Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kiihkeily vei esiintyjän sanomasta pohjan pois!

Torstai 23.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen ristiriitaisissa tunnelmissa ja syynä on se yleisötilaisuus, jonka Vipu Viljakkala ry järjesti eilen illalla Lavajärven Päivölässä.

 

 

Tilaisuuden teemana oli ”Susi-ilta” ja esitelmän aiheena

 

”SUSI – lajina, tutkitusti vai tunteella”

 

 

 

IMG_5607.JPG

 

 

Vipu oli varannut paikat 170:lle kuulijalle ja siihen ei toki päästy, mutta satakunta kuulijaa oli saatu paikalle.

 

 

 

IMG_5611.JPG

 

 

Vipu Viljakkala ry:n puheenjohtaja Ismo Friman toivotti väen tervetulleeksi.

 

 

Arvostan Vipu Viljakkala ry:n toimintaa, sillä se ehdotti minua edellisellä kunnallisvaalikaudella ja myös nyt Viljakkala-neuvoston jäseneksi.

 

 

Tulin jälleen valituksi ja Viljakkala-neuvosto valitsi minut puheenjohtajakseen.

 

 

 

IMG_5610.JPG

 

 

Salista himmennettiin valot ja valkokankaalle heijastettiin suden kuva sekä äänentoistolaitteista kuului susien ulvontaa.

 

 

Vaikuttava avaus!

 

 

 

IMG_5614.JPG

 

 

Vaikuttava oli myös esiintyjä Marija Wallden´n aloitus, sillä hän kielsi valokuvaamisen!

 

 

Melkoinen kokemus jo se!

Toki toisaalta ymmärrä valokuvauskiellon, sillä kuvissa esiintyi melko hienoja otoksia susista ja kuvia myös susien tappamista hirvistä sekä peuroista.

 

 

******************

 

 

Tutkin asioita ja mediassa Walldenin titteleinä esiintyvät ainakin Luonto-Liiton petolähettiläs ja luonnonvaraisten eläinten hoitaja.

 

 

Kunnioitin Walldenin esittelynsä yhteydessä vaatimaa kuvauskieltoa ja sen vuoksi minulla ei ole enempää valokuvia tilaisuudesta.

 

 

***************

 

 

Wallden totesi esityksensä aluksi, että susi on;

 

  • ristiriitaisin
  • kiistellyin
  • poliittisin

 

…eläin Suomessa.

 

 

 

Esitys oli sutta esittelevässä osuudessa kiinnostava, mutta kun keskustelu alkoi ja yleisö kritisoi sudelle annettuja etuoikeuksia, niin Waldenista paljastui todellinen inttäjä.

 

 

Tilaisuudessa oli runsaasti metsästäjiä, jotka varmasti tietävät susien ylisuuret määrät ja susien aiheuttamat haitat, mutta alustaja jatkoi oman agendansa esittämistä.

 

 

Porot ja porotalous olivat esiintyjän erityisen kovan kohtelun kohteena;

 

”Porot saavat melskata” oli eräs toteamus; maininta ”Sakkoporot”, niin mitähän se tarkoitti?

 

 

 

Paha mieli tilaisuudesta jäi tai toisaalta jäi hyväkin mieli, sillä esitys auttoi salintäyteisen yleisön todella tajuamaan, että millaista ns. luontoväki todellisuudessa on ja millaisessa kuplassa se elää.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lavajärven Päivölä, Vipu Viljakkala ry, Susi-ilta, Susi - lajina tutkitusti vai tunteella, Susivahingot, Susipelko,

Hanhet ja hirvet muokanneet Viljakkalassa paikannimistöä?

Maanantai 28.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Tuntuu, että kotokulmillani Viljakkalassa on taannoin esiintynyt paljon hanhia ja hirviä, sillä hanhi- ja hirvialkuiset paikannimet ovat kylällä yleisiä.

 

 

Hanhijärvi, Hanhilahti ja Hanhijoki hallitsevat erään lähiaukean nimistöä – olen käynyt kansakoulunikin Hanhijärven kansakoululla!

 

 

Toisella puolella kylää esiintyvät paikannimet Hirvilahti, Hirviniemi, Hirvikoski ja nyt uudempana Hirvipolku viittaavat, että kotokylälläni Viljakkalassa on ollut runsas hirvikanta.

