Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

"Minun vastuullani oli pudottaa heinät parvelta"

Tiistai 9.4.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_0205.JPG

 

 

 

Lainaan tämän juttuni otsikoksi Maaseudun Tulevaisuudessa eilen ilmestyneessä lehdessä olevaa juttuotsikkoa, jossa kerrotaan Pirkanmaan vaalipiiristä valitun kansanedustaja Pertti Hakasen saavutuksista ja aikaansaannoksista – kyseessä on lähes kokosivuinen Pertti Hakasen 50-vuotishaastattelu.

 

 

Pertti Hakanen on saanut viiskymppiseen ikäänsä ehtineenä paljon aikaiseksi ja sen vuoksi suosittelen lämpimästi, että Pirkanmaalla numero 140 saa niin paljon ääniä, että Hakasen jatkokausi Arkadianmäelle pystytään turvaamaan.

 

 

Hakasen meriittilistalla on juuri niitä saavutuksia, joita me suomalaiset arvostamme eli suomalaisen ruuan arvostaminen ja sen tuotannon turvaaminen, maamme huoltovarmuudesta huolehtiminen sekä maatalouden alkutuottajien asemasta huolehtiminen.

 

 

Karjalan Liiton puheenjohtajana kansanedustaja Pertti Hakanen noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa, sillä Hakanen toteaa syntymäpäivähaastattelussaan näin:

 

”Haluamme olla liitossa hyvin rehellisiä, aika Karjalan palauttamiselle on mennyt ohi. Se olisi ehkä ollut paikallaan 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliitto hajosi. Me tuemme Suomen ulkopolitiikan virallista linjaa.”

 

 

 

IMG_6584_hakanen.JPG

 

 

MTK:n johtokunnan jäsenenä kansanedustaja Pertti Hakasella on näköalapaikka suomalaisen alkutuottajan elämään – siitä kertoo jo tämän jutun otsikkokin.

 

***********

 

Kahdentoista vuoden pituinen jakso Porin Prikaatin opistoupseerina antaa Hakasen linjauksille maamme puolustuspolitiikasta vankan taustan.

 

 

Sotilasurastaan Hakanen toteaa syntymäpäivähaastattelussaan mm. näin:

 

 

” Sain olla alokkaille välillä kasvattaja ja välillä psykologi, mutta ihmisyyden kautta siinäkin mennään.”  Ajatus sisältää vankan totuuden ja siinä kalpenevat monien kirjanoppineiden lausumat kliseet!

 

 

 

IMG_0206.JPG

 

 

Kotimaisesta ruuasta kansanedustajamme toteaa, että hän ei ymmärrä vihervasemmiston lihaveroa, koska silloin kotimaisesta ja puhtaasta ruuasta tulisi vain eliitin vaihtoehto.

 

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen juhlistaa 50-vuotispäiviään Vexve Areenalla Sastamalassa ensi lauantaina eli 13. huhtikuuta – pyrin pääsemään paikalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansanedustaja Pertti Hakanen, Karjala Liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen, Pertti Hakanen - ehdokasnumero 140, MTK-Pirkanmaa, MTK-Hämeenkyrö, MTK-Ikaalinen, MTK, Maaseudun Tulevaisuus,

Suomi on yritystensä summa!

Maanantai 18.3.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_7767.JPG

 

 

Kiitokset Suomen Yrittäjät joka on laatinut, painattanut ja jakanut otsikkoaiheisen painotuotteen.

 

 

Neljäkymmentä ja puoli vuotta Suomea palvelleena yrityksen palkkarenkinä osaan arvostaa yrittäjien panostusta maamme hyvinvoinnin edistämisessä.

 

 

Arvostan toki vaikkapa terveydenhuollossa ja opetustoimessa toimineita ja toimivia suomalaisia, mutta muistutan, että heidän toimimiseensa kaikki rahat tulevat elinvoimaisen yritystoiminnan tuloksena.

 

 

 

IMG_7768.JPG

 

 

Suomen Yrittäjät ovat maamme suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö.

 

 

Pitää muistaa, että vuosina 2001 – 2012 yli 250 henkilöä työllistävät suuryritykset palkkasivat vain 7.164 henkilöä, mutta samaan aikaan pk-yritykset loivat yli 100.000 työpaikkaa (tarkasti laskien 101.722 työpaikkaa).

*****************

 

 

Keskeinen tavoite seuraavalla hallituskaudella pitää olla, että julkista sektoria on pienennettävä, sillä vain siten voidaan turvata kansalaisten hyvinvointi.

