Glyfosaatillle lisää käyttöaikaa!

Lauantai 18.11.2023 - -Esko Erkkilä-

EU-komission uunituoreessa tiedotteessa kerrotaan, että glyfosaatille on myönnetty kymmenen vuoden lisäaika.

 

 

Glyfosaatin uudelleen perustuu tieteelliseen riskinarviointiin, jonka Euroopan elintarvikeviranomainen (EFSA) julkaisi kesällä.

 

Tuossa riskinarvioinnissa todettiin, että glyfosaattia ei luokitella syöpävaaralliseksi tehoaineeksi ja että sille löytyy turvallisia käyttökohteita.

 

Tunnetuin glyfosaattivalmiste on Roundup!

 

********************

 

Olen helpottunut viimeinkin saamastamme päätöksestä!

 

 
-Esko Erkkilä-

"Roundup-ruska" sänkipellolla merkitsee, että tilalla panostetaan ruuantuotantoon

Sunnuntai 13.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Monet syksyiset sänkipellot ovat saaneet ylleen ”Roundup-ruskan” eli ne on ruiskutettu rikkakasvien torjumiseksi glyfosaattivalmisteella.

 

Roundrup´n aika glyfosaattivalmisteiden yksinmyyntituotteena on ohi, sillä sen patenttisuoja on päättynyt. Pelloilla näkyvä ”ruska” voi siis olla aikaansaatu myös muun kauppanimen omaavilla glyfosaattivalmisteilla.

 

Glyfosaattivalmisteet ovat oikein käytettyinä turvallisia ympäristölle ja käyttäjälleen, vaikka ne ovatkin ns. valikoimattomia rikkakasvintorjunta-aineita, jotka hävittävät kaiken kasvuston.

 

Glyfosaatin käyttäminen viljakasvustossa kasvavien rikkakasvien torjuntaan ennen puintia on EU:ssa sallittua, mutta kotimainen viljanjalostusteollisuus ei vastaanota viljaa, joka on ennen puintia käsitelty glyfosaatilla.

 

Viljanjalostusteollisuus tekee pistokokeita, joilla varmistetaan viljan glyfosaattikiellon noudattaminen.

 

Hyväksyn glyfosaatin käyttämisen, mutta en luonnollisestikaan pystyviljan rikkakasvien torjunnassa.

 

Glyfosaatti on sellaisen viljaviljelijän väline, joka panostaa sadon määrään ja laatuun. Syksyllä suoritettu glyfosaattiruiskutus varmistaa sen, että lohkolla kasvavan seuraavan vuoden viljakasvuston rikkakasvitorjunnassa päästään helpommalla. Laadun paraneminen tulee sitä kautta, että rikkakasvinsiemenet eivät ole pilaamassa sadon laatua.

 

Glyfosaatin käyttäminen rikkakasvien torjunnassa on mielestäni eräs viesti sille, että arvostamme pellonraivaajien ja esi-isiemme työtä. Pellot on tarkoitettu ruuantuotantoon ja tehokas ruuantuotanto vaatii tehokkaat tuotantomenetelmät. Torjunta-aineiden ohjeiden mukainen käyttäminen on tietysti itsestäänselvyys!

 

"Roudrup-ruskaa" sänkipellolla

 

Salaojitettu ja rikkakasveista vapaa vainio on tunnustus pellonraivaajille ja merkitsee tehokasta viljantuotantoa

 

Kuluttajalle syksyllä käytettävien glyfosaattivalmisteiden käyttäminen merkitsee viljatuotteiden turvallisuutta.

Se merkitsee myös hyvän satotason tuomien etujen siirtymistä kuluttajahintoihin saakka.

 

-Esko Erkkilä-

Glyfosaatti on hyvä renki, mutta huono isäntä

Torstai 7.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Glyfosaatti ja sen käyttäminen ovat nousseet viime päivinä julkisuuteen Helsingin Sanomissa 22.6.2011 ja Aamulehdessä 23.6.2011 olleiden juttujen ansiosta.