 

 

 

**************

 

 

 

 

hirvi1.jpg

 

 

Vipu Viljakkala ry järjesti Hirvi-illan Viljakkalan Seurojentalolla 12.11.2015.

 

 

 

 

hirvi2.jpg

 

 

Tilaisuuteen oli saatu huippuesiintyjä, sillä FT, tutkija (emerita) Tuire Nygren entiseltä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (nykyään osa Luonnonvarakeskusta) on yhä edelleen maamme johtava hirvitutkija.

 

 

Kun Tuire Nygrenin matkassa oli hänen miehensä Kaarlo Nygren, jonka erittyisosaaminen Luonnonvarakeskuksen tutkijana keskittyy hirven anatomiaan ja morfologiaan, hirven käyttäytymiseen, hirvieläinten loisiin, hirvieläinten biologiaan sekä hirvenmetsästyskäytäntöihin, oli Viljakkalan Seurojentalolla tuona iltana todella runsaasti hirvitietämystä.

 

 

Tieto Vipu Viljakkala ry:n järjestämästä Hirvi-illasta oli levinnyt jopa naapurimaakuntaan saakka, sillä mm. Kokemäeltä oli pikkubussilastillinen henkilöitä saapunut Viljakkalaan kuulemaan asiaa hirvestä.

 

 

 

 

hirvi3.jpg

 

 

Tuire Nygren jaotteli esityksensä kolmeen osioon; hirvi yksilönä, populaationa ja riistaeläimenä.

 

 

 

 

hirvi4.jpg

 

 

Hirvien kuolinsyistä Tuire Nygren esitti selkeän tilaston. Tilastosta selviää, että metsästyksen osuus on 98,6 % hirvien kuolinsyistä.  Luku osoittaa, että vain metsästyksellä pystytään säätelemään hirvikannan määrää.
 

 

 

 

hirvi5.jpg

 

 

Olen täydellisenä hirviasioiden noviisina luullut, että hirviuros on todellinen sulttaani naarashirvihaaremin keskellä, mutta näin ei olekaan.

 

 

Hirviuroksella palautusaika astumisen jälkeen on pitkä, joten se ei pysty astumaan useita naaraita lyhyessä ajassa. Hirviuroksen kivekset ovat painoltaan hyvin pienet, sillä parhaimmillaankin kivesparin paino on vain 120 grammaa.

 

 

 

 

hirvi6.jpg

 

 

Kun uroksen pitkään palautumisaikaan astumisen jälkeen lisätään hirvien nykyinen sukupuolijakauma, jossa naaraita on n. kaksi yhtä urosta kohti, niin tilanne ei ole hirvien lisääntymisen kannalta hyvä.

 

 

 

Emeritus-tutkija Tuire Nygrenin mukaan uroshirvien osuutta hirvilehmiin verrattuna pitäisi pystyä nostamaan.

 

 

Tutkija Nygren syytti hirvenmetsästäjiä ja jopa mediaa siitä, että kaatokuvia, joissa hirviporukka on kaatanut isosarvisen uroshirven, ihannoidaan.

 

 

 

 

 

hirvi7.jpg

 

 

Kiitokset Tuire Nygrenille asiantuntevasta esityksestä - …

 

 

 

 

hirvi8.jpg

 

…kiitoksiin yhtyi myös Viljakkalan Seurojentalon salintäysi yleisö!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hirvilahti, Hirvikoski, Hirviniemi, Hirvipolku, Hirvi-ilta, Hirvi-ilta Viljakkalassa, Tuire Nygren, Kaarlo Nygren, Riista- ja kalantutkimuslaitos, Luonnonvarakeskus, hirvikanta, Vipu Viljakkala ry,

Puolisot Annika ja Mikko viettivät talven kaukana toisistaan, mutta löysivät takaisin Hämeenkyröön!

Sunnuntai 28.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Vipu Viljakkala ry järjesti petolintuillan Viljakkalan Seurojentalolla torstaina 25.4.2013.

 

 

peto1

 

Seurojentalon saliin oli kerääntynyt lähemmäs 40 lintuasioista kiinnostunutta.

 

 

peto2

 

Petolintujen elämästä ja niistä tehdyistä havainnoista kertoi asiantuntijana Hannu Järvinen.

Järvinen tuntee erittäin hyvin Hämeenkyrön, Viljakkalan sekä Mouhijärven alueet ja lintuasiat. Saimme siitä monta vakuuttavaa todistusta.

