Kärkipolitikoilla on vain lievää kiinnostusta EU-parlamenttivaaleihin

Keskiviikko 10.4.2024 - -Esko Erkkilä-

Eipä uskoisi, että eilisestä on vain tasan kaksi kuukautta Suomessa järjestettäviin europarlamenttivaaleihin.

          

Europarlamenttivaalit ovat perinteisesti olleet vaalit, joissa äänestysprosentti on jäänyt alhaiseksi, sillä eurovaalit ovat saaneet uurnille vain hieman yli 40 % äänioikeutetuista.

 

Laimea kiinnostus eurovaaleihin ilmenee myös siinä, että puolueiden huippupoliitikot ovat vain laimeasti kiinnostuneita ehdokkuudesta.

 

*****************

 

Seuraan tiiviimmin Keskustan ehdokasasettelua ja puolueen kärkinimistä vain Mika Lintilä, Elsi Katainen, Timo Kaunisto sekä Katri Kulmuni ovat ilmoittautuneet ehdokkaiksi!

 

Jos Keskusta pystyy säilyttämään kahden edustajan paikan, niin eiköhän nuo nimet tuosta joukosta löydy!

 

******************

 

Eilen Tampereella oli käymässä ”monipuolisen taustan” omaava henkilö eli…

 

 

 

…Petri Roininen joka pyrkii Keskustan varapuheenjohtajaksi ja Keskustan listoilta europarlamentaarikoksi!

 

Roininen toimi aikoinaan Kokoomuksen varavaltuutettuna Helsingin kaupunginvaltuustossa ja sen jälkeen Korjausliikkeen (entinen Siniset) puheenjohtajana 2021 – 2023!

 

On pyrkivä nuorimies (60 vuotias!)!

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustajina on jatkossakin kaksi agrologia ja onhan koulukuntamme edustettuna myös EU-parlamentissa!

Maanantai 25.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Valmistuin agrologiksi Mustialan Maatalousopistosta vuonna 1970 ja olen ylpeä koulutustaustastani.

 

Koulukuntamme on kasvattanut monia ansioituneita valtiomiehiä ja erityismaininnan ansaitsee Martti Miettunen, joka muodosti kolmesti Suomeen hallituksen.

 

Miettunen valmistui Mustialasta agrologiksi vuonna 1932 ja hän on yhä edelleen ainoa agrologi, jolla päästötodistuksessaan oli ainoastaan kymppejä!

 

Agrologi Martti Miettusen muodostamat hallitukset olivat lyhytaikaisia, mutta maamme vaurastumisen ja suomalaisen yhteiskunnan vakauden kannalta tärkeitä:

 

• Miettusen I hallitus 14.7.1961–13.4.1962

• Miettusen II hallitus 30.11.1975–29.9.1976

• Miettusen III hallitus 29.9.1976–15.5.1977

 

Presidentti Urho Kekkonen myönsi agrologi Martti Miettuselle valtioneuvoksen arvonimen vuonna 1977.

 

 

*********************

 

Saimme eilen eli 24.11.2019 kuulla suruviestin, että kansanedustaja, agrologi Antti Rantakangas on kuollut viime perjantaina.

 

Olin Antin kanssa ”käsipäivätuttu” ja lausun hänen perheelleen sekä läheisilleen syvät surunvalitteluni.

 

******************

 

Luulin aluksi, että hyvin tuntemani pirkanmaalainen Arto Pirttilahti olisi jatkossa ainoa agrologi Eduskunnassa, mutta sitten sain kuulla, että Antti Rantakankaan tilalle nousee 31-vuotias agrologi Tuomas Kettunen Kuhmosta!

 

On hyvä juttu, että agrologien asiantuntemusta on edelleen käytettävissä kahden agrologi-kansanedustajan voimin Eduskunnassa.

 

*****************

 

 

Muistutan, että EU-parlamentaarikkomme Elsi Katainen on koulutukseltaan agrologi eli agrologien ääni kuuluu jatkossakin painavana Suomen Eduskunnan lisäksi myös EU-parlamentissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Euroopan tulevaisuuteen ja vahvuuteen uskovat poliittiset voimat etenivät eilisissä EU-vaaleissa

Maanantai 27.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Eilisillan alustavat vaalitulokset osoittavat, että Euroopan tulevaisuuteen ja vahvuuteen uskovat poliittiset voimat etenivät EU-vaaleissa ja pelätty nationalistien voima kohtasi parempansa.

 

 

Tunnetta ei heikennä se, että Keskusta menetti yhden EU-parlamenttipaikan, sillä Keskustan ja RKP:n taustaryhmä ALDE voimisti asemiaan Europarlamentissa.

 

 

On hienoa todeta, että Keskusta ehti päättyneellä parlamenttikaudella toimimaan siten, että ALDE muutti linjauksiaan maatalousmyönteisimmiksi ja tämä antaa uutta vahvaa selkänojaa myös Keskustan sekä RKP:n europarlamentaarikoille.

 

 

 

 

 

Suuri yllätys ei ollut, että Mauri Pekkarisesta tuli Keskustan ykköstykki Euroopan parlamenttiin ja suuri yllätys ei ollut myöskään se, että agrologi Elsi Katainen pääsi Pekkarisen kaveriksi Brysseliin.

 

 

Mauri Pekkarisen tiedot, taidot ja osaamisen tiedämme kaikki, sillä hänen osaamisensa ovat Euroopan poliittisilla kentillä ylivertaisia.

 

 

Maatilan emäntä ja agrologi Elsi Kataisesta on kouliintunut osaaja, jonka toiminta Euroopan Parlamentissa on jo nyt hyväksi havaittu.

