varmuusvarastointimäärissä palataan alkuvuoden 2013 tasolle.

 

***

 

Puoluekokouksen vastaus kuului näin:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Keskusta pitää tärkeänä, että Suomen huoltovarmuudesta ja kriisinsietokyvystä pidetään huolta nyt ja tulevaisuudessa.

Kataisen hallitus teki päätökset ajassa, jolloin elettiin pitkää rauhan ajanjaksoa Euroopassa. Tilanne on muuttunut radikaalisti Venäjän hyökkäyssodan myötä Ukrainaan. Viimeistään nyt on tarpeellista tehdä tarkasteluja huoltovarmuuden tasosta myös leipäviljan osalta. Huoltovarmuuskeskus tarkastelee huoltovarmuusvarastojen määrää ja tekee arviot määrien tarpeellisuudesta. Huoltovarmuuskeskuksen arvion perusteella valtiovallan tulee tehdä tarpeelliset päätökset myös leipäviljan varmuusvarastomäärän osalta.

 

***

 

Olen tyytyväinen puoluekokousaloitteemme saamasta myönteisestä vastauksesta ja nyt vaan odottelemme Huoltovarmuuskeskuksen toimenpiteitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylvösiementen varmuusvarastoja joudutaan nyt ottamaan käyttöön!

Perjantai 18.3.2022 - -Esko Erkkilä-

Olen eri yhteyksissä käsitellyt leipäviljan varmuusvarastojen puolittamista, joka tapahtui vuoden 2013 joulukuussa kokoomuslaisen päämisterin johtaman maamme hallituksen päätöksellä.

 

Kataisen johtaman hallituksen onneton päätös saatiin toimeenpantua vuoden 2016 aikana.

 

**************

 

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on nyt päättänyt vapauttaa Valtion varmuusvarastoista markkinoille kylvösiemeniä riittävän tarjonnan turvaamiseksi alkavalla kasvukaudella 15 miljoonaa kiloa ja sen lisäksi rypsinsiementä 50 tonnia.

 

Varmuusvarastoista vapautettavat siemenviljat ovat vehnää, ohraa ja kauraa – pitää huomioida, että tuontiviljat eivät pysty korvaamaan kotimaisia lajikkeita ja herätän kysymyksen myös siitä, että onko tuo 50 tonnia todella rypsinsiementä vai onko kyseessä ainakin osa rapsinsiementä!

 

On luonnollista, että varmuusvarastojen (tilapäinen) käyttöönotto pitää tapahtua siten, että se ei aiheuta markkinahäiriöitä.

 

Voi millaisen päätöksen kokoomusjohtoinen hallitus tekikään joulukuussa vuonna 2013!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lyhyeenkin kriisiin pitää valmistautua

Keskiviikko 23.9.2020 - -Esko Erkkilä-

Jatkan eilistä juttuani siitä, että miten pärjään 72 tuntia eli kolme vuorokautta poikkeusoloja.

 

Tänä päivänä tuo kolme vuorokautta saattaa olla lyhytkin aika ainakin maaseudulla, jossa sähkökatkokset ovat jokavuotisia.

 

 

Luennoitsijamme eli Hämeen Pelastusliitto ry:n koulutuspäällikkö Saku Rouvali oli kerännyt tähän slaidiin muutamia erilaisia poikkeustilanteita, joihin me jokainen saatamme joutua.

 

Eilisessä jutussani käsittelin vettä ja eräitä elintarvikkeita, mutta niidenlisäksi…

 

 

 

…tarvitaan monia välttämättömyystarvikkeita.

 

 

Jokunen huomio tuohon listaan liittyen tai jopa osa sen ulkopuolelta:

 

• kännykän lataaminen onnistuu sähkökatkoksen aikana auton tupakansytyttimeen liitettävän latausjohdon avulla

  • kännykkää voi ainakin rajoitetussa määrin käyttää myös valaisimena
  • on kokonaan toinen asia, että pelaako kännykkäverkko poikkeustilanteissa
  • autoon sopivaa polttoainetta pitäisi aina olla jonkun verran ”kanisterivarastossa”
  • sähköverkkojen maakaapeloinnit ovat yleistymässä ja se asia on sinällään hyvä

 

***********************

 

Haluan tässäkin yhteydessä muistuttaa siitä huoltovarmuutemme kannalta onnettomasta päätöksestä, jonka taannoiset Kataisen ja Stubb´n hallitukset tekivät, kun ne pienensivät leipäviljan varmuusvarastojamme merkittävästi.

 

 

Pian päättyvä sadonkorjuukausi osoittaa taas oikein vakavasti siitä, että leipäviljojen varmuusvarastointimäärien alentaminen oli virhe.

 

En tunne tarkasti leipäviljojen varmuusvarastointimääriä ja vaikka sen tietäisinkin, en sitä luonnollisesti kertoisi – sen kuitenkin tiedän, että varastointimäärien leikkaaminen oli merkittävä.

******

 

Sain aikoinaan olla mukana operatiivisessa toiminnassa, kun Huoltovarmuuskeskus laajensi varmuusvarastointiin kotieläinten ruokinnassa tarvittavan soijarouheen.  Määrät olivat ainakin työnantajani vinkkelistä vaatimattomat, mutta soijarouheen lisääminen varmuusvarastointituotteisiin oli oikeaan osunut toimenpide.

 

******************

 

 

 

Viime maanantaina Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen järjestämän mielenkiintoisen koulutustilaisuuden osanottajat saivat osallistumisestaan jopa todistuksen!

 

 

-Esko Erkkilä-

EU:n vähävaraisille tarjoamat ruoka-aputuotteet maksettiin yrityksille interventioviljoilla

Sunnuntai 7.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Taidan olla viimeisiä, jotka muistavat tai ainakin niitä viimeisiä, jotka olivat mukana operatiivisessa toiminnassa, kun maamme Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen hyödynsi EU:n tarjoaman mahdollisuuden toimittaa rehuohraa maksuvälineenä käyttäen vähävaraisille erilaisia ruoka-aputuotteita.