Järvinen mainitsi mm. synnyinkotini lähijärven Kaihtonjärven tunnettuna kurkijärvenä.

 

 

peto3

  

Hannu Järvinen on monipuolinen lintumies, mutta hänen erikoisalaansa ovat tuulihaukat.

Järvinen rengasti viime kesänä 704 tuulihaukan poikasta ja kaikkiaan hän on rengastanut 6.415 poikasta!

Tuulihaukan pöntöt on parasta asentaa viiden metrin korkeuteen ladon päätyseinälle siten, että pönttö on räystään suojassa.

Yhteen pönttöön tarvitaan pehmusteeksi 80 litraa moottorisahanpurua.  Järvinen toivoikin vihjeitä, että mistä saisi moottorisahanpurua!

 

 

peto4

 

Tässä kuvassa on pohjantikan pesäkolo.

Järvinen kertoi, että pohjantikka ja kanahaukka viihtyvät usein hyvin lähellä toisiaan. Pohjantikka melkein maassa ja kanahaukka korkealla puun latvassa.

 

 

peto5

 

Joidenkin lintujen rengastuksessa käytetään ns. lukurenkaita.

 

Lukurenkaat ovat tavanomaista suurempia ja niissä oleva tunniste pystytään lukemaan kaukaakin kiikarilla tai kaukoputkella. Tästä niiden nimi; lukurengas.

 

 

************

 

Tämän jutun otsikossa mainitut Annika ja Mikko olivat mehiläishaukkapariskunta, jotka talvehtivat 2011 – 2012 kaukana etelässä.

 

Annika lensi Hämeenkyröstä Israelin ja Egyptin kautta Kongon Demokraattiseen Tasavaltaan talvehtimaan.

 

Annikan puoliso Mikko lensi suoraan ja talvehti n. tuhannen kilometrin etäisyydellä puolisostaan ”poikamiehenä”.

 

Ihmeellistä oli se, kun Annika palasi menoreittiään pitkin Hämeenkyröön seuraavana keväänä niin Mikko saapui kotosalle omia reittejään pitkin kaksi päivää myöhemmin!


Lintuihin kiinnitetyt satelliittipaikantimet mahdollisivat pariskunnan talvehtimisreitin seuraamisen.


Ihmeellistä!

 

*************

 

Lintuasiantuntija Hannu Järvisen esitys oli niin mielenkiintoinen, että yleisö pysytteli paikoillaan pitkään tilaisuuden ilmoitetun päättymisajankohdan jälkeenkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vipu Viljakkala ry, petolintuilta, Hannu Järvinen, Viljakkala, Hämeenkyrö, Mouhijärvi, tuulihaukka, pohjantikka, mehiläishaukka, mehiläishaukka Annika, mehiläishaukka Mikko, lintujen satelliittiseuranta, Kaihtonjärvi, Kaihto,

"Myyräntyötä metsissä ja pihoissa"

Perjantai 15.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkunnassani Viljakkalassa toimii paikallisten kulttuuriarvojen ja ympäristönäkökohtien vaalimiseen keskittynyt yhdistys Vipu Viljakkala ry. Yhdistyksen tavoitteena on hyvän elinympäristön järkevä ja pitkäjänteinen kehittäminen.

 

 

Vipu Viljakkala ry järjesti Viljakkalan Seurojentalolla mielenkiintoisen luontoillan torstaina tammikuun 31. päivänä.

 

Illan teemana oli tämän jutun otsikko.

 

Olen Vipu Viljakkala ry:n jäsen ja osallistuin mielenkiintoiseen tapahtumaan.

 

 

heikki1

 

Illan asiantuntijaksi oli saatu Metsäntutkimuslaitoksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen.

 

Vipu Viljakkala ry oli saanut luennoitsijaksi todella korkeatasoisen tiedemiehen, sillä professori Henttonen on alansa siteeratuimpia tutkijoita.

 

Heikki Henttonen on mukana kansainvälisellä ISIHighly Cited.comSM -listalla. Tälle listalle pääsevät kultakin tieteenalalta ne tutkijat, joiden julkaisuihin viitataan muiden tutkijoiden julkaisuissa kaikkein eniten. Suomesta Highly Cited -listoille on kaikkiaan päässyt yhdeksän tutkijaa ja Henttonen on yksi heistä.