 

 

On myönnettävä, että nykyisten gallup-tulosten valossa julkisen sektorin osuuden pienentäminen ei onnistu, mutta se merkitsee, että vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen valtaan tulevien on Keskustan johdolla ryhdyttävä entistä tiukemmin tervehdyttämään kotomaamme taloutta.

 

 

Onko meillä varaa nyt päästää Suomen taloutta rapautumaan?

 

 

*****************

 

On oikein, että yrittäjät haluavat Suomen olevan valmis liikennehankkeisiin, joilla on elinkeinopoliittista merkitystä.

 

 

Tampereen ratikkahanke on surkea tapaus em. päämäärän toteuttamiselle, sillä se merkitsee vain kalliiden ja kaupungin velkaisuutta lisäävin keinoin jotain täysin muuta.

 

 

Tarvitaan liikennehankkeita esim. Tampereen ja Pirkanmaan osalta, joilla parannetaan rautatie- ja kumipyörävaihtoehtojen kehittämistä Tampereelta Helsinkiin ja Tampereelta Seinäjoen, Vaasan, Oulun, Jyväskylän sekä Porin suuntaan.

 

 

Huhtikuussa valittavien uusien päättäjien täytyy pitää kirkkaana mielessään, että vain hyvinvoivat yritykset luovat maakuntiin ja koko Suomeen elinvoimaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi on yritystensä summa!, Suomi-rata, Tunnin rata Tampereelta Helsinkiin, kaksoisraide Tampereelta Seinäjoelle, kolmostien parannus Hämeenkyrössä, Hämeenkyrön ohitustie, Suomen Yrittäjät,

Tykinlaukauksella tänään klo 7.00 Niinisalosta kohti Teivon ravirataa

Sunnuntai 3.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään on maaliskuun ensimmäinen sunnuntai ja se merkitsee, että tänään hiihdetään perinteinen Pirkan Hiihto Kankaanpään Niinisalosta Ylöjärvelle Teivon raviradalle.

 

 

Matkaa Niinisalosta Teivoon kertyy 90 kilometriä.

 

 

Pirkan Hiihdon on ideoinut Tahko Pihkala yhdessä ”Kollaa kestää” –kirjan kirjoittaneen Erkki Palolammen kanssa.

 

 

Päätös Pirkan Hiihdosta tehtiin Ikaalisten Omalla Tuvalla 20.9.1954 ja ensimmäinen hiihto toteutettiin maaliskuussa 1955.

 

 

Pirkan Hiihto lähtee Kankaanpäästä ja se etenee Jämijärven, Ikaalisten, Hämeenkyrön, Viljakkalan, Ylöjärven kautta Teivoon ja ensimmäisinä vuosina Tampereelle saakka.

 

 

Olen hiihtänyt Pirkan Hiihdon vuosien varrella seitsemän kertaa siten, että ensimmäisen kerran 1960-luvulla ja viimeisen kerran 2000-luvulla eli hiihtokertoja on ollut harvakseltaan.

 

 

Ensimmäisen hiihtokertani maali sijaitsi Tampereella Mustalahdessa, mutta muut kerrat olen päätynyt maaliin Teivossa ja sitä ennen Lamminpään urheilukentällä.

 

 

Ensimmäisellä kerralla olin tottumaton pitkille matkoille ja sippasin jo puolimatkan tienoilla eli Kyröskoskella. Jatkoin kuitenkin maaliin saakka, mutta ukkoja lappoi ohitseni.

 

 

Otin opikseni ja seuraavalla kerralla hiihtelin Kyröskoskelle saakka rauhallisesti eli ensimmäiset 52 kilometriä ja aloin vasta sen jälkeen hiihtämään.  Muistelen, että kukaan ei loppumatkalla ohittanut minua, mutta minä puolestani ohitin toistasataa hiihtäjää – olin silloin hyvässä kunnossa!

 

 

 

IMG_7631.JPG

 

 

Tässä liimaamatta jääneet suksitarrani vuodelta 2001.

 

 

 

pirkanmitali.JPG

 

 

Pirkan Hiihdossa – ainakin silloin, kun minä sen olen hiihtänyt – on mitalina ollut aina samanlainen mitali.  Katsoin jostain antikvariaatin nettisivuilta ja siellä tämän mitalin hinnaksi kerrottiin 3 euroa eli rahallisesti arvokkaasta mitalista ei ole kyse.