 

******************

 

 

Suomi liittyi 16.10.1994 suoritetun neuvoa-antavan kansanäänestyksen perusteella Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Kiitokseni Suomen viranomaisille, jotka heti liittymisen jälkeen päättivät hyödyntää EU:n ruoka-avun käyttämisen Suomessa – ruotsalaiset kokivat maansa niin hyvätuloiseksi, että eivät halunneet hyödyntää tässä asiassa EU:n tarjoamaa taloudellista apua!

 

 

Siirryin työnantajani Raisio Yhtymässä EU:hun liittymisen hetkellä myynti- ja markkinointitehtävistä raaka-ainehankinnan tehtäviin ja sain olla mukana, kun työnantajakonsernini oli keskeisellä sijalla EU-ruoka-apuun liittyvissä käytännön toimenpiteissä – uskallan todeta, että olin näistä asioista käytännön tasolla ehkä parhaiten perillä oleva henkilö koko maassa usean vuoden ajan.

 

 

*******************

 

 

Alkuvuosina vähävaraisten ruoka-aputuotteina olivat kuivat elintarvikkeet, joiden säilytyksessä ei ollut ongelmia.   Tuotteina olivat vehnäjauho, sämpyläjauho, puurohiutale, makaroni, näkkileipä, hapankorppu, keksit sekä myslit – lähes kaikki olivat tuotteita, joita Raisio valmisti.

 

 

Ruoka-aputuotteita toimittaneet yritykset eivät saaneet riihikuivaa rahaa, vaan maksuvälineenä olivat Euroopan Unionin omistamat interventioviljat!

 

 

Menettely sopi silloiselle Raisiolle hyvin, sillä työnantajayksikköni Rehuraisio Oy tarvitsi rehuviljaa ja konsernin elintarvikeyksiköt valmistivat ruoka-apuun tarvittavia tuotteita.

 

Aluksi menettelyä hallinnoi Maa- ja metsätalousministeriön interventioyksikkö ja myöhemmin valtion yhteishankintayksikkö Hansel – oli mielenkiintoista tehdä molempien kanssa kaupallista yhteistyötä!

 

 

 

Seuraavassa vuosikohtaiset volyymit (tonneina), joita Suomessa on jaettu Euroopan Unionin rahoittamana elintarvikeapuna vähävaraisille:

 

 

• 1996                                   1815 tonnia

• 1997                                   1605

• 1998                                   1520

• 1999                                     789

• 2000                                   1548

• 2001                                   2020

• 2002                                   2000

• 2003                                   1963

• 2004                                   2140

• 2005                                   1970

• 2006                                   2053

• 2007                                   1893

• 2008                                   1688

• 2009                                   2252

• 2010                                   2707

• 2011                                   3109

• 2012                                   1310

• 2013                                   1908

 

 

Oli oma taiteenlajinsa, kun vaikkapa 800 tonnin suuruiselle Elovena-kaurahiutale-erälle piti sorvata hinnaksi esimerkiksi 2.050 tonnia rehuohraa ajoneuvoon lastattuna vaikkapa Avena Siilot Oy:n Kokemäen viljavarastolla (kummatkaan tonnimäärät eivät ole todellisia, mutta kuvaavat homman etenemistä)!

 

 

No, taskulaskimellahan siitä selvittiin ja pientä bisneksenpoikasta hinnoitteluun piti tietysti ujuttaa.

**********************

Ruoka-aputuotteiden hinnoittelu oli siis tietynmoista ”oravannahkakauppaa”, kun suomalaisen elintarviketeollisuuden valmistamia tuotteita myytiin Huoltovarmuuskeskukselle ja saatiin hintana rehuohraa – loppuvaiheessa välikätenä oli Hansel Oy.

 

EU:n maksaman ruoka-avun tuotteina oli jossain vaiheessa myös sellaisia elintarviketuotteita, joita Raisio ei valmistanut ja tällöin hyvät sekä toimivat henkilökohtaiset suhteeni kilpaileviin elintarvike-alan yrityksiin olivat tärkeitä; joillakin kilpailijoilla oli halu ja kyky toimittaa elintarvikkeita, mutta ei kykyä hyödyntää maksuvälinettä eli rehuohraa. Joskus taas oman työnantajani rehuohran tarve oli jo tyydytetty ja silloin homma piti hinnoitella niin, että saatoin ohjata ”maksuvälineen” eli rehuohran rehualan kilpailijalle!

 

 

Huoltovarmuuskeskus ja/tai Hansel ohjasivat EU:n maksamat elintarvikkeet mm. eri kirkkokuntien jaettavaksi ja esimerkiksi Suomen Punainen risti oli merkittävä ruoka-avun jakelija.

 

 ***************

Tutkailin nettiä ja siellä kerrottiin, että EU:n maksaman ruoka-avun jakelu oli vuoden 2013 jälkeen tauolla, mutta vuonna 2015 se alkoi uudelleen.

 

Käsitän, että nykyisin EU maksaa vähävaraisille suunnatun ruoka-avun ”sileinä seteleinä”, joten entisenmoista interventioviljalla maksamista ei enää tapahdu ja miksi tapahtuisikaan, sillä viljojen interventiotoimintaa ei enää ole!

 

***************

Näin totesi ylitarkastaja Sari T. Niemi Ruokavirastosta 26.11.2019:

 

– Elintarvikkeita jaetaan vuosittain 3,5–4 miljoonan euron edestä. Koko ohjelmakauden 2014-2020 rahoitus Suomessa on 26,5 miljoonaa euroa, josta Suomen maksama osuus on 4 miljoonaa euroa.

– Kaikkiaan ruoka-apua toimitettiin viime vuonna eli vuonna 2018 1 939 tonnia. Siitä saatiin sisältöä 327 856 ruokapakettiin ja aineksia 47 396 ateriaan.

