Heinähupaa Hämeenkyrön HeiskallaTiistai 31.7.2012 - -Esko Erkkilä- Kylätoimintakeskus Heiska sijaitsee kolmostien varrella, kolmostieltä Hämeenkyrön kirkonkylän eteläpuolella Viljakkalan suuntaan n. kolmensadan metrin päässä.
Kylätoimintakeskus Heiskaa isännöi Heiska ry ja se järjesti lauantaina 28.7.2012 Heiskalla Heinähupaa –tapahtuman.
Tapahtuma sai suuren suosion, sillä Heiskan paikoitustilojen lisäksi kaikki lähiseudun tienvarret olivat ”täynnä” autoja.
Pieni kuvakertomus tapahtumasta kertoo enemmän kuin pelkät sanat:
Ylätalon tila Hämeenkyrön Lavajärveltä oli tuonut tapahtumaan yhden vuohen ja kaksi lammasta. Tässä suomenvuohi Haisuli, joka on maidontuotannossa Ylätalon tilalla. Tapahtumapäivän aamunakin siltä oli lypsetty kolme litraa maitoa, vaikka Haisulin viimeisestä poikimisesta on ehtinyt kulua jo vuosi aikaa. Haisulin suurinta herkkua ovat ohdakkeet ja pujot! Oli uusi tieto ainakin minulle, että vuohet pitävät pujoa suurimpana herkkunaan. Siinäpä mainio ratkaisu pujontorjuntaan!
Ahvenanmaanlammas Lupalla on kotonaan lokoisat olot, sillä se toimii kotomaisemissaan terapialampaana!
Myös kainuunharmaalammas Titiuu´lla on Lavajärven Ylätalon tilalla sama homma kuin Lupalla. Kun hetken seurasi Heinähupaa –tapahtumassa meininkiä Ylätalon lammasten vierellä, niin näytti, että terapialampaiden hommaa ne hoitivat myös Heiskalla.
Heiskalla näin elämäni ensimmäisen kerran kahden kudottavat kangaspuut. Leveyttä näillä kangaspuilla kudottavilla matoilla ja muilla kudonnaisilla voi olla 2,5 metriä. On selvää, että näin leveän maton kutomisessa tarvitaan kaksi henkilöä! Heiskan luhdissa kangaspuiden käyttöä esitteli Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.
Heinähupaa –tapahtumassa oli mukana lähes sata vanhaa traktoria. Niiden äärellä konemiehillä riitti muistelemista.
Tapahtuman vanhin traktori oli vuonna 1937 Englannissa Dagenham´ssa valmistettu Fordson N –traktori. Kumiset etupyörät on myöhemmin asennettu lisävarusteena.
Saman tehtaan ”Mörkö” Majuri eli Fordson Major E27N on valmistettu vuonna 1946.
Tapahtuman erikoisuus oli saksalaisvalmisteinen Eicher Diesel ES 202 –traktori, jota esitteli sen saksalainen omistaja Hans-Dieter Wunderlich. Traktorin painopiste on alhaalla, sillä se on suunniteltu työskentelemään viiniköynnösrivien ja hedelmäpuiden välissä jyrkillä rinteillä.
Eicher –traktorin erikoisuus on Hans-Dieter Wunderlich´n suunnittelema ja asentama kuljettajan takana sijaitseva lisäistuin. Siinä mainio idea niille traktoriharrastajille, jotka haluavat saada puolisonsa mukaan traktorimatkoille!
Tyrwään Seudun Zetoristit olivat saapuneet paikalle ja se merkitsi, että Zetoreita oli paikalla runsaasti.
Tässä on hieman ”kokeneempi” A-mallin Zetor.
Heiskalla järjestetään mm. ”Kaikki päreestä” –kurssi ja sen tiimoilta siellä on rakennettu pärehöylä. Pärehöylä oli käytössä ja hyviä päreitä syntyi.
Baijerilainen Pastoral Blosn esiintyi ja toi tuulahduksen saksalaisesta puhallinmusiikista.
Pinsiön Mieskuoro esiintyi tapahtuman aikana monesti. Kuoronjohtajana ja sen taiteellisena johtajana toimii Vesa Rantamäki.
Jäi harmittamaan, että kiireisen aikataulumme vuoksi emme päässeet näkemään sahdinvalmistuksen kisaa ja emme myöskään Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan esiintymistä ja uuden ritarin lyömistä.
Olen saanut jo vuosia sitten kutsun ritarikunnan jäseneksi ja nyt huomaan, että mm. Eduskunnan varapuhemies Anssi Joutsenlahti on saanut ritarikuntamme suurmestari Eero Pylsyltä kutsun liittyä ritarikuntamme jäseneksi. Ritarikunnan jäsenmäärä lähentelee kuuttasataa jäsentä ja mukana on mm. valtioneuvos Riitta Uosukainen sekä monia muita valtakunnan politiikan, talouselämän, taiteen ja maanpuolustuksen edustajia.
Heinähupaa –tapahtuman seremoniamestarina toimi Jarmo Puntalo ja oletan, että lähinnä hänen ansiostaan tapahtumalla oli myös kansainvälistä leimaa.
On hieno asia, että vapaaehtoisvoimin saadaan aikaiseksi Heinähupaa –tyyppisiä tapahtumia. Osaan arvata, että näin mittavan tapahtuman järjestämiseksi tarvitaan paljon työtä ja toimintaa.Kiitän kaikkia Heinähupaa –tapahtuman järjestäjiä hienon kesäisen tapahtuman järjestämisestä!
