Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

"Myyräntyötä metsissä ja pihoissa"

Perjantai 15.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkunnassani Viljakkalassa toimii paikallisten kulttuuriarvojen ja ympäristönäkökohtien vaalimiseen keskittynyt yhdistys Vipu Viljakkala ry. Yhdistyksen tavoitteena on hyvän elinympäristön järkevä ja pitkäjänteinen kehittäminen.

 

 

Vipu Viljakkala ry järjesti Viljakkalan Seurojentalolla mielenkiintoisen luontoillan torstaina tammikuun 31. päivänä.

 

Illan teemana oli tämän jutun otsikko.

 

Olen Vipu Viljakkala ry:n jäsen ja osallistuin mielenkiintoiseen tapahtumaan.

 

 

heikki1

 

Illan asiantuntijaksi oli saatu Metsäntutkimuslaitoksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen.

 

Vipu Viljakkala ry oli saanut luennoitsijaksi todella korkeatasoisen tiedemiehen, sillä professori Henttonen on alansa siteeratuimpia tutkijoita.

 

Heikki Henttonen on mukana kansainvälisellä ISIHighly Cited.comSM -listalla. Tälle listalle pääsevät kultakin tieteenalalta ne tutkijat, joiden julkaisuihin viitataan muiden tutkijoiden julkaisuissa kaikkein eniten. Suomesta Highly Cited -listoille on kaikkiaan päässyt yhdeksän tutkijaa ja Henttonen on yksi heistä.

 

 

heikki2

 

Tilaisuuden avasi Vipu Viljakkala ry:n puheenjohtaja Ismo Friman.

 

 

heikki3

 

Professori Henttonen kertoi, että hänen työnantajallaan Metlalla eli Metsäntutkimuslaitoksella on lakisääteinen velvollisuus tuholaisseurantaan ja tuholaisennusteiden laatimiseen.

Metla toteuttaa tehtäväänsä julkaisemalla kahdesti vuodessa myyräraportin Metsälehdessä.

Raportti sisältää katsauksen menneeseen ja ennusteen myyräkannan tulevasta vaihteluista ajallisesti ja alueellisesti.

 

 

heikki4

 

Myyräkannan vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Tässä kuvassa vasemmalla ylhäällä on esitetty vuoden 1988 myyräkanta ja sen jälkeen myyräkannan kehittyminen vuosittain siten, että alhaalla oikealla kuvataan tilannetta vuonna 2011.

 

Metsänhoitoyhdistykset seuraavat Metlan myyräennustuksia tarkkaan, mutta valitettavasti metsänomistajat ottavat ne huonosti huomioon metsänhoitotöitä suunniteltaessa.

 

On toki myös todettava se, että puuntaimia tuottavat taimistot tuottavat uusia taimia tasaisesti vuodesta toiseen eli ”taimilogistiikka” on tietynlainen este myyräennusteiden huomioimiselle metsänviljelyssä.

 

Professori Henttonen totesi, että pahana myyrävuonna myyrien taimikoille aiheuttamat vahingot yltävät tasolle 20 miljoonaa euroa!

 

Usein ajatellaan, että myyrien luontainen torjunta olisi tehokas tapa myyrävahinkojen estämisessä.

 

Professori Heikki Henttonen kävi luettelonomaisesti läpi joitakin myyrätuhojen estämiskeinoja:

 

  • erilaisia peloteääniä antavat piipparit ovat huiputusta
  • ennen taimien istuttamista suoritettu kunnollinen laikutus on hyvä keino myyrätuhojen torjunnassa
  • varpuspöllöjen myyräsaalistuksella ei ole mitään merkitystä
  • ketuilla ei ole vaikutusta myyrätuhojen torjunnassa
  • myyräpatogeenien käyttäminen on EU:ssa mahdotonta
  • kyykäärme ja supi ovat tehokkaita myyrien torjunnassa, mutta niiden ”työssäoloaika” on vuoden aikana lyhyt

 

Professori Henttonen listasi metsänviljelyssä tekijöitä, jotka lisäävät myyrien tuhovaaraa:

 

  • pellonmetsityksessä myyrävaara on monikymmenkertainen hakkuualueille tehtävään metsänuudistamiseen verrattuna
  • taimikon lähistöllä sijaitsevat heinäiset myyräbiotyypit lisäävät myyrävahinkojen mahdollisuutta
  • runsas pintakasvillisuus itse taimikossa tai sen lähistöllä kasvattavat myyrätuhojen vaaraa
  • pehmeä eloperäinen maaperä helpottavat myyrien elämää
  • runsaslumiset talvet ovat otollisia myyrien lisääntymiselle
  • puulajeilla on erilainen herkkyys myyrätuhoille; hybridihaapa on herkin -> tammi -> koivu -> mänty -> kuusi

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta lehtikuusen onnistuneesta istuttamisesta n. 15 vuotta sitten runsaan hehtaarin alueelle. Kysyin Henttoselta lehtikuusen herkkyydestä myyrätuhoille ja sain vastauksen, että lehtikuusi on herkkä myyrätuhoille. Meillä istuttaminen sattui ilmeisesti sopivaan ajankohtaan, sillä myyrätuhoja ei ole ilmennyt.

 

 

heikki5

 

Esityksensä lopuksi professori Henttonen käsitteli myyräkuumetta ja siihen liittyviä seikkoja.

 

Myyräkuume on suomalainen sairaus, sillä EU:n alueella tavattavista myyräkuumetapauksista 70 % tavataan Suomessa.

 

Suomessa todetaan vuodessa n. 1.000 – 3.500 tautitapausta. On kuitenkin muistettava, että ainoastaan 20 % tartunnan saaneista saa akuutin taudin, joten infektioita on vuodessa jopa 15.000 tapausta.

 

Myyräkuumeen isäntälaji on metsämyyrä ja muissa myyrälajeissa sitä ei ilmene.

 

Lopputalven aikana lähes kaikki metsämyyrät ovat taudinkantajia.

 

Myyräkuumeen tartunta tulee ihmiseen tavallisimmin puuliiterin pölyn kautta.

 

Riskitekijöitä myyräkuumeen saamiseen ovat ammatti (maanviljelijä), harrastukset, olla nuori mies, tupakointi.

 

Myyräkuumeessa akuuteista tapauksista 5 % joutuu dialyysiin.

 

Se on tavallaan lohdullista, että myyräkuumeen sairastamisen jälkeen henkilölle syntyy ikuinen immuniteetti!

 

 

Kiitän Vipu Viljakkalaa mielenkiintoisen luontoillan järjestämisestä.

 

Taas kerran tuli todettua se, että jos todellisella asiantuntijalla on kyky ja taito esittää asiansa mielenkiintoisesti, on esitystä ilo kuunnella.

 

Professori Heikki Henttosella on taito esittää asiat mielenkiintoisesti ja sen vuoksi häntä on ilo kuunnella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Metsäntutkimuslaitoksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen, Heikki Henttonen, Vipu Viljakkala ry, Viljakkalan Seurojentalo, Ismo Friman, myyräennusteet, myyräkuume,