 

 

Viljakkalalaisena Pirkan Hiihdon hiihtäminen ainakin kerran elämässä on lähes kansalaisvelvollisuus ja olen tämän velvollisuuteni toteuttanut seitsemän kertaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkan Hiihto, Tahko Pihkala, Erkki Palolampi, Kollaa kestää, Niinisalo, Jämijärvi, Kankaanpää, Ikaalinen, Hämeenkyrö, Viljakkala, Ylöjärvi, Teivon ravirata, Pirkan Hiihdon mitali,

On huolehdittava sopimusvaiheessa, että maakaapeloinnista ei tule yksityistielle ikuinen riesa!

Sunnuntai 16.12.2018 - -Esko Erkkilä-

IMG_6581.JPG

 

Pirkanmaan Metsäkeskus järjesti Hämeenkyrössä yksityisteiden hoidosta vastaaville ja yksityistieasioista kiinnostuneille koulutustilaisuuden 12.12.2018.

 

 

Olen tieosakkaana viidessä yksityistiessä sekä yhdessä metsäautotiessä ja niiden lisäksi Rouva on osakkaana kahdessa yksityistiessä. Osakkuuksien lisäksi olen toimitsijamiehenä yhdessä noista yksityisteistä, joiden osakkaana olen.

 

 

Oli siis luonnollista, että hakeuduin koulutustilaisuuteen.

 

 

Saimme koulutustilaisuudessa – yksityistieillassa – paljon tietoa ja tässä jutussani teen pintaraapaisun siihen problematiikkaan, joka liittyy asiaan, kun sähköyhtiö haluaa asentaa kaapeleita yksityistien alueelle tai sen välittömään läheisyyteen.

 

 

 

IMG_6596.JPG

 

 

Yksityistien näkökulmasta asiaa selvitteli tuvantäyteiselle yleisölle sastamalalainen tieisännöitsijä Kari Äikäs, jolla on vankkaa kokemusta sellaisten yksityisteiden isännöinnistä, joille on tehty maakaapelointeja.

 

 

Seuraavassa jonkinlaista muistilistaa yksityisteiden toimitsijamiehille, yksityisteiden hoitokunnille ja yksityisteiden isännöitsijöille, kun kaapeliyhtiö haluaa hyödyntää yksityistien ojia tai yksityistien välitöntä läheisyyttä maakaapelin asentamiseen.

 

 

  • toimitsijamiehen tai hoitokunnan ei koskaan pidä antaa maakaapelin asennuslupaa itsenäisesti vaan aina on kutsuttava koolle tiekokous. Vasta tiekunnan kokouksen päätösten perusteella toimitsijamies tai tiehoitokunta voivat allekirjoittaa sopimuksen
  • tiekokouksen koollekutsumisesta aiheutuneet kustannukset pitää sopia kaapeliyhtiön maksettaviksi (kokouskutsut, tilavuokrat, tiedotuskirjeet, yms. kustannukset)
  • yksityistien ei milloinkaan pidä hyväksyä kaapeliyhtiön tarjoamia valmiita sopimuslomakkeita, sillä jokainen tapaus vaatii yksilöllisen sopimuksen
  • sopimuspaperin pitää olla yksinkertainen ja siinä on selkeästi sovittava verkonhaltijan ja myös tiekunnan vastuut sekä velvoitteet
  • sopimus on aina tehtävä verkonhaltijan tai verkonhaltijan valtuuttaman tahon kanssa – missään tapauksessa sopimusta ei pidä allekirjoittaa esim. sen kaivinkoneyrityksen kanssa, joka huolehtii kaapelointityön tekemisestä käytännössä
  • sopimukseen pitää sisältyä kohta, että verkon omistaja vastaa kaikista kustannuksista, jos kaapeli joskus joudutaan esim. tien korjauksen tai tienparannuksen vuoksi kaivamaan ylös. Verkonhaltijan pitää maksaa kustannukset, jos kaapeli vaurioituu tien perusparannuksessa
  • verkonhaltijan mahdolliset veloitusperusteet esim. kaapeloidun linjan tilapäisestä jännitteettömäksi tekemisestä, on torjuttava
  • kaapelin näyttäminen pitää olla ilmaista koko maakaapelin elinkaaren ajan
  • verkonhaltijan pitää asentaa maakaapeli siten, että tiekunnan jälkikäteen suorittamat liikennemerkkien asennukset ja mahdolliset kaiderakenteet ovat mahdollisia
  • kaapeloinnissa tierummut pitää kiertää riittävän kaukaa, jotta tien leventäminen ja tierumpujen vaihtaminen voidaan tehdä turvallisesti. ”Riittävän kaukaa kiertäminen” merkitsee usein, että maakaapeli joudutaan kaivamaan yksityistiealueen ulkopuolelle ja on luonnollista, että näissä tapauksissa verkkoyhtiön sopimuskumppanina ei ole yksityistiekunta vaan maanomistaja
  • jos tielinjalta joudutaan tekemään koukkauksia peltojen kohdalla, on sopimuksessa erikseen sovittava, että salaojille ei saa aiheuttaa vahinkoja
  • sopimuksessa pitää selkeästi sopia molempien osapuolten yhteyshenkilöt ja tältä osin sopimusta on tarvittaessa päivitettävä