 

Tarkkaan on Ruokavirastossa tuo aterioiden lukumäärä osattu laskea – onkohan nyt varmasti oikein?

 

Tämmöinen muistelus tänään!

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on aika korjata Jyrki Kataisen hallituksen vuonna 2013 tekemä päätös leipäviljojen varmuusvarastojen puolittamisesta

Torstai 28.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on ollut esillä Huoltovarmuuskeskus ja sen toimet korona-suojausvälineiden hankinnoissa – hyvä niin, mutta…

 

…tyystin vaille huomiota on jäänyt se Jyrki Kataisen katastrofihallituksen vuonna 2013 tekemä päätös, jolla puolitettiin Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämät leipäviljan varmuusvarastot.

 

Aiemmin meillä oli varmuusvarastoissa vuoden tarvetta vastaava määrä leipäviljaa, mutta Kataisen hallituksen päätöksellä tuo määrä puolitettiin eli nyt meillä on leipäviljaa varmuusvarastoissa vain puolen vuoden tarvetta vastaava määrä.

 

Viljojen varmuusvarastoista myytiin Kataisen hallituksen päätöksellä elintarvikelaatuista viljaa noin 146 miljoonaa kiloa, josta vajaat 130 miljoonaa kiloa oli vehnää.

Myynti tapahtui useassa erässä 13 kuukauden aikana vuosina 2015–16.

Esitän, että hallitus ja eduskunta päättävät, että Kataisen hallituksen aikanaan tekemä päätös kumotaan ja palaamme leipäviljoissa vuoden tarvetta vastaaviin varmuusvarastointimääriin!

 

Ihmettelen, jos löytyy vastaväittäjiä?

 

 

-Esko Erkkilä-

Suoraselkäistä toimintaa

Lauantai 11.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Huoltovarmuuskeskuksen suorittama suojavälineiden hankintaprosessi muodostui täydelliseksi farssiksi ja todellinen syyllinen asiaan nähdäkseni on hankinta- ja kauppasopimuksen tehnyt Huoltovarmuuskeskuksen työntekijä.

 

Yrityksen toimitusjohtaja kuitenkin vastaa koko johtamansa organisaation toiminnasta ja sen seurauksena Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja sai lähteä.

 

Arvostan tässä prosessissa kahden henkilön toimintaa ja toinen heistä on…

 

 

 

…eilen eronnut Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounemaa, joka toissaillan televisiolähetyksessä selkeästi otti vastuun johtamansa yrityksen toiminnasta.

 

**************

 

Toinen arvostustani nauttiva on pääministeri Sanna Marin, joka eilen hyvissä ajoin totesi, että Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja ei nauti hänen luottamustaan ja Marinin toteamus johtikin nopeasti siihen, että Lounamaa ilmoitti eroavansa tehtävästää.

 

Marinin toteamus on sikälikin arvokas, että Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja on taustaltaan demari.

 

 

*********************

 

 

 

Onnettomasta suojainkaupasta totean vielä sen, että Tiina Jylhän kanssa kauppasopimuksen tehneet ovat kulkeneet markettien kassajonoissa silmät kiinni, sillä humpuukilehtien myyntijulisteet ovat jo vuosikaupalla kertoneet, että millainen henkilö Tiina Jylhä on – Tiina Jylhän toteaminen kelvottomaksi kauppakumppaniksi ei olisi tarvinnut mitään sen kummenpaa ”auditointia”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Rukiin varmuusvarastotaso pitäisi pystyä nostamaan, sille...

Torstai 9.4.2020 - -Esko Erkkilä-

…tasolle, jolla se oli ennen pääministeri Jyrki Kataisen sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen vuonna 2013 suorittamaa leipäviljojen varmuusvarastojen puolittamista.

 

Suomessa oli vuoteen 2013 saakka leipäviljojen osalta vuoden tarpeisiin riittävät varmuusvarastot, mutta Jyrki Kataisen hallituksen päätöksellä ne vuoden 2013 jälkeen puolitettiin.

 

Tarkastelen asiaa rukiin osalta:

 

• Suomessa rukiin elintarvikekäyttö on vuositasolla 90 – 100 miljoonaa kiloa…

• …ja tästä johdettuna Kataisen hallituksen päätöksen jälkeen varmuusvarastoissa on ruista vain 45 – 50 miljoonaa kiloa

• Vilja-alan yhteistyöryhmä julkisti 20.3.2020 pellonkäytön ennusteen vuodelle 2020 ja rukiin osalta ennuste on tarkka, sillä ruis on syyskylvöisenä viljana kylvetty jo syksyllä 2019.

• VYR:n ennuste osoittaa, että ruista on kylvössä…

• …ainoastaan 23.600 hehtaarilla ja kun rukiin keskisadoksi voidaan ennakoida vain 3.000 kiloa per hehtaari, on ennustettavissa vain n. 70 miljoonan kilon suuruinen ruissato! Tilannetta helpottaa vuoden 2018 erinomainen ruissato, joka oli peräti 180 miljoonaa kiloa. Ensi kesän sadon osalta on tiedossa, että rukiin hybridilajikkeilla päästää huomattavastikin korkeampiin satotuloksiin, mutta kolme tonnia per hehtaari on varmuuden maksimointia.

• satoennuste merkitsee, että 2020/2021 tarvitsemme tuontiruista ja/tai vuoden 2018 satoa n. kolmisenkymmentä miljoonaa kiloa ja jos pääministeri Sanna Marinin sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän päätöksellä rukiin varmuusvarastotaso nostettaisiin takaisin entiselle tasolle, niin Suomeen pitäisi tänä vuonna tuoda ruista n. 70 miljoonaa kiloa tai hyödyntää maatiloilla ja viljaliikkeiden varastoissa olevaa vuoden 2018 ruissatoa.