 

Pidän itseäni jonkinmoisena asiantuntijana glyfosaatin käyttöön liittyvissä kysymyksissä ja minulle kyseiset artikkelit eivät tuo mitään uutta tietoa.

 

Glyfosaatti on torjunta-aine, jota käytetään haitallisten rikkakasvien kemiallisessa torjunnassa. Kyse on aineesta, joka kuihduttaa kaiken vihreän kasvuston ruiskutuksesta kahden…neljän viikon kuluttua.

 

Glyfosaatin tunnetuin kauppanimi on Roundup, mutta nykyään glyfosaattivalmisteita saa myös lukuisilla muilla tuotemerkeillä.

 

Glyfosaattivalmisteet sopivat viljelemättömien alueiden rikkakasvitorjuntaan ja rikkakasvien hävittämiseen pelloilta sadonkorjuun jälkeen.  

 

Suomen ulkopuolella glyfosaattivalmisteita käytetään myös esim. leipäviljoilla nopeuttamassa kasvuston tuleentumista. Viljakasvustot ruiskutetaan glyfosaattivalmisteilla ennen puintia, jotta kasvuston vihreät osat kuihtuvat pois ja puintityö helpottuu.

 

Glyfosaatin käyttäminen viljoilla on Suomessakin periaatteessa sallittua, sillä kuulummehan Euroopan Unioniin. Suomalaiset vilja-alan yritykset ovat kuitenkin linjanneet, että ne eivät vastaanota leipä- tai rehuviljaa, joka on ennen puintia käsitelty glyfosaatilla. Omaan henkilökohtaista kokemusta, että sääntöä myös valvotaan.

 

Glyfosaatin vaikutukset emakoiden hedelmällisyyteen ovat olleet suomalaisten ruokinta-asiantuntijoiden tiedossa jo vuosikymmenet. Sika ja ihminen ovat ruuansulautuskanavaltaan paljolti samanlaisia, joten samat vaikutukset glyfosaatilla lienevät myös ihmisille.

 

Mainitsemiani tutkimustuloksia ei ole salattu, vaan päinvastoin niistä on tiedotettu kotieläintalouden sekä vilja-alan asiantuntijoita jatkuvasti.

 

Monissa päivittäistavaraliikkeissä paistetaan uunituoreita sämpylöitä suoraan myyntiin. Miellyttävä kotileipomisen tunne leviää koko myymälään ja se saa asiakkaat ostamaan leipäherkkuja lisää.

 

Lähes kaikki myymälöissä paistettavat sämpylät ja muut leivonnaisherkut tuodaan taikinana ulkomailta – vain kypsennys tapahtuu marketissa!

 

Koska monissa naapurimaissamme ja eritoten keski-Euroopassa glyfosaatin käyttäminen on yleistä viljan puintikuntoon saattamisessa, on jokseenkin varmaa, että marketin paistotuoreiden sämpylöiden valmistukseen käytetty viljaraaka-aine on käsitelty glyfosaatilla.

 

Se siis myymälöissä paistettavien sämpylöiden puhtaudesta!

 

Osoituksena asioiden julkisuudesta tässä pätkä Keskustan kansanedustaja Anne Kalmarin nettisivuilta 2.4.2006 eli yli viisi vuotta sitten:

”Puhdas ruoka vaatii tietoa ja valintoja

 

…sitä (glyfosaattia = blogistin tarkennus) on pitkät ajat käytetty viljan pakkotuleennuttamiseen muualla Euroopassa. Keski-Euroopassahan ei juuri viljoja kuivailla, vaan tarvittaessa ruiskutetaan ennen puintia. Kun glyfosaatti lopettaa elintoiminnot kasvista, mattimyöhäisetkin versot lopettavat kasvunsa. Näin saadaan puitua kuivempi sato.”

Vastuulliset piirit eivät siis ole tietoja pihdanneet vaan ne ovat niitä jakaneet aktiivisesti!

 

-Esko Erkkilä-