 

 

Tässä esittämäni seikat ovat vain osa niistä asioista, jotka pitää sopia sopimuksessa.

 

 

Sopimuksessa on sovittava riittävä sopimusmaksu, jolla katetaan kaapeloinnista aiheutuneet hallinnolliset ja pienet ylimääräiset kulut, joita aiheutuu mm. siitä, kun kaapelia pitää varoa.

 

Maakaapelointi ei saa estää tieosakkaiden pääsyä pelloilleen tai metsään ja myös sen takaamiseksi sopimukseen pitää laatia tätä koskeva kohta. Pelloille pitää päästä viljelylohkokohtaisesti ja metsään riittävän tiheään sovittujen ylittämispaikkojen kautta.

Tärkeää on, että sopimuksessa sovitaan kaapelikaivannon syvyydeksi vähintään metri! Tässä on menetelty yksityisteiden kannalta monesti huolimattomasti, kun maakaapelikaivannon syvyydeksi on sovittu vain 70 senttiä! Useinkaan toki ei ole syvyydestä sovittu mitään, mutta verkonhaltijan edustajat ovat jättäneet kaivannon aivan liian matalaksi.

 

 

Yksityistien tiekokouksen pitää päätöstä tehdessään tiedostaa, että maakaapelointi merkitsee vähintäänkin 50 vuoden, mutta ilmeisesti pidemmänkin ajan sitoutumista verkkoyhtiön kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön.

Verkkoyhtiöiden suorittamat maakaapeloinnit maanteiden ja yksityisteiden "ojanpenkoille" tulevat lähiaikoina lisääntymään ja toivon, että tässä esittämistäni seikoista on apua, kun yksityistiekunnat joutuvat vastamaan verkkoyhtiöiden esityksiin yksityistiealueiden hyödyntämiseen maakaapeloinnissa!

 

 

Toisaalta on paikallaan muistaa, että maakaapelointi yleensä parantaa tieosakkaiden sähköturvallisuutta ja sähkönsaannin varmistumista kaikissa olosuhteissa, joten verkkoyhtiö kannattaa nähdä ja kokea aitona yhteistyökumppanina!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yksityistiet, maakaapelointi, maakaapelointi yksityisteiden yhteyteen, verkkoyhtiön vastuut maakaapeloinnissa, tieisännöisijä, yksityistien toimitsijamies, yksityistien tiekokous, yksityistieilta Hämeenkyrössä 12.12.2018,

Välinpitämättömyyttä ja asiakkaiden aliarvioimista!

Sunnuntai 20.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Tapaan kesäaikaan käydä mökkimaailmasta parisen kertaa kuukaudessa ostoksilla Hämeenkyrön S-Marketissa.

 

 

 

IMG_1902.JPG

 

 

Tänä kesänä on ihmetystäni herättänyt marketin eteistilassa oleva juliste, jossa kerrotaan myymälän aukioloaikojen muuttuvan 1.4.

 

 

Vuosilukua julisteessa ei kerrota, mutta kun julisteessa todetaan asia tulevassa aikamuodossa, niin kyse pitäisi olla ajankohdasta 1.4.2018!

 

 

Hyvissä ajoin myymäläpäällikkö haluaa informoida asiakkaitaan, sillä tuohon ajankohtaan on aikaa runsaat seitsemän kuukautta, sillä otin kuvan 18.8.2017.

 

 

Todennäköisesti julisteessa tarkoitetaan, että aukioloajat ovat muuttuneet 1.4.2017, mutta kun teksti viittaa tulevaan!

 

 

Velttoilua ja välinpitämättömyyttä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: S-Market Hämeenkyrö, S-Market Hämeenkyrön aukioloajat,

Toisenlainen tapa muistella ja kunnioittaa edesmenneitä

Keskiviikko 2.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kaikki tuntevat tavan, jolla voimme kirkoissa muistella ja kunnioittaa edesmenneitä, kun sytytämme kynttilän alttarilla olevalle paikalle, jossa on varattuna paikkoja muistelukynttilöille.