 

Kohu suojavarusteiden liian pienistä varmuusvarastoista on ollut perusteltua, mutta vielä enemmän perusteltua on kantaa huolta niistä toimenpiteistä, joita Kataisen hallitus teki vuonna 2013, kun puolitti leipäviljojen varmuusvarastot!

 

 

-Esko Erkkilä-

Leipäviljan varmuusvarastoinnin määrät pitää arvioida uudelleen

Maanantai 8.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Tein eilen Tampereella järjestetyillä Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä ministeritentissä kysymyksen, jossa totesin seuraavaa:

 

”Suomesta laivataan parhaillaan Huoltovarmuuskeskuksen varastoista varmuusvarastoissa olevaa leipäviljaa satoja miljoonia kiloja, josta toimenpiteestä edellinen hallitus päätti.

 

Tiedostaako hallitus muuttuneen tilanteen ja onko suunnitelmissa palata leipäviljan varmuusvarastoinnissa entiselle tasolle?”

 

 

*************

 

 

Taustatiedoksi se, että ennen leipäviljaa oli varmuusvarastoissa vuoden tarve, mutta joulukuussa 2013 Kataisen-Urpilaisen –hallitus teki päätöksen, että varmuusvarastoviljan varastointimäärät alennetaan vastaamaan puolen vuoden tarvetta. Silloisen hallituksen päätös tuli voimaan heti ja sen mukaan uusiin varmuusvarastointimääriin pitää päästä vuoden 2016 loppuun mennessä.

 

 

Satokaudella 2012-2013 vehnää käytettiin elintarvikkeeksi 257 miljoonaa kiloa ja ruista 94 miljoonaa kiloa eli leipäviljan käyttömäärä oli 351 miljoonaa kiloa.

 

 

Varmuusvarastoidut leipäviljamäärät eivät ole julkista tietoa, mutta kun leipäviljojen vuosikäyttö on tasoa 350 miljoonaa kiloa, asettuvat vientilaivaukset suuruusluokkaan 175 miljoonaa kiloa.

 

 

**************

 

 

 

 

 

Pääministeri Juha Sipilä vastasi kysymykseeni ja totesi kysymystäni mukaellen, että tilanne on muuttunut.

 

 

Sipilä totesi, että hallitus käy parhaillaan huoltovarmuuteemme liittyviä kysymyksiä läpi ja siinä yhteydessä tarkastellaan uudelleen mm. leipäviljan varmuusvarastointiin liittyvät kysymykset.

 

 

Pääministeri Sipilän kysymykseeni antama vastaus osoittaa, että hallituksemme ”elää ajassa”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Leipäviljojen varmuusvarastojen pienentämisestä tehdyt päätökset pitää peruuttaa

Torstai 30.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Kokoomusjohtoinen hallitus päätti, että leipäviljan varmuusvarastointitasot puolitetaan vuoden 2016 loppuun mennessä.

 

Hallituksen päätös merkitsisi, että leipäviljan nykyinen vuoden tarpeeseen perustuva varastointimäärä puolitettaisiin ja meillä olisi sen jälkeen leipäviljaa varmuusvarastoissa vain puolen vuoden tarve.

 

Päätös on seuraavan hallituksen muutettava ja vuoden varmuusvarastointivelvoite on palautettava.

 

Luonnonvarakeskuksen 3.3.2015 päivitetyssä viljatasearviossa ennustetaan kulumassa olevan satovuoden leipäviljatarpeeksi seuraavia määriä:

 

• vehnää 257 miljoonaa kiloa
• ruista 88 miljoonaa kiloa
• ohraa 17 miljoonaa kiloa
• kauraa 88 miljoonaa kiloa

 

eli yhteensä 450 miljoonaa kiloa.

 

Luonnonvarakeskuksen em. viljatasearviosta voidaan nähdä, että Huoltovarmuuskeskus noudattaa hallituksen tekemää päätöstä ja sen on tarkoitus tämän satovuoden aikana pienentää leipäviljan varmuusvarastoja vehnässä 20 mkg, rukiissa 3 mkg, ohrassa 5 mkg ja kaurassa 3 mkg eli yhteensä 31 miljoonaa kiloa.

 

Kiitokset Huoltovarmuuskeskukselle, joka vastoin istuvan hallituksen tahtoa ymmärtää vastuunsa maamme huoltovarmuudesta ja aikoo pienentää leipäviljan varmuusvarastoja kulumassa olevana satovuonna vain noin vähän.

 

Huoltovarmuuskeskus ”toimii ajassa”, sillä 28.11.2014 päivätyssä viljatasearviossa leipäviljojen varmuusvarastotasojen alasajon määräksi kulumassa olevana satovuonna todetaan peräti 83 miljoonaa kiloa!

 

Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut ja se merkitsee, että aiemmista varmuusvarastointitasoista ei voida tinkiä.

 

On selvää, että uusi hallitus joutuu laittamaan lähes kaikki nykyisen hallituksen päätökset uusiksi ja eräs näistä uusiksi laitettavista päätöksistä on leipäviljojen varmuusvarastointitasoihin liittyvä päätös!

-Esko Erkkilä-

Hallituksen päätös polttoöljyn ja leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisestä pitää uuden hallituksen ottaa uuteen käsittelyyn

Lauantai 27.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa kerrottiin viime heinäkuussa, että valtioneuvosto on päättänyt polttoöljyn sekä leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisestä.

 

 

Polttoöljyn…

 

…osalta varmuusvarastointimäärissä ei enää huomioitaisi teollisuuden öljyntarvetta joten huomiotavaksi jäisi ainoastaan yhdyskuntien öljyntarve.

 

 

Polttoöljyvarastojen pienentäminen olisi viime kesän hintatason mukaan merkinnyt valtiolle n. 300 miljoonan euron tuloja.  Öljytuotteiden hinnanlasku kuluneen puolen aikana on merkinnyt, että sellaisiin säästöihin ei todellisuudessa ole mahdollisuuksia.