 

 

heikki2

 

Tilaisuuden avasi Vipu Viljakkala ry:n puheenjohtaja Ismo Friman.

 

 

heikki3

 

Professori Henttonen kertoi, että hänen työnantajallaan Metlalla eli Metsäntutkimuslaitoksella on lakisääteinen velvollisuus tuholaisseurantaan ja tuholaisennusteiden laatimiseen.

Metla toteuttaa tehtäväänsä julkaisemalla kahdesti vuodessa myyräraportin Metsälehdessä.

Raportti sisältää katsauksen menneeseen ja ennusteen myyräkannan tulevasta vaihteluista ajallisesti ja alueellisesti.

 

 

heikki4

 

Myyräkannan vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Tässä kuvassa vasemmalla ylhäällä on esitetty vuoden 1988 myyräkanta ja sen jälkeen myyräkannan kehittyminen vuosittain siten, että alhaalla oikealla kuvataan tilannetta vuonna 2011.

 

Metsänhoitoyhdistykset seuraavat Metlan myyräennustuksia tarkkaan, mutta valitettavasti metsänomistajat ottavat ne huonosti huomioon metsänhoitotöitä suunniteltaessa.

 

On toki myös todettava se, että puuntaimia tuottavat taimistot tuottavat uusia taimia tasaisesti vuodesta toiseen eli ”taimilogistiikka” on tietynlainen este myyräennusteiden huomioimiselle metsänviljelyssä.

 

Professori Henttonen totesi, että pahana myyrävuonna myyrien taimikoille aiheuttamat vahingot yltävät tasolle 20 miljoonaa euroa!

 

Usein ajatellaan, että myyrien luontainen torjunta olisi tehokas tapa myyrävahinkojen estämisessä.

 

Professori Heikki Henttonen kävi luettelonomaisesti läpi joitakin myyrätuhojen estämiskeinoja:

 

  • erilaisia peloteääniä antavat piipparit ovat huiputusta
  • ennen taimien istuttamista suoritettu kunnollinen laikutus on hyvä keino myyrätuhojen torjunnassa
  • varpuspöllöjen myyräsaalistuksella ei ole mitään merkitystä
  • ketuilla ei ole vaikutusta myyrätuhojen torjunnassa
  • myyräpatogeenien käyttäminen on EU:ssa mahdotonta
  • kyykäärme ja supi ovat tehokkaita myyrien torjunnassa, mutta niiden ”työssäoloaika” on vuoden aikana lyhyt

 

Professori Henttonen listasi metsänviljelyssä tekijöitä, jotka lisäävät myyrien tuhovaaraa:

 

  • pellonmetsityksessä myyrävaara on monikymmenkertainen hakkuualueille tehtävään metsänuudistamiseen verrattuna
  • taimikon lähistöllä sijaitsevat heinäiset myyräbiotyypit lisäävät myyrävahinkojen mahdollisuutta
  • runsas pintakasvillisuus itse taimikossa tai sen lähistöllä kasvattavat myyrätuhojen vaaraa
  • pehmeä eloperäinen maaperä helpottavat myyrien elämää
  • runsaslumiset talvet ovat otollisia myyrien lisääntymiselle
  • puulajeilla on erilainen herkkyys myyrätuhoille; hybridihaapa on herkin -> tammi -> koivu -> mänty -> kuusi

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta lehtikuusen onnistuneesta istuttamisesta n. 15 vuotta sitten runsaan hehtaarin alueelle. Kysyin Henttoselta lehtikuusen herkkyydestä myyrätuhoille ja sain vastauksen, että lehtikuusi on herkkä myyrätuhoille. Meillä istuttaminen sattui ilmeisesti sopivaan ajankohtaan, sillä myyrätuhoja ei ole ilmennyt.

 

 

heikki5

 

Esityksensä lopuksi professori Henttonen käsitteli myyräkuumetta ja siihen liittyviä seikkoja.

 

Myyräkuume on suomalainen sairaus, sillä EU:n alueella tavattavista myyräkuumetapauksista 70 % tavataan Suomessa.

 

Suomessa todetaan vuodessa n. 1.000 – 3.500 tautitapausta. On kuitenkin muistettava, että ainoastaan 20 % tartunnan saaneista saa akuutin taudin, joten infektioita on vuodessa jopa 15.000 tapausta.

 

Myyräkuumeen isäntälaji on metsämyyrä ja muissa myyrälajeissa sitä ei ilmene.