 

 

Hämeenkyrössä on Mäntyrinteen hautausmaalla toteutettu sama idea mielenkiintoisella tavalla.

 

 

 

IMG_1547.JPG

 

 

Hautausmaalla on pääkäytävän päässä…

 

 

 

IMG_1545.JPG

 

 

…suurikokoinen metalliverkosta rakennuttu risti…

 

 

 

IMG_1544.JPG

 

 

…jota vainajia muistelevat voivat täyttää kivillä!

 

 

 

IMG_1546.JPG

 

 

Muistoristin vierellä sijaitsee kivivarasto, josta muistelijat voivat valita haluamansa kiven ja kantaa sen muisteluristin täydennykseksi.

 

 

 

Muisteluristin idean isä on Hämeenkyrön kunnan entinen puutarhuri Detlev Liebing, joka eläköidyttyään tekee edelleen erilaisia puutarhasuunnittelutöitä.

 

 

Olimme taannoin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenten kanssa kulttuuriretkellä Hämeenkyrössä ja Detlev Liebing`n suunnittelema muisteluristi Mäntyrinteen hautausmaalla oli eräs käyntikohteemme.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeenkyrön seurakunta, Hämeenkyrön seurakunnan Mäntyrinteen hautausmaa, Mäntyrinteen kappeli, muisteluristi, Mäntyrinteen muisteluristi, Detlev Liebing,

Matti Vanhanen on Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan 700:s Ritari Hyvämieli

Perjantai 30.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla paikalla, kun kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen lyötiin Hämeenkyrön Kierikkalassa Maisemakahvilassa Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan Ritari Hyvämieleksi – Vanhanen on ritarikunnan 700:s Ritari Hyvämieli.

 

 

Ritari Hyvämieli on Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta ry:n kannatusritari ja hyvänmielen lähetti.

 

 

Jokainen Ritari Hyvämieli saa hopeisen rintamerkin sekä Käskykirjan, jossa ritariksi lyöminen vahvistetaan.

***************

 

 

Tässä muutama kuva, kun Matti Vanhanen lyötiin kulttuuria vaalivan ritarikunnan Ritari Hyvämieleksi:

 

 

 

IMG_0383.JPG

 

 

 

IMG_0384.JPG

 

 

 

IMG_0387.JPG

 

 

 

IMG_0392.JPG

 

 

 

IMG_0393.JPG

 

 

 

IMG_0399.JPG

 

 

 

Olen ylpeä, että minut on aikoinaan lyöty Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan Ritari Hyvämieleksi numerolla 307!

Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan Ritari Hyvämieliksi on lyöty useita entisiä ministereitä, eduskunnan entisiä puhemiehiä, kenraalikunnan jäseniä ja monia kulttuuri- sekä talouselämän keskeisiä vaikuttajia.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta, Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan Ritari Hyvämieli, Ritari Hyvämieli, Matti Vanhanen, Matti Vanhanen Ritari Hyvämieli, Maisemakahvila, Hämeenkyrö, Kierikkala, Hämeenkyrön Kierikkala,

Kannatan Hämeenkyrön, Ikaalisten, Jämijärven ja Ylöjärven seurakuntien yhdistämissuunnitelmaa

Torstai 23.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Kotiseurakuntani Viljakkalan seurakunta joutui lakkautetuksi, kun Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin.

 

 

Viljakkalan seurakunta menetti kuntaliitoksen myötä statuksensa itsenäisenä seurakuntana ja siitä tuli Ylöjärven seurakunnan Viljakkalan seurakuntapiiri eli ei yhtään mitään.

 

 

Kuru ja Kurun seurakunta oli Kurun kunnan ja Ylöjärven kaupungin liittymisessä viisaampi ja siitä muodostui Kurun kappeliseurakunta.

 

 

On suuri ero seurakuntapiirillä ja kappeliseurakunnalla!

 

 

Aamulehti uutisoi eilen, että Hämeenkyrön, Ikaalisten, Jämijärven ja Ylöjärven seurakunnat suunnittelevat yhdistyvänsä yhdeksi seurakunnaksi.

 

 

Kannatan suunnitelmaa lämpimästi, sillä kaavailtu uusi seurakunta poistaisi ainakin osan siitä statusvajeesta, jonka Viljakkalan seurakunta joutui kokemaan, kun Viljakkalan kunta ja Ylöjärven kaupunki yhdistyivät.