 

 

Hallituksen perustelut tuntuvat hölmöläisten peitonjatkamispuuhilta, sillä menettely kohottaisi teollisuuden kustannuksia ja lisäisi teollisuuden tulevaisuudennäkymien epävarmuutta.

 

 

Teollisuuden kurittaminen ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole järkevää!

 

 

Leipäviljan…

 

 

…kohdalla varmuusvarastointivelvoite on nyt vuoden tarve, mutta jatkossa leipäviljaa varmuusvarastoissa olisi ainoastaan puolen vuoden tarve.

 

 

Viime kesänä julkisuudessa mainittiin, että Suomessa leipäviljan vuotuinen tarve on tasolla 400 miljoonaa kiloa, joten myyntiin voitaisiin laittaa n. 200 miljoonaa kiloa leipäviljaa.

 

 

Luvut ovat kokonaislukuina oikean suuntaiset, sillä varmistin asian 28.11.2014 julkistetusta Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen TIKE:n Viljatasearvioista, joka koskee satovuotta 2014/2015 eli ajanjaksoa 1.7.2014 – 30.6.2015.

 

Kulumassa olevana satovuonna leipäviljatarpeeksi ennustetaan uunituoreessa tilastossa seuraavia määriä:

 

• vehnää 258 miljoonaa kiloa

• ruista 91 miljoonaa kiloa

• ohraa 16 miljoonaa kiloa

• kauraa 89 miljoonaa kiloa

 

eli yhteensä 454 miljoonaa kiloa.

 

 

Tiedän, että koko kauravolyymi eli 89 miljoonaa kiloa on suurimokauraa ja merkittävä osa siitä jalostetaan Nokialla Elovena-kauratuotteiksi!

 

 

 

Samaisesta tilastosta huomasin, että Huoltovarmuuskeskus on jo soveltamassa hallituksen viimekesäistä päätöstä, sillä se suunnittelee alentavansa varmuusvarastotasoja kuluvan satovuoden aikana seuraavasti:

 

 

• vehnä 70 miljoonaa kiloa

• ruis 5 miljoonaa kiloa

• ohra 5 miljoonaa kiloa

• kaura 3 miljoonaa kiloa

Tilasto, jota käytän tietolähteenäni löytyy esimerkiksi seuraavan nettipolun päästä:

www.vyr.fi > Maailman viljataseet -> Viljataseet -> Kotimaa -> Viljatasearvio 2014/2015 (toinen arvio 28.11.). pdf.

Kannattaa perehtyä!

 

 

Pidän hallituksen päätöstä leipäviljan varmuusvarastojen pienentämiseksi onnettomana päätöksenä.

 

 

Osoittaa kokoomusvetoisen hallituksen asiantuntemattomuutta, kun leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisen perusteena on maatilojen kasvanut viljavarastotila.

 

 

Maatilojen mahdollisella viljavarastotilan kasvamisella ei ole mitään yhteyttä varmuusvarastointiin.

 

 

Vilja on viljantuottajan kannalta tuote, jota varastoidaan, jos hintanäkymät ovat positiiviset ja ”myydään viimeiseen jyvään saakka”, jos markkinahinnat ovat alenemassa.  

 

 

 

***********

 

 

Hallituksen viimekesäinen päätös leipäviljojen varmuustasojen alentamiseksi on merkinnyt Huoltovarmuuskeskuksen suunnitelmiin siis sitä, että se aikoo alentaa leipäviljojen varmuusvarastointia 83 miljoonalla kilolla jo kulumassa olevan satovuoden aikana!

 

 

Kansalaisten pitää muistaa, että kevään eduskuntavaalit ovat ainoa mahdollisuus saada tässäkin asiassa aikaan muutos.

 

 

Maahan pitää kevään eduskuntavaalien tuloksena saada sellainen hallitus, joka elää ajassa ja peruu Katainen – Stubb´n hallitusten tekemät päätökset leipäviljan ja polttoöljyn varmuusvarastojen alasajosta!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Maatalous on kokoomuksen ja hallituksen toimista huolimatta edelleen kaiken perusta

Perjantai 4.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä rivejä keskiviikkona 2.7.2014.

 

Tänään ja viime päivinä on ollut vahvasti esillä useita asioita, joilla yhteisenä nimittäjänä on maatalous.  Otan niistä esille kaksi.

 1.     

Kokoomus on viime päivinä toitottanut maatalousystävällisyyttään ja kaikkivoipaisuuttaan maatalouden, ruokaturvallisuuden ja kuluttajaystävällisyyden saralla.

 

Tänään suomut ovat auenneet toivottavasti myös kokoomuslaisten silmissä, kun heidän meppinsä Petri Sarvamaa ei päässyt lainkaan EU:n maatalousvaliokuntaan.

 

Keskustan Olli Rehn pääsi varajäseneksi ainoana suomalaisena himoittuun maatalousvaliokuntaan ja siten päätöksenteon keskiöön.

 

On selvää, että Rehnin pääseminen maatalousvaliokuntaan nostaa suomalaisten sananvaltaa maatalousasioissa, ruokaturvallisuutta koskevissa asioissa sekä elintarvikkeiden kuluttajapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

 

Edellisellä vaalikaudella maatalousvaliokunnassa olivat Riikka Pakarinen (keskusta) ja Petri Sarvamaa (kokoomus).

 

On toki muistettava, että Keskustan Anneli Jäätteenmäki sai edellisellä EU-vaalikaudella paljon enemmän aikaan suomalaisen maatalouden saralla, vaikka ei ollutkaan maatalousvaliokunnan jäsen, kuten kokoomuksen Petri Sarvamaa.

 

Odottelen mielenkiinnolla, että miten Kokoomus nyt hehkuttaa maatalousosaamistaan!

 

 2.     