-Esko Erkkilä- |
2 kommenttia . Avainsanat: Heiska, Kylätoimintakeskus Heiska, Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta, Pastoral Blosn, Hans-Dieter Wunderlich, Tyrwään Seudun Zetoristit, Heiska ry, Hämeenkyrö, Hämeenkyrön Heiska, Antintalo, Pinsiön Mieskuoro, Jarmo Puntalo, Anssi Joutsenlahti, |
Jääkärien jalanjäljillä Liebajan St. Trinitatis -kirkossaTiistai 24.7.2012 - -Esko Erkkilä- Liebajan St. Trinitatis-kirkko Latviassa on merkittävä Suomen historian kannalta, sillä siellä suomalaiset jääkärit vannoivat sotilasvalan helmikuun 13. päivänä v. 1918.
Jääkäreiden aikana Liebajan nimi oli Libau ja sillä nimellä tämä silloinen varuskuntakaupunki tunnetaan jääkärihistoriassa.
Taannoisella Baltian matkallamme vietimme mieliinpainuvan hetken tässä kirkossa.
Liepajan St. Trinitatis-kirkon latviankielinen nimikyltti. Kyltistä ilmenee, että kirkko on rakennettu v. 1758.
Kirkko on ulkoasultaan vielä osin restauroimatta, mutta…
…sisäasultaan se on restauroitu hyvin kauniiksi.
Sisätilojen restauroinnista me suomalaiset saamme olla ylpeitä, sillä Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Kulttuurialan ja muotoilun yksikön konservoinnin koulutusohjelman oppilaat ovat ”Conservation of the St. Trinitatis Church in Liebaja, Latvia” –hankkeen merkeissä osallistuneet kirkon konservointiin.
SEAMK:n hanke on tavallaan jatke jääkäritoiminnalle, sillä hankkeen taustalla on Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseon sekä Etelä-Pohjanmaan Jääkäriperinneyhdistyksen aloitteellisuus.
Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Liebajan St. Trinitatis-kirkkoon liittyvään hankkeeseen voi tutustua tarkemmin www.extra.seamk.fi/trinitatis -sivuilla. Erityisesti suosittelen kirkon sisätiloista laaditun videomateriaalin katselemista!
Matkamme johtaja kenraali Pentti Lehtimäki kertoi kirkossa jääkäreiden sotilasvalatilaisuuden yksityiskohdista.
On luonnollista, että kaikki jääkärit eivät voineet valatilaisuudessa olla suorassa yhteydessä jääkärilippuun, vaan he muodostivat ketjun, jossa ensimmäinen piti kiinni lipusta ja seuraavat laskivat kätensä edellisen hartioille. Näin kaikilla jääkäreillä oli elävä yhteys jääkärilippuun.
Matkamme osanottaja, hämeenkyröläinen ylilääkäri Jarmo Puntalo esitti aikoinaan saksalaisille laatimansa mielenkiintoisen esityksen Suomen jääkäriliikkeestä. Todella hieno esitys ja saimme kuulla sen paikassa, jossa se erityisesti puhutteli. Puntalo toimi Hämeenkyrössä lääkärinä ollessaan Viljakkalan ja Hämeenkyrön sotaveteraanien nimikkolääkärinä. Hän nautti silloin ja nauttii edelleenkin sotaveteraanien täydellistä luottamusta.
Kirkon seinällä on suomalaisten jääkäreiden sotilasvalan vannomistilaisuuden muistoksi laatta, jonka teksti kuuluu näin:
Suomalaiset jääkärit vannoivat tääl-lä 13. helmikuuta 1918 uskollisuuttaSuomen lailliselle hallituksellelippunsa vihkimistilaisuudessa ennenlähtöään maansa vapaustaisteluun
Teksti on laatassa latviaksi, suomeksi ja ruotsiksi.
Laatta on paljastettu syyskuun 13. päivä 1977.
Ylilääkäri ja res. lääkintämajuri Jarmo Puntalo jääkäreiden muistolaatan äärellä. Muistolaatan vierellä on Suomenlippu ja Jääkärilippu.
Kirkossa on tavanomaisen urkuparven lisäksi hallitsijan aitio. Osa meistä palasi kirkkoon vielä illalla, sillä siellä piti kaksi paikallista neitosta voimallisen urkukonsertin. Kun neitokaiset tulivat konsertin jälkeen yleisön eteen kiittämään, niin mieleen nousi ajatus, että miten noin hennot tytöt saivat uruilla aikaan niin mahtavan musiikkituokion!
Ehkä osa poikkeuksellisen voimallisesta musiikista selittyy sillä, että kirkon urut tunnetaan eräänä maailman vanhimmista ja edelleen käytössä olevista mekaanisista uruista.
Tärkeä palanen Suomen historiaa tuli koettua, kun meillä oli tilaisuus vierailla St. Trinitatis -kirkossa Liepajassa Latviassa.
-Esko Erkkilä- |
2 kommenttia . Avainsanat: jääkärit, jääkärilippu, jääkäreiden sotilasvala, St. Trinitatis Liepaja, St. Trinitatis -kirkko, jääkärikirkko, jääkärikirkko Libau, Libau, Jarmo Puntalo, Liepajas Svetas Trisvienibas Katedrale, SEAMK, |