 

 

Viljakkalan osalta Ylöjärvi on luonnoton yhdistymissuunta, sillä Viljakkalasta ainoa luonteva suunta on suunta Hämeenkyröön.

 

 

En ota tässä vaiheessa kantaa uuden suurseurakunnan nimeen, mutta toivon kaikesta sydämestäni, että Viljakkalan seurakuntapiiristä, Kurun kappeliseurakunnasta, Hämeenkyrön seurakunnasta, Ikaalisten seurakunnasta, Jämijärven seurakunnasta ja Ylöjärven seurakunnasta muodostettaisiin uusi seurakunta!

 

 

Sen verran otan kantaa, että uuden seurakunnan keskuspaikaksi nimettäisiin Hämeenkyrö!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan seurakunta, Viljakkala, Viljakkalan seurakuntapiiri, Viljakkalan kirkko, Kurun kappeliseurakunta, Hämeenkyrön seurakunta, Ikaalisten seurakunta, Jämijärven seurakunta, Ylöjärven seurakunta,

Eero Elias Sillanpään joulukirje isälleen Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpäälle jouluna 1948

Keskiviikko 11.1.2017 - -Esko Erkkilä-

F. E. Sillanpäällä ja hänen Sigrid-vaimollaan oli kaikkiaan kahdeksan lasta:

 

Saara (s. 1917), Esko (s. 1919), Helmi (s. 1921), Paula (s. 1923), Eero (s. 1924), Juhani (s. 1926), Heikki (1933–1934) ja Kristiina (s. 1938)

 

 

Hämeenkyrö, kuten myös synnyinpitäjäni Viljakkala, on vahvaa sahtialuetta ja kun viime joulukuussa sain Hämeenkyröstä pienen sahtinäytteen, se oli kääritty…

 

 

 

sillanpaa3.jpg

 

 

…24.12.1948 ilmestyneen Hämeenkyrön Sanomat –lehden puolivalmiiseen kirjapainoversioon.

 

 

Kyseessä oli tuolloin ilmestyneen lehden etusivu ja tuolla etusivulla on Nobel-kirjailijan pojan Eero Eliaksen kirje isälleen.

 

 

Naputtelin kirjeen tuohon alle ja tässä kirje sellaisena, kuin se 69 –vuotta sitten on ollut Hämeenkyrön Sanomissa:

 

 

 

 

***********************

 

 

 

 

Joulukirje Papalleni F. E. Sillanpäälle Lauttasaareen.

 

 

  Minä, Sinun kaksikymmentäviisivuotta sitten Porvoon kaupungissa syntynyt poikasi Eero Elias, kirjoitan nyt Sinulle joulukirjeen. Tämän vaatimaton arvo on 15:- (postikuluihin), mutta uskon tällaisen tuulahduksen Saavutuksesta tulevana, jossa tänä jouluna 1949 ainoastaan valvon, jossain määrin ilahduttavan Sinua ja väläyttävän mieleesi muunkinlaisia Saavutus- y.m. jouluja.

 

 

  Minä puolestani, vaikka hyvin tiedänkin, että kaunis on vaikeata, yritän kuvata Sinulle erästä joulua, jolloin minä Eero Elias olin kahdeksan päivän ikäinen.

 

 

  Sinä olet Mamman ja minut pari päivää sitten käynyt hakemassa laitokselta. Minä makaan toivon mukaan tyytyväisenä kopassani. Raottelen silloin tällöin omituisen ryppyisiä, rintamaidon kuolaisia huuliani ja hengitän pienistä kolmionmuotoisista sieraimistani ruumiini tarvitseman ilman. Silmäluomiani tuskin monastikaan viitsin availla, sillä olen varmaan jo kahdeksan päivän aikana ehtinyt kyllästyä siihen katselemiseen, joka on kuin katselisi hiljan kudetun sammakon kudun lävitse.  Minulla ei ole huolia eikä silmälläpidettäviä asioita.  Jouluruokani ei pala pohjaan ja sitä on kylliksi.

 

 

  Sinä, Pappani, kiertelet huoneita Mamman perässä ja todennäköisesti uskot itsekin kuinka kovasti autat Mammaa.  Pääset silloin tällöin salaa huomaamaan, kuinka Mamma hieman horjahtaa, ja kehoitat häntä hosumaan vähemmän, ettei nyt vain niin ja niin kävisi… mutta tiedät jo sanoessasi, että jos ne sen tekisivät, niin sitten vasta hukassa oltaisiin.