Valtioneuvosto on päättänyt uusista tavoitteista huoltovarmuudessa ja sen vuoksi leipäviljassa luovutaan vuoden huoltovarmuustavoitteesta ja siirrytään vain kuuden kuukauden mittaiseen varmuusvarastointiin.

 

Samassa yhteydessä huoltovarmuussäädöksiä muutetaan polttoöljyn osalta siten, että varmuusvarastossa ei enää tarvitse olla polttoöljyä teollisuuden tarpeisiin. Riittää, kun polttoöljyä on yhdyskuntien energiahuollon tarvitsema osuus viideksi kuukaudeksi!

 

Päätökset ovat osoitus Kataisen – Stubbin hallitusten käsityksistä, jotka perustuvat suureen tietämättömyyteen ja siihen, että halutaan ummistaa silmät ympärillämme tapahtuvasta kehityksestä.

 

Tunnen Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan viljan osalta hyvin, sillä toimin 40 vuotta kestäneen työurani aikana viimeiset viisitoista vuotta maamme viljamarkkinoiden ytimessä ja pääsin omakohtaisesti seuraamaan HVK:n toimintaa viljamarkkinoilla.

 

Pidän hallituksen päätöksiä varmuusvarastotasojen alentamisessa vastuuttomana toimintana.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nato-yhteensopivuus

Keskiviikko 12.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tammikuun lopulla, kun pääsin vierailemaan Suomen erityisedustustossa Natossa, sotilaspoliittisen katsauksen meille esitti kommodori Tapio Maijala.

 

Kannattaa mainita, että kommodori vastaa sotilasarvoltaan everstiä.

 

Kommodori Maijala toimii erityisedustustossa apulaissotilasedustajana ja hän raportoi erityisedustuston sotilasedustaja kenraalimajuri Markku Nikkilälle.

 

Kenraalimajuri Markku Nikkilä puolestaan toimii Puolustusvoimain komentajan edustajana Natossa ja Euroopan Unionissa.

 

Kommodori Maijalan esitys oli mielenkiintoinen ja sotilaallisen täsmällinen.

 

Puolustusvoimat ovat viime vuosina lisänneet monilla toimintalohkoillaan Nato-yhteensopivuutta; näin vaikka Suomi ei olekaan Nato-maa.

 

Kommodori Tapio Maijala mainitsi yhteensopivuuden osalta mm. seuraavat seikat:

 

• taktiset merkit

• ilmavoimien kieli on englanti

• tykistössä monet asiat ovat muuttuneet kenraali Nenosen opeista Nato-aikaan

• laivaston käskymerkit

• polttoainetäydennyksissä letkukoot on yhdenmukaistettu

• radiotaajuudet

 

***********

 

Naton ja sen jäsenmaiden kalustokysymyksistä kommodori Maijala totesi, että hävittäjät sekä panssarivaunut ovat jäsenvaltioiden, mutta esim. Awacs-tutkakoneet ovat Naton omistamia.

 

 

Naton päämajassa Brysselissä toimii Naton ylin poliittinen taso, mutta Naton operaatioiden toteuttamisesta vastaa ACO (Allied Command Operations) Belgian Mons´ssa.

 

 

Naton päätöksentekoprosessista kommodori Maijala kertoi, että päätöksiin vaaditaan aina konsensus.  Konsensukseen pääseminen vaati esim. Libyan kriisin kohdalla kuusi päivää!

 

*********

 

Olen joskus ollut palavereissa, joissa on todettu, että Huoltovarmuuskeskus on monen seikan osalta ”Suomen Nato”.

 

Kysyin asiaa kommodori Maijalalta hänen esityksensä jälkeen ja osin yllätyin, kun kommodori oli paljolti samaa mieltä kevyeksi heitoksi tarkoittamani seikan kanssa.

 

Kannattaa tutustua Huoltovarmuuskeskuksen nettisivuihin – ne löytyvät googlaten vaikkapa näin: ”Huoltovarmuuskeskus”!

 

***************

 

Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan ”Suomen erityisedustusto Natossa” toimintaan ja kuulla suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg ´n sekä kommodori Tapio Maijala esitykset Natosta ja Suomen erityisedustustosta Natossa.

 

**************

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mielenkiintoinen vierailu Suomen Nato-erityisedustustossa Brysselissä

Sunnuntai 9.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tammikuun lopulla toteutuneen Brysselin vierailumme eräs pääkohde EU-parlamentin ja EU-komission ohella oli tutustuminen Suomen erityisedustustoon Natossa ja sitä kautta Natoon.

 

Suomi on Naton kumppanuusmaa ja se antaa myös tavalliselle suomalaiselle mahdollisuuden vierailla Suomen erityisedustustossa Natossa – erityisedustusto sijaitsee Manfred Wörner -rakennuksessa samalla tontilla Brysselissä sijaitsevan Naton päämajan kanssa, mutta n. neljänsadan metrin etäisyydellä Naton päämajasta.

 

Tapaan usein ryydittää juttujani valokuvilla, mutta tämän jutun yhteydessä se ei ole mahdollista, sillä Naton päämaja-alueella on ehdoton valokuvauskielto.

 

Tämän jutun kuvat ovat amatöörikuvia edustuston nettisivuilta.

 

 

 

 

Vierailumme teknisenä isäntä toimi edustuston tiedotusassistentti Janne Leino.

 

 

Kamerat ja kännykät piti jättää bussiin ja sen jälkeen läpäisimme Leinon johdolla lentokentiltä tutun turvatarkastuksen kautta itsemme Naton päämaja-alueelle.

 

 

Ruokailimme omakustanteisesti Naton päämajan ruokalassa ja keräännyimme luentosaliin. jossa…

 

 

 

 

..Suomen erityisedustuston päällikkö, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg piti meille erinomaisen esityksen Natosta ja Suomen roolista Natossa.