 

Lopputalven aikana lähes kaikki metsämyyrät ovat taudinkantajia.

 

Myyräkuumeen tartunta tulee ihmiseen tavallisimmin puuliiterin pölyn kautta.

 

Riskitekijöitä myyräkuumeen saamiseen ovat ammatti (maanviljelijä), harrastukset, olla nuori mies, tupakointi.

 

Myyräkuumeessa akuuteista tapauksista 5 % joutuu dialyysiin.

 

Se on tavallaan lohdullista, että myyräkuumeen sairastamisen jälkeen henkilölle syntyy ikuinen immuniteetti!

 

 

Kiitän Vipu Viljakkalaa mielenkiintoisen luontoillan järjestämisestä.

 

Taas kerran tuli todettua se, että jos todellisella asiantuntijalla on kyky ja taito esittää asiansa mielenkiintoisesti, on esitystä ilo kuunnella.

 

Professori Heikki Henttosella on taito esittää asiat mielenkiintoisesti ja sen vuoksi häntä on ilo kuunnella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Metsäntutkimuslaitoksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen, Heikki Henttonen, Vipu Viljakkala ry, Viljakkalan Seurojentalo, Ismo Friman, myyräennusteet, myyräkuume,

Rehevä kesäkasvusto ja sateinen kesä ovat vähentäneet Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelylaitoksen haittoja Tampereen Ruskossa - Houkanojan saastuttaminen kuitenkin jatkuu

Perjantai 24.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen useaan otteeseen Aamulehden mielipidepalstoilla ja tietysti myös tällä saitilla tuonut esille niitä ongelmia, joita Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelylaitos Tampereen Ruskon teollisuusalueella aiheuttaa.

 

Suoritin alueelle omakohtaisen ”auditoinnin” keskiviikkona 22.8.2012 ja totesin, että lupauksista huolimatta lähes entinen meno jatkuu.

 

Kesän kosteat olosuhteet ovat aiheuttaneet, että rehevä kasvusto sekä jätekasojen läpikastuminen ovat merkinneet, että jätteenkäsittelylaitoksen välittömään luontoympäristöön on lentänyt poikkeuksellisen vähän erilaista rojua Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelylaitokselta.

 

Haju alueella ei ole kuitenkaan vähentynyt, joten vaatteet oli auditoinnin jälkeen laitettava pesukoneeseen.

 

 

toivonen1

 

Tauskontien jatkeen kohdalla olevan aidan takana sijaitsevat jätekasat ovat edelleen samankokoisia kuin vuosi sitten.

Jos kesä olisi ollut tavanomaisen kuiva, niin jätteenkäsittelylaitoksen ympäristö olisi kaikenmoisen ”lentokykyisen” rojun peitossa.

Käsitin, että Toivonen Yhtiöt Oy lupasi jossain vaiheessa julkisesti jätteenkäsittelyn siirtämistä hallitiloihin, mutta näin ei ole näköjään tapahtunut.

 

 

toivonen2

 

 

Jätteenkäsittelylaitoksen tontinviertä kulkeva Louheoja on jätteenkäsittelylaitoksen se osa, joka saattaa Houkanojan ja sitä kautta Vihinojan surkeaan kuntoon.

Tässä Louheojan viime metrit ennen sen yhtymistä Houkanojaan.

 

 

toivonen3

 

 

Louheoja kulkee jätteenkäsittelylaitoksen tontin reunalla ja yhä edelleen jätemateriaali on välittömässä kontaktissa Louheojassa kulkevan veden kanssa. Tilanne on ehkä hieman kohentunut kuluneen vuoden aikana, mutta muutosta tarvittaisiin edelleen kipeästi.

 

 

toivonen4

 

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n jätekentän vieritse kulkeva Louheoja yhtyy Houkanojaan ja sen jälkeen kävelytien siltarummun yläpuolella on verkko, jonka tarkoituksena on pysäyttää jäniksenraadon kokoiset ja sitä suuremmat roskat verkkoon.

Näin on tapahtunutkin, mutta haju on verkon tienoilla melkoinen.

Lukijani saavat olla tyytyväisiä, että kuvani eivät ole "hajukuvia"!!


Kysymykseni Tampereen päättäjille ja ympäristöasioiden piirissä puuhasteleville virkahenkilöilla:


Kuka on määrännyt, että Houkanojaan pitää asentaa verkko Toivonen Yhtiöt Oy:n Tauskontien toimipisteen alapuolelle?


Milloin verkon asentamisesta on päätetty ja kuka tai mikä Tampereen kaupungin toimielin on tehnyt päätöksen verkon asentamisesta?


Miksi se on määrätty?


Kuka tai mikä taho huolehtii verkon yläpuolelle jääneen roinan poistamisesta?


Minne poistettu roina viedään?


Kuka on maksanut verkon asentamisen ja kuka maksaa sen yläpuolelle kerääntyvän roinan poistamisen ja kuljettamisen edellisen kysymyksen vastauksen kertomaan paikkaa?

 

 

toivonen5

 

Jätteenkäsittelylaitoksen jälkeen Houkanoja jatkaa kulkuaan ja päätyy Vihinojaksi muuttuneena kohti Pyhäjärveä ja Kokemäenjoen kautta merelle.

 

 

"Auditointimatkani" oli hieman pelottavakin kokemus, vaikka pysyttelin koko ajan katualueella ja poissa Toivonen Yhtiöt Oy tontilta.

 

Tontilla kävellyt neljän miehen ryhmä seurasi verkkoaidan takana tapahtunutta etenemistäni tarkasti ja sitten lopuksi kaksi neonvärisiin haalareihin pukeutunutta työmiestä alkoi huudella minulle.

 

En kuullut huutamisen aihetta, mutta pelottavaa se oli.

 

Naapuritontilla kulkeville huutaminen kuvastaa, että yrityksellä eivät ole asiat kunnossa.

 

Jätteenkäsittelyalalla toimivan yrityksen, jos minkä, pitäisi aina huolehtia siitä, että yrityksen toiminta kestää päivänvalon.

 

Se merkitsee mielestäni sitä, että naapuritontin puolella tai kadulla kulkeville ei huudella.


Asiaton huutelu oman toiminta-alueen ulkopuolelle kuvastaa toiminnan olevan sellaista, että se ei kestä kriittistä tarkastelua.

 

Omaan keskustalaisen näkemyksen.


Siihen ei kuulu toimintojen sosialisointi, mutta ei myöskään kiiluvasilmäinen porvarillinen ajattelu.

 

Jätteenkäsittelyn osalta kannatan, että se on yhteiskunnalliset velvoitteet täyttävien (kunnallisten) yritysten hoidossa.

 

Nyt Tampereella ei kaikilta osin näin ole ja siihen toivon muutosta.

 

Meillä on hyvin johdettu ja hyvin hoidettu Pirkanmaan Jätehuolto Oy.

 

Miksi me sallimme ympäristöä pilaavan yksityisen bisnesyrityksen jatkaa toimintaansa?


Vielä pieni muistelus:

On suuri onni, että Viljakkalan VIPU sai hoidettu asiat aikanaan siten, että Toivonen Yhtiöt ei saanut otetta Viljakkalan käytöstä poistettuun kaatopaikkaan.


Olen Vipun jäsen ja olen päivä päivältä ylpeämpi saavutuksestamme - "auditointimatkani" todisti sen taas kerran!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toivonen Yhtiöt Oy, Houkanoja, Houkanojan saastuttaminen, Houkanojan myrkkyskandaali, Vipu Viljakkala ry, Viljakkalan puolesta, Viljakkala, Vipu ry, Nisunperän kaatopaikka,

Vipu Viljakkala ry

Perjantai 16.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalaan suunnitellusta jätteenkäsittelylaitoksesta huolestuneet kuntalaiset ja Viljakkalan läheiseksi kokeneet henkilöt perustivat 22.6.2006 Viljakkalan puolesta ry:n.

 

Yhdistyksen tarkoituksena oli vaalia Viljakkalan kulttuuriarvoja ja ympäristönäkökohtia. Tavoitteena oli kunnan järkevä ja pitkäjänteinen kehittäminen, jotta Viljakkala olisi myös jatkossa hyvä elinympäristö.

 

Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin vuoden 2007 alussa ja sen jälkeen yhdistys on toiminut ylöjärveläisenä kaupunginosayhdistyksenä.

 

En ole yhdistyksen perustajajäsen, mutta liityin siihen jo varhain.

 

Yhdistys on nyt muuttamassa...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan puolesta, Vipu Viljakkala ry, Houkanoja, Tampereen ympäristötoimi