 

 

  Mamma siis tekee kaiken. Hänen minun ”valkaisemani”, laitoksella omituisen siroiksi ja ikään kuin läpinäkyviksi tulleet kätensä tekevät tottuneen varmasti ja nopeasti tehtävissä olevat työt.  Hänen liikkumisessaan on hivenen epävarmuutta, jonka Sinä hyvin huomaat, mutta katselet sitä suurella nautinnolla, vaikka tiedätkin sen johtuvan heikkoudesta.

 

 

  Niin kuluu aattopäivä iltaa kohden.  Lapset eivät oikein tahdo pysyä ulkona niin kuin tavallisesti, ja tavan takaa saat nostaa Mamman syliin alvaria pyrkivän alle kaksivuotiaan Paulan käsivarsillesi.  Mamma väsyy iltaa kohti entistä enemmän, ja kun hän kuuden aikaan illalla alkaa minua syöttää, on hänen onnellisen kapeilla ja väsyneillä kasvoillaan sellainen ilme, jota en uskalla kuvitellakaan kuvaavani sanoin.  Sinä huomioit jälleen nautinnolla Paula sylissäsi, mitä minussa ja Mammassa tapahtuu.  Kysyt Mammalta jotakin, saadaksesi edestäpäin katsella hänen puhuvan.  Mamman ääni on hauskasti pienivoimaisempi ja sanat ovat jotenkin pehmeämmin ja selvemmin lausutuita – Sinun on hyvä olla – niin on Mamman ja minunkin.  Sieraimiini tulevassa ilmassa on ”Mamman haju”, sellainen, jonka luulen vielä myöhemminkin, nyt tällaisena varttuneena miehenäkin, löytäväni lapsen, ehkä erikoisesti Saara-sisareni nuorimman tyttären, kaksivuotiaan ”Noonan” kaulalta – tuosta kaulan ja solisluun välimailta – varsinkin hänen juuri herätessään.

 

 

  Katselet tyytyväisenä kuinka Mammakin hiukan herkuttelee minun ja syömiseni syötyä ja nukahdettuani hänen lämpimille rinnoilleen, jossa hänen tasaiset sydämenlyöntinsä saapuvat korvakalvooni niin kuin jotkin unikellot.  Unissani suuni tekee vielä muutaman imuliikkeen.

 

 

  Nyt et uskalla mitään kysyäkään – katselet vain.  Minun käteni on omituisesti Mamman rinnalla peukalo alaspäin.  Katsellessasi sitä tulet tietämättäsi vääntäneeksi omaakin kättäsi sentapaiseen mutkaan.  Syntyneen hiljaisuuden katkaisee Mamman lause: ”Kyllä tälle pojalle sun kätes ainakin tulee”.  Ja sen sanottuaan nostaa Mamma minut koppaan niin, että siinä noutessa vielä esillä oleva syötetty rinta pompahtaa osittain puvun sisään.  Minut ja rinnat peitetään huolellisesti.

 

 

  Seuraavan kerran sinä päivänä tapaamme me kolme joskus kymmenen jälkeen illalla, muitten lasten jo nukahdettua.  Taas minä syön.  Istut vieressä ja katselet syöntiäni.

 

 

  Syötyäni jään nyt pisemmäksi aikaa Mamman syliin.  Mamma pyyhkii poskeltaan pudonneen kyyneleen minun ohimoltani – katselette minua ja toisianne – puhutte hyvin vähän – teillä on siinä jouluja ja joulu.

 

 

Eero Elias.

 

 

 

*********************

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Frans Emil Sillanpää, F. E. Sillanpää, Eero Elias Sillanpää, Sigrid Sillanpää, Nobel-kirjailija F. E. Sillanpää, Hämeenkyrön Sanomat,

Frans Emil Sillanpää - kaksi veistosta Hämeenkyrössä

Tiistai 10.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Frans Emil Sillanpää sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1939.

 

 

Palkinnon perusteluissa todetaan mm. seuraavaa:

 

 

”syvällisestä ymmärtämyksestään maansa maalaisväestöä kohtaan ja siitä ihastuttavan taiteellisesta tavasta, jolla hän kuvasi heidän elämäntapaansa ja heidän luontosuhdettaan”.

 

 

F. E. Sillanpäästä on Hämeenkyrössä kaksikin veistosta

 

 

 

sillanpaa1.jpg

 

 

Hämeenkyrön kunnantalolla on Kalervo Kallion vuonna 1947 veistämä teos, jonka on lahjoittanut vuonna 2003 Nordea Pankki Suomi Oy.
 

 

 

sillanpaa2.jpg

 

 

F. E. Sillanpään lukion (entinen Hämeenkyrön Yhteiskoulu) puistossa sijaitsee kuvanveistäjä Heikki Niemisen veistämä rintakuva.

 

 

Patsas paljastettiin kesäkuussa 1965 ja se on paikallisen Lions clubin aikaansaama.

 

 

Patsasta yritettiin saada Hämeenkyrön kunnantalon eteen, mutta se torpattiin sillä perusteella, että Sillanpäällä ei ollut Hämeenkyrössä kunnallisia ansioita!

 

 

 

Huomenna kerron Sillanpäästä hieman lisää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Frans Emil Sillanpää, F. E. Sillanpää, Sillanpään rintakuvaveistokset, Hämeenkyrön kunnantalo, F. E. Sillanpään lukio, Hämeenkyrön Yhteiskoulu, kuvanveistäjä Kalervo Kallio, Kalervo Kallio, kuvanveistäjä Heikki Nieminen, Hämeenkyrö,

Maantiekaahailu on vähentynyt, mutta vielä tarvitaan asennekasvatusta

Perjantai 16.12.2016

Tervehdin suurella mielihyvällä sitä kehitystä, jonka entistä suuremmat ylinopeussakot, tietoisuus korkeista sakoista sekä lisääntynyt nopeusvalvonta ovat saaneet aikaan maanteillä tavattuihin ylinopeuksiin.

 

 

Liikun hyvin usein Ylöjärven ja Viljakkalan välillä kulkevaa maantietä numero 2773, kun käyn Tampereelta mökilläni Viljakkalan Majajärvellä ja/tai jatkan matkaani kohti Viljakkalan Hanhijärvenkulmaa.

 

Kyseisellä maantienpätkällä perusnopeus on 80 km/h, mutta tuolla matkalla on myös kolme nopeusrajoitusaluetta eli vaarallisimmalla tienpätkällä Ylöjärven Takamaalla 60 mk/h ja aivan Takamaan koulun kohdalla 50 km/h.

 

 

Vastaavat 60 km/h ja 50 km/h -nopeusrajoitukset ovat Hämeenkyrössä Lavajärven kohdalla – hetken matkaa Lavajärveltä kohti Viljakkalaa tulee Komissa nopeusrajoitus, joka on 60 km/h.

 

 

Olen vuosikaudet toivonut, että kaikilla noilla nopeusrajoitusalueilla aloitettaisiin tiukka nopeusvalvonta ja ylinopeutta ajavien sakottaminen.

 

 

Nyt toiveeni alkaa toteutumaan, sillä poliisin kamera-auto on kuulemma jo pariinkin kertaan ollut tarkkailuasemissa Lavajärvellä ja Komissa.  Sakkoja on rapsahdellut ja pidän sitä hyvänä asiana.

 

 

Takamaalla tapahtui jokunen aika sitten tytön hengen vaatinut liikenneonnettomuus, kun ylinopeutta ajanut kaahari ajoi tytön päälle suojatiellä – suojatien kohdalla nopeusrajoitus oli ja on yhä edelleen 50 km/h!

 

 

En voi pienimmissäkään määrin yhtyä niiden valittajien valitusvirsiin, jotka esim. ”Viljakkalan pölinät” –fb-sivuilla jankuttavat, että nopeusvalvontaa ei pitäisi Komissa ja Lavajärvellä olla aamulla, kun väki menee töihin.

 

 

Juuri aamulla ja illalla töiden päättyä nopeusvalvontaa tarvitaankin, sillä silloin ovat pahimmat kaaharit liikenteessä!

 

 

Suurkiitos poliisille, että Ylöjärven Takamaalla ja Hämeenkyrön Lavajärvellä sekä Hämeenkyrön Komissa on aloitettu säännöllisen epäsäännöllinen nopeusvalvonta.

 

 

Kaaharit kuriin – se säästää ihmishenkiä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaaharit kuriin, Ylöjärven Takamaa, Hämeenkyrön Lavajärvi, Hämeenkyrön Komi, Takamaa, Lavajärvi, Komi,

Röyhylän kesäkimara - hulvaton musiikkikomedia Hämeenkyrön Heiskalla!

Keskiviikko 29.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin Rouvan kanssa eilen Maaseudun Taiteellisen Teatterin kesän ensimmäisessä kesäteatterinäytöksessäni.

 

 

Kyseessä oli Beni Siltalan ohjaama