 

 

Tässä joitain asiakokonaisuuksia, jotka tulivat esille suurlähettiläs Rantala-Engberg´n esityksessä:

 

• Suomen erityisedustuston henkilövahvuus on n. 20 henkilöä

 

• edustustossa ovat edustettuina ulkoministeriön, puolustusministeriön, pääesikunnan sekä Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat

 

• edustusto seuraa paikan päällä ajankohtaisia keskusteluja sekä raportoi niistä presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle

• Naton kumppanuus merkitsee, että vain osa Naton asioista on avoinna Suomelle

 

• luottamukselliset suhteet esim. Naton sihteeristöön ovat tärkeät

 

• Suomen oman puolustuspolitiikan tekeminen tunnetuksi on tärkeä työsarka

 

• edustuston tehtävänä on jakaa tietoa Suomen ja Naton välisestä yhteistyöstä

 

 

**************

 

• Natossa on nyt 28 jäsenmaata ja niistä 22 maata on jäsenenä EU:ssa

 

• 94 % EU-kansalaisista asuu Nato-maissa

 

• Nato on nyt erilainen kuin vuonna 1949, jolloin se perustettiin

 

• Word Trade Center´n kaksoistornien tuhoutuminen syyskuun 11. päivänä 2001 toi Naton tehtäviin uuden osatekijän, terrorismin torjunnan

 

• Nato on nyt muodostunut turvallisuuspoliittiseksi ja kansainvälistä kriisinhallintaa harjoittavaksi hallitusten väliseksi järjestöksi

 

• Naton päätöksenteossa konsensus on keskeinen seikka

 

• Natossa siviilit päättävät

 

 

 

*************

 

 

• Naton 5. artikla määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Sen mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan.

 

************

 

Suurlähettiläs Pia Rantala-Engbeg´n esitys jatkui ja siitä lisää lähiaikoina!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljan varmuusvarastointijärjestelmää voidaan avata, mutta avaaminen ei saa johtaa tehottomuuteen ja avaamisesta ei saa muodostua turvallisuusriskiä

Tiistai 7.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Tulevaisuus kertoi marraskuun 23. päivänä 2011, että viljan varmuusvarastoinnin epäillään rajoittavan kilpailua. Aiheesta kirjoittivat toimittajat Janne Impiö ja Veikko Niittymaa.

 

Huoltovarmuuskeskus (HVK) hallinnoi viljojen varmuusvarastointijärjestelmää kuten muidenkin varmuusvarastoinnin piiriin kuuluvien tuotteiden varmuusvarastointia. HVK:n toiminnasta saa perusteellisen kuvan www.huoltovarmuus.fi –nettisivuilta.

 

MT:n juttukokonaisuus on kattava selvitys viljan varmuusvarastoinnista.

 

Juttukokonaisuudessa todetaan mm., että varmuusvarastoidun viljan määrä on leipäviljan osalta 400 miljoonaa kiloa, siemenviljaa tai laatuominaisuuksiltaan siemeneksi soveltuvaa viljaa varmuusvarastoidaan 80 miljoonaa kiloa ja nurmikasvien siemeniä määrä, jolla voidaan kattaa yhden epäonnistuneen siementuotantovuoden vajaus.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön työnjaon mukaisesti huoltovarmuuteen liittyvät asiat kuuluvat työministeri Lauri Ihalaisen vastuulle.

 

Maaseudun Tulevaisuuden juttukokonaisuuden mukaan vilja-alan pienet ja keskisuuret toimijat eivät ole tyytyväisiä viljan varmuusvarastointiin liittyviin seikkoihin.

Eräänä syynä tyytymättömyyteen saattaa olla, että viljojen interventiotoiminta on käytännössä päättynyt ja vilja-alan jotkut toimijat tuskailevat nyt tyhjien viljasiilojensa kanssa ja haluavat niille järkevää käyttöä.

 

MT:n jutuista ei yksiselitteisesti selviä, että minkä kokoiset yritykset ovat sen mielestä vilja-alalla pieniä tai keskisuuria.

 

Varmuusvarastoitua viljaa joudutaan kierrättämään kahden-kolmen vuoden välein. Tämä merkitsee, että varmuusvarastointiin pystyvällä yrityksellä on oltava tietty varastointikapasiteetti oman käyttötarpeensa lisäksi.

 

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että oman varastotarpeensa lisäksi kahden…kolmentuhannen tonnin extra-kapasiteetin omaava yritys on liian pieni varmuusvarastointiin. Viljasta on varmuusvarastoinnin aikana pystyttävä pitämään hyvää huolta ja se ei onnistu pienen siilokapasiteetin omaavilta yrityksiltä. Varastoinnin aikana saattaa tulla tilanne, että varmuusvarastoitua viljaa on kierrätettävä siilosta toiseen ja kierrätys vaatii riittävästi siilokapasiteettia.

Kustannustehokkuus on asia, jota pitää soveltaa myös viljan varmuusvarastointiin. Se merkitsee, että varmuusvarastojen on sijaittava siten, että varastojen täyttäminen sekä varmuusvarastojen tyhjentäminen vientiin ja/tai lopulliseen kotimaan käyttöön on taloudellisesti mielekästä. Tämä periaate puoltaa satamapaikkakuntien ja lähellä viljan suurkäyttäjiä sijaitsevien varastojen valintaa varmuusvarastointipaikkakunniksi.

 

Suhtaudun kaikkeen viljelijöiden bisneksiin positiivisesti, mutta varmuusvarastoinnin laajentamiseen tilakuivureihin ja tilavarastoihin suhtaudun varauksellisesti.

 

Varmuusvarastointi tilavarastoissa hajauttaisi varastointia maakuntiin ja se olisi huoltovarmuuden kannalta sinänsä oikein.

On kuitenkin muistettava, että huoltovarmuusviljat ovat yhteistä omaisuuttamme ja niiden kuntoa on vastuullisten viranomaisten koko ajan valvottava. Tilavarastoitujen viljaerien tarkkailu olisi työlästä ja toiminta sen vuoksi paljon kustannuksia vaativaa.