 

 ********************

 

Me suomalaiset toivottelemme Mauri Pekkariselle ja Elsi Kataiselle  parhainta menestystä Brysselissä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Arvostan, että kirkko haluaa kuulla eri tahoja Euroopan tulevaisuudesta

Maanantai 3.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Euroopan parlamenttivaalit ja Suomen EU-puheenjohtajuuskausi lähestyvät.

 

Euroopan parlamenttivaalit järjestetään Suomessa toukokuun 26. päivänä 2019 ja Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa 1.7.2019.

 

Tervehdin tyydytyksellä, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko on panostamassa omalta osaltaan Euroopan tulevaisuutta koskevien seikkojen käsittelyyn jo nyt.

 

Kirkkohallituksen EU-toiminta on yhdessä Suomen evankelis-luterilaisten hiippakuntien kanssa käynnistänyt valtakunnallisen keskustelusarjan, jossa tarkastellaan Euroopan tulevaisuutta.

 

Keskustelussa esitettyjä näkökohtia tullaan hyödyntämään kun asetetaan kirkon EU-toiminnan tavoitteita.

 

 

 

 

 

Tampereen hiippakunnan…

 

 

 

 

 

…piispa Matti Repo kutsui politiikan ja talouselämän vaikuttajia sekä tieteentekijöitä ja kansalaisyhteiskunnan jäseniä käymään mahdollisimman laajaa vuoropuhelua Euroopan tulevaisuutta koskevissa kysymyksissä.

Tilaisuus järjestettiin 30.11.2018 Tampereen Yliopiston Pinni B-rakennuksen Taivaankansi-neuvotteluhuoneessa ja sain yhtenä kutsuvieraana osallistua tilaisuuteen.

 

 

Sitä en tiedä, että missä roolissani piispa minut kutsui tilaisuuteen.

 

 

Piispa Matti Repo totesi tilaisuutta avatessaan, että EU:n suurten haasteiden edessä tarvitaan koko kansalaisyhteiskunnan - myös kirkon - sekä kaikkien kansalaisten panosta.

 

 

 

 

 

Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen oli eräs tilaisuuden alustajista.

 

 

 

 

 

Tampereen pormestari Lauri Lyly oli tilaisuuden toinen alustaja.

 

 

 

 

 

Tilaisuutemme kolmas alustaja oli Tampereen Yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan dekaani Jyrki Vuorinen.

 

 

 

 

 

Kaksituntisen tilaisuutemme aikana teimme useita ryhmätöitä ja vaihtelimme ryhmien kokoonpanoja. Ryhmäkoot olivat pieniä ja siten niiden työskentely oli tehokasta - alussa sain olla yksi neljästä siinä pienryhmässä, jonka työskentelyyn mm. piispa osallistui.

 

 

 

 

 

Eräs ryhmätyömme aihe oli, että millaista on EU-Suomessa vuonna 2030.

Tässä erään ryhmämme näkemys asiasta!

 

 

 

 

 

Kiitokset Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo mielenkiintoisesta tilaisuudesta!

Toivottavasti tilaisuuden anti osaltaan antaa kirkolle suuntaviivoja Eurooppa-toiminnalleen!

 

 

 

***********************

 

 

Tampereen tilaisuus avasi valtakunnallisen Euroopan tilannetta tarkastelevan keskustelusarjan, jonka toteuttaa Kirkkohallituksen EU-toiminta yhdessä hiippakuntien kanssa – hiippakunnista me hitaat pirkanmaalaiset ehdimme ensimmäisiksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Joutuvatko maataloustuottajat ja sitä kautta kuluttajat maksumiehiksi Britannian EU-erossa?

Torstai 3.5.2018

Eilisen eräs pääuutinen oli, että Euroopan komissio ehdottaa EU-maksujen korottamista nykyisestä n. prosentista bruttokansantulosta 1,1 prosenttiin.

 

 

Komission tavoite on, että kaudelle 2021 – 2027 linjattavista budjettiluvuista päätettäisiin jo ennen ensi kevään EU-vaaleja.

 

 

Suomalaisen kuluttajan kannalta komission suunnitelmissa erityisen huolestuttavaa on se, että komission esityksessä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta leikataan n. 5 prosenttia ja aluekehitysrahoituksesta 7 prosenttia.  Suorat tuet vähenisivät n. 4 prosenttia.

 

 

Maatalouden kurittaminen voi laajempia kuvioita ymmärtämättömälle maatalousvihamiehiselle tuntua hyvältä, mutta maataloustukien leikkaaminen nostaisi vääjäämättömästi ruuan kuluttajahintoja. Kuinka silloin suu pannaan?

 

 

Kaikkinaisen maataloustuotannon kannattavuus on nyt niin tiukalla, että lisätiukennukset pitää ehdottomasti saada korvattua tuottajahintojen korottamisella ja se merkitsee ruuan hintojenkorotuksia päivittäistavarakaupassa.

 

 

Britannia on EU:ssa merkittävä nettomaksaja, sillä sen nettomaksuosuus liikkuu tasolla 11 miljardia vuodessa.

 

 

Britannian suuri nettomaksajan rooli merkitsee, että brexit ei suinkaan merkitse, että muiden maiden EU-maksut alenisivat, vaan päinvastoin.

 

 

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä EU-kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta ja olen edelleen samalla kannalla.

 

 

Kannustan Suomen europarlamenttiedustajia toimimaan siten, että seuraavalla EU-budjettikaudella ei maataloustukia alennettaisi, sillä se merkitsisi ruualle hinnannousua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-