Britit eivät hyväksyneet "sokeaa brexitiä"!

Keskiviikko 16.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Saimme eilisen myöhäishetkinä kuulla odotetun uutisen eli sen, että pääministeri Theresa May ei saanut kannatusta neuvottelemalleen brexit-sopimukselle.

 

 

Brittiparlamentin päätös oli helpotus myös meille, jotka näemme EU-jäsenyyden positiiviset vaikutukset kaikille EU-maille.

 

 

Päätös on suuri helpotus myös sen vuoksi, että parlamentti hylkäsi Mayn neuvotteleman sopimuksen selvästi eli äänin 432 – 202.

 

 

Brittien brexit-sekoilu on häviö kaikille, mutta hyvää eilen varmistuneessa tuloksessa on se, että se on vahva viesti mm. niille suomalaisille jotka huuhailevat eroa Euroopan Unionista.

 

 

Kansanäänestys on taitolaji ja se on tullut toteen näytetyksi brittien brexit-sekoilussa.

 

 

Onneksi suomalaiset päättivät 16.10.1994 liittyä Euroopan Unioniin 1.1.1995. On luonnollista, että kannatin Euroopan Unioniin liittymistä ja en ole katunut.

 

 

On enemmän kuin mielenkiintoista seurata, että miten britit etenevät itse aiheuttamassaan sotkussa, sillä nyt heillä on viisi vaihtoehtoa:

 

• ero ilman sopimusta

• uudet neuvottelut EU:n kanssa

• uudet vaalit

• äänestys hallituksen luottamuksesta

• uusi kansanäänestys

 

 

On selvää, että britit ja myös Suomi häviävät kaikissa vaihtoehdoissa, mutta sotkun ovat aiheuttaneet britit!

 

 

Jo tänään saatamme olla jatkosta viisaampia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Britannian brexit-sekoilu on vaientanut suomalaiset EU-eroa vaatineet ääriainekset

Perjantai 21.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Britanniassa järjestettiin maan EU-erosta kansanäänestys 23. päivänä kesäkuuta 2016.  Britit äänestivät silloin, että tulisiko Ison-Britannian pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai irtautua siitä. Äänestäjistä 52 % äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta ja 48 % EU-jäsenyyden puolesta.

 

 

Nyt voidaan yksimielisesti todeta, että kansanäänestykseen päätyminen oli silloisen pääministeri David Cameronin virheveto, sillä Cameron uskoi, että hän pystyisi eroamisella uhkaamalla neuvottelemaan Britannialla paremman aseman Euroopan unionissa.

 

 

Britannia ei kuitenkaan enää ole sellainen suurvalta, jolla olisi määräysvaltaa EU:ssa ja Britannia päätyikin kansanäänestyksen tuloksena sivuraiteelle Euroopan Unionissa.

 

 

Nyt Britannia on sekasortoisessa tilanteessa, kun pääministeri Theresa May yrittää neuvotella EU:n kanssa eroehdoista, mutta huonoin tuloksin.

 

 

Nostan hattua EU:n päättäjille, joilta ei löydy hitusenkaan verran ymmärtämystä Britannian toilailuille – sitä saa mitä pyytää!

 

 

On selvää, että Britannia ero EU:sta ”kovan brexin ehdoin” on hetkellisesti haaste myös jäljellejääville EU-maille, mutta erityisesti bisnesmaailman toimijat löytävät nopeasti uudet toimintamallit, joissa Britanniaa ei tarvita.

 

 

Britannian erohuuhailut ovat hiljentäneet myös niiden suomalaisten ääriliikkeiden toiminnot, jotka ovat julkisuudessa toitottaneet Suomen EU-eron siunauksellisuudesta.

 

 

En mainitse näitä ääriliikkeitä nimeltä, sillä lukijani osaavat ihan itsekin ne nimetä.

 

 

Vähimmässäkään mielessä en halua syyllistyä jumalanpilkkaan, mutta sen totean Britannian EU-eron osalta, että…

 

 

…Jumala tautia lisätköön!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Joutuvatko maataloustuottajat ja sitä kautta kuluttajat maksumiehiksi Britannian EU-erossa?

Torstai 3.5.2018

Eilisen eräs pääuutinen oli, että Euroopan komissio ehdottaa EU-maksujen korottamista nykyisestä n. prosentista bruttokansantulosta 1,1 prosenttiin.

 

 

Komission tavoite on, että kaudelle 2021 – 2027 linjattavista budjettiluvuista päätettäisiin jo ennen ensi kevään EU-vaaleja.

 

 

Suomalaisen kuluttajan kannalta komission suunnitelmissa erityisen huolestuttavaa on se, että komission esityksessä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta leikataan n. 5 prosenttia ja aluekehitysrahoituksesta 7 prosenttia.  Suorat tuet vähenisivät n. 4 prosenttia.

 

 

Maatalouden kurittaminen voi laajempia kuvioita ymmärtämättömälle maatalousvihamiehiselle tuntua hyvältä, mutta maataloustukien leikkaaminen nostaisi vääjäämättömästi ruuan kuluttajahintoja. Kuinka silloin suu pannaan?

 

 

Kaikkinaisen maataloustuotannon kannattavuus on nyt niin tiukalla, että lisätiukennukset pitää ehdottomasti saada korvattua tuottajahintojen korottamisella ja se merkitsee ruuan hintojenkorotuksia päivittäistavarakaupassa.

 

 

Britannia on EU:ssa merkittävä nettomaksaja, sillä sen nettomaksuosuus liikkuu tasolla 11 miljardia vuodessa.

 

 

Britannian suuri nettomaksajan rooli merkitsee, että brexit ei suinkaan merkitse, että muiden maiden EU-maksut alenisivat, vaan päinvastoin.

 

 

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä EU-kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta ja olen edelleen samalla kannalla.

 

 

Kannustan Suomen europarlamenttiedustajia toimimaan siten, että seuraavalla EU-budjettikaudella ei maataloustukia alennettaisi, sillä se merkitsisi ruualle hinnannousua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tervettä, että johtavia henkilöitä siirtyy bisnesmaailmasta politiikkaan

Torstai 10.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen sulatellut Amerikan presidentinvaalien tulosta tätä kirjoittaessani hieman enemmän kuin kellonympäryksen verran.

 

 

Eilen aamulla mielessäni oli, että jos olisin twitterissä, olisin twiitannut näin:

 

 

”Brexit, ratikka ja vielä tämä!”

 

 

Olen toki twitterissä, mutta en käytä sitä, joten aamuinen tunnelmani jäi ainoastaan tässä kertomaani.

 

 

Brexit ja ratikka ovat suuruusluokaltaan kovin erilaisia, mutta molemmat ovat turmioksi; brexit koko Euroopalle ja ratikka Tampereelle.

 

 

Eilisen aikana suhtautumiseni Trump´n vaalivoittoon jalostui koko ajan positiivisemmaksi ja näin illan tullen pidän hyvänä asiana, että Trump voitti.

 

 

Toisaalta, mitäpä minulla tai kenelläkään muulla suomalaisella oli ollut mahdollisuuksia vaikuttaa USA:n presidentinvaaleihin!

 

 

Tein työelämässä yli neljänkymmentä vuotta kestäneen työuran ja vasta työurani viimeisinä parina vuonna otin askeleita kunnallispolitiikkaan ja aloin seuraamaan aktiivisesti myös valtakunnan politiikkaa.

 

 

Pidän erinomaisena asiana, että bisnesmaailmassa toimineet henkilöt siirtyvät tuulettamaan politiikkaa – olen vaatimaton esimerkki tästä kehityksestä.

 

 

Kannan tiettyä huolta niistä Trump´n puheista, joissa hän vastustaa kansainvälisen kaupan vapauttamista.

 

 

Kansainvälinen kauppa ja sen vapaus ovat peruspilareita, jotta globaalilla hyvinvoinnilla on mahdollisuus kasvaa.

 

 

Toinen huolta aiheuttava seikka on se, että miten Trump suhtautuu Natoon ja esimerkiksi siihen, että miten Nato jatkossa suojaa Baltian maita.

 

 

Uskon, että presidentti Trump on eri henkilö kuin presidenttiehdokas Trump!

 

 

 

-Esko Erkkilä-