 

Avoimuuden lisääminen viljan varmuusvarastointijärjestelmässä on paikallaan. On kuitenkin huolehdittava, että järjestelmän avaaminen ei johda tehottomuuteen ja avaamisesta ei saa myöskään muodostua kansallista turvallisuusriskiä.

 

-Esko Erkkilä-

"Pannaan puolet petäjäistä"

Maanantai 15.8.2011 - -Esko Erkkilä-

J.L. Runebergin runo, jossa kerrotaan Saarijärven Paavosta, tuli taas mieleen kun tutustuin MMM:n Tike:n  (maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) viime vuotta koskeviin viljankäyttölukuihin.

 

Saarijärven Paavo ja naapurit olivat kokeneet kaksi satovuotta, mutta kolmantena vuonna kotoinen pelto antoi hyvän sadon. Vielä silloinkin Paavo pyysi emäntäänsä laittamaan leipään puolet petäjäistä, sillä ”veihän naapurimme touon halla”.

 

Mielleyhtymäni otsikon toteamukseen liittyy siihen, että rukiin kohdalla omavaraisuutemme on lukujen valossa EU-aikana toteutunut ainoastaan yhtenä satovuonna.  

 

Olen seurannut vilja-alan tapahtumia kiinteästi koko Suomen EU-ajan eli vuodesta 1996 alkaen.

 

Koko aikana rukiin jauhatusmäärät Suomessa ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla eli haarukassa 90 – vajaa 100 miljoonaa kiloa vuodessa.

 

Kotimaisen rukiin pohjanoteeraus oli satovuonna 2005/2006, sillä silloin kotimaisilta pelloilta korjattiin ruista ainoastaan 32 milj. kiloa. Kotimainen jauhatusvolyymi samana aikana oli 97 milj. kiloa eli rukiin omavaraisuus oli silloin vain vajaa kolmannes.

 

Päättyneenä satovuonna rukiin kokonaissato oli 69 milj. kiloa ja vastaavan ajan jauhatus 98 milj. kiloa eli laskennallinen omavaraisuutemme oli tasan 70 %!

 

Voidaanko tuontiruista verrata petäjäiseen?

 

Ei ehkä suoraan, mutta rukiin heikko omavaraisuutemme on kuitenkin asia, joka pitäisi laajemmin tiedostaa.

 

Yksistään huoltovarmuuteen liittyvät seikat vaativat mielestäni rukiin nykyistä suurempaa omavaraisuutta.

 

Ruis on syysvilja eli sen kylväminen tapahtuu syksyllä. Elämme siis tärkeitä aikoja ruisalan kannalta, sillä rukiin parhaana kylvöaikana pidetään elokuun viimeisintä kolmannesta. Eteläisessä Suomessa rukiin kylvö voidaan suorittaa vielä elo…syyskuun vaihteessa.

 

Nyt pitää toivoa hyviä puintikelejä, jotta viljat ehdittäisiin puimaan ja mahdollisimman suurelle alalle voitaisiin kylvää ruista!

 

-Esko Erkkilä-

Maakaasulla on monia hyviä puolia, mutta huoltovarmuusnäkökohdat rajaavat sen osuuden nykytasolle

Maanantai 13.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Gasum Oy järjesti 31.5.2011 Tampereella Vapriikissa päättäjille suunnatun aamupäiväseminaarin.

 

Olin mukana Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.

 

Esitykset olivat mielenkiintoisia ja ne sekä osanottajien puheenvuorot ja kysymykset valottivat monia asioita.

 

Gasum Oy markkinoi itseään kotimaisena yrityksenä ja niin yrityksen omistuspohjaa tarkasti tutkien asia onkin.

 

Yrityksen omistajat ja niiden osuudet ovat seuraavat:

 

• Fortum Heat and Gas  Oy 31 %
• Suomen valtio 24 %
• OAO Gazprom 25 %
• E.ON Ruhrgas International GmbH 20 %

Yrityksestä neljännes on siis venäläisomistuksessa ja viidennes saksalaisomistuksessa eli RUS/GER -omistusosuus on 45 %!

 

Saasteettomuus ja logistiikka ovat maakaasun kiistattomat edut.

 

Maakaasuputken rakentamisen jälkeen rekka-, rautatie- tai merikuljetuksia ei tarvita, sillä kaasu kulkee Siperian kaasukentiltä käyttöpaikalle lähes ilmaiseksi.

 

Kannan huolta maamme huoltovarmuudesta, jos venäläinen maakaasu saa liian suuren osuuden Suomen energialähteenä.

 

Venäläinen kulttuuri ja toimenpiteet luotettavana tavarantoimittajana sekä myös asiakkaana ovat länsimaisesti ajatellen edelleen arvaamattomia. Tämä on muistettava myös silloin, kun tarkastellaan heidän kykyään ja haluaan luotettavana maakaasuntoimittajana.

 

Inkoosta Tallinnaan suunniteltu maakaasuputki tulisi kytkemään Suomen maakaasuverkoston yhteen Baltian kaasuverkon kanssa. Suunnitelma on kannatettava, sillä se saattaisi parantaa maakaasun toimitusvarmuutta Suomeen.

 

Suunniteltu yhteys risteäisi Venäjältä Saksaan kulkevan ”Nord Stream” –kaasuputken kanssa, mutta keskinäistä yhteyttä niillä ei olisi.

 

Maakaasun verotuspolitiikka on poliittisten päättäjien näpeissä. Niin pitää ollakin, jotta eri energiamuotojen kokonaisjärkevyyttä voidaan puntaroida.

Aamupäiväseminaarin aikana varmistui, että Gasum Oy:n toimiva johto on realistinen, sillä yrityksen tavoite on säilyttää Suomessa maakaasulla lähivuosina nykytaso.

 

-Esko Erkkilä-