Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Värien käyttäminen auttaa biotalouden monipuolisuuden hahmottamisessa

Sunnuntai 1.2.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskusta on jo Vanhasen hallituskausien kuluessa korostanut biotalouden merkitystä Suomen taloustilanteen pelastajana.

 

 

Kataisen ja Stubb´n hallituskausien aikana biotalouden ”viestikapula” putosi ja asiassa mentiin voimakkaasti taaksepäin.

 

 

Päähallituspuolueen lisäksi vihreiden hellimä hiilenmusta energiapolitiikka jää synkäksi jaksoksi suomalaisessa energiapolitiikassa.

 

 

***********

 

 

Biotalous käsitetään usein vain hakkeen käyttämiseksi polttokattiloissa ja risujen keräämiseksi metsistä.

 

 

Biotalous on laaja mahdollisuuksien verkosto ja eräs tapa hahmottaa sen monimuotoisuutta on kuvata biotalouden osatekijöitä eri väreillä.

 

 

Valitettavasti en saa tähän juttuuni värejä, joten on tyydyttävä kirjalliseen kuvaukseen:

 

 

Vihreä biotalous

 

  • metsävarat
  • puuraaka-aine

 

 

Keltainen biotalous

 

  • peltobiomassa
  • eloperäiset biomateriaalit
  • lanta

 

 

Sininen biotalous

 

  • vesivarat
  • vesiekosysteemi
  • vesiviljely, kalat

 

 

Punainen biotalous

 

  • biojalostamot
  • korkean lisäarvon tuotteet

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Biotalous, Vihreä biotalous, Keltainen biotalous, Sininen biotalous, Punainen biotalous,

Biotalous on seuraava vaihe fossiilitalouden jälkeen!

Torstai 29.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskusta on ollut johtava voima biotalouskysymyksen esilläolossa jo pitkään.

 

Valitettavasti Suomi menetti neljä vuotta biotalouden kehittämisessä, kun Kataisen-Urpilaisen sekä Stubb´n-Rinteen hallitukset eivät ymmärtäneet asiasta mitään.

 

Nyt myös kataiset, urpilaiset, stubb´t, rinteet ja heidän hengenheimolaisensa ovat heränneet, kun Keskusta on puheenjohtajansa Juha Sipilän johdolla nostanut asian voimakkaasti esille.

 

Biotalous on käsitetty ja valitettavan usein käsitetään edelleenkin risujen ja polttopuun hyödyntämiseksi poltossa.

 

Mielikuva on sinällään oikea, mutta se edustaa Keskustan ajamassa biotaloudessa vain pientä osaa käsitteestä ja edustaa vain biotalouden kehittymättömintä sektoria.

 

 

 

 

vapriikki1

 

 

Pirkanmaan Liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen yhteisesti järjestämässä ”Biotalous Pirkanmaalla” –aamupäiväseminaarissa avauksen suorittanut tutkimusprofessori Tom Frisk asetti käsitteet oikeisiin uomiinsa.

 

 

 

 

vapriikki2

 

 

Frisk selvitti, että elimme 1900-luvun alkupuoliskolle saakka

 

 

Luonnonvarataloudessa

 

 

...ja sen jälkeen siirryimme

 

 

Fossiilitalouteen,

 

 

...jota pääosin elämme yhä.

 

 

Seuraava vaihe

 

 

Biotalous

 

 

...ottaa ensiaskeleitaan ja siihen pitää nyt panostaa.

 

************

 

Keskustan ajama

 

 

Biotalous

 

 

...on useammankin kirjoituksen aihe ja tarkoitukseni on lähipäivinä eri juttujen kautta palata asiaan!

 

 

Pysykää saitilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luonnonvaratalous, Fossiilitalous, Biotalous, Keskusta ja biotalous, Juha Sipilä, Juha Sipilä ja biotalous,

Viestikapula putosi Jyrki Kataiselta ja Alexander Stubb´lta

Keskiviikko 28.1.2015 - -

Pirkanmaan Liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus järjestivät eilen Museokeskus Vapriikissa Tampereella aamupäiväseminaarin, jonka aiheena oli

 

 

”Biotalous Pirkanmaalla”.

 

 

Läsnä oli kuutisenkymmentä pirkanmaalaisvaikuttajaa – olin yksi läsnäolleista!

 

 

 

 

vaabio1

 

 
Seminaarin pääesiintyjänä oli toimittaja, ympäristökirjailija ja Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajaehdokas Juha Kuisma Lempäälän Lastusista.

 

 

Kuisma toimi Matti Vanhasen II:n hallituksen talouspoliittisena asiantuntijana, joten hän omaa vahvat tiedot Suomen biotalouteen liittyvistä kysymyksistä.

 

 

Juha Kuisma totesi, että biotaloussuunnitelmat olivat Keskusta-johtoisten hallitusten aikana hyvässä vedossa, mutta hallituksen vaihtuessa Kataisen hallitukseksi ”viestikapula putosi”!

 

 

Menetimme yli neljä vuotta, kun Kokoomus-vetoiset hallitukset eivät ymmärtäneet biotalouden merkitystä Suomen hyvinvoinnille.

 

 

Nyt biotalous ja sen merkitys kansantaloudellemme on löydetty, se tunnetaan ja se tunnustetaan!

 

 

Museokeskus Vapriikissa järjestetty ”Biotalous Pirkanmaalla” oli lähtölaukaus jollekin suurelle, joka tulee antamaan leimansa Pirkanmaan tulevaisuudelle.

 

 

Seminaarin osanottajaluettelosta ilmeni, että ainoastaan Keskustan listoilla olevia kansanedustajaehdokkaita oli paikalla – muut puolueet eivät vieläkään ymmärrä sitä merkitystä, joka biotaloudella on koko Suomella ja myös Pirkanmaalle.

 

 

 

 

vaabio2

 

 

Seminaarin avasi Pirkanmaan ELY-keskuksesta tutkimusprofessori Tom Frisk – Frisk on Keskustan Tampere Klubi –paikallisyhdistyksen puheenjohtaja.

 

 

Keskustalaisista kansanedustajaehdokkaista olivat Juha Kuisman lisäksi Pirkanmaan biotaloutta edistämässä;

 

 

  • Timo Hanhilahti
  • Teuvo Hakanen
  • Santeri Lampi
  • Marjo Mäkinen-Aakula
  • Olli-Pekka Nurmi
  • Minna Sarvijärvi

 

 

Keskuslaisten runsas osanottajajoukko kertoo vahvaa kieltä siitä, että puolue haluaa Pirkanmaallakin panostaa biotalouteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Biotalous Pirkanmaalla, Biotalous Suomessa, Biotalous, Juha Kuisma, kansanedustajaehdokas Juha Kuisma, Tom Frik, tutkimusprofessori Tom Frisk,

On suuri vaara, että kaupunkien hienot INKA- yms. ohjelmat jäävät akateemisen puuhastelun asteelle

Lauantai 20.9.2014 - -Esko Erkkilä-

TEKES rahoittaa INKA – innovatiiviset kaupungit ohjelmaa, joilla on tavoitteena synnyttää innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen.

 

Tampere on vastuukaupunkina

”Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus” –sektorilla.

 

Muut sektorit ja niiden vastuukaupungit ovat;

 

  • biotalous, Joensuu
  • kestävät energiaratkaisut, Vaasa
  • tulevaisuuden terveys, Oulu
  • kyberturvallisuus, Jyväskylä

 

 

Omaan yli neljänkymmenen vuoden kokemuksen yritysmaailmasta ja tiedän omakohtaisesti, että TEKES-hankkeet ovat tehokas tapa työllistää yrityksen henkilökuntaa, mutta toiminnasta saatavat tulokset ovat yleensä minimaaliset.

 

Yritysmaailmasta saamani kokemukset eivät ole rohkaisevia ja uskon, että kunta- ja kaupunkimaailmassa TEKES-toiminta on moninverroin tehottomampaa kuin yritysmaailmassa.

 

On selvää, että henkilöstö jolla kunnassa tai kaupungissa ei nytkään ole mitään järjellistä puuhaa, pitää siitä, että he saavat askarrella erilaisten TEKES-hankkeiden parissa.

 

Kokemukseni mukaan yritysmaailmassa kaikenmaailman hankkeiden toteuttamiseen ei ole varaa asettaa niitä henkilöitä, jotka ovat keskeisillä ”posteilla” tuloksenteon kannalta!

 

Tampereen vastuualue INKA-hankkeessa on vaarana tukehtua akateemisen puuhastelun asteelle. Toki saavathan siinäkin muutamat akateemiset paperinpyrittäjät kohtuuttoman korvauksen, mutta onko sillä työllä kokonaisuuden kannalta merkitystä?  Tuskinpa vain.

 

”Uudistuva teollisuus” tarvitsisi Tampereella vain yhden ohjenuoran ja se on se, että kaupunki huolehtisi yritystonttien tarjonnasta.

 

Keskusta on Tampereella kiinnittänyt toistuvasti huomiota siihen, että Tampereella yritystonttien tarjonta on minimaalista – taannoin Tampereella oli tarjolla ainoastaan kaksi yritystonttia – kertaan; kaksi yritystonttia!

 

 

Kritisoin vahvasti TEKES´n INKA-ohjelman laatijoita:

Miten olette antaneet niin vaativan tehtävän  – ”Uudistuva teollisuus” –kaupungille, joka vähät välittää alueelleen pyrkivän teollisuuden tonttitarpeista?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: TEKES, INKA-ohjelma, INKA ? innovatiiviset kaupungit, biotalous Joensuu, kestävät energiaratkaisut Vaasa, tulevaisuuden terveys Oulu, kyberturvallisuus Jyväskylä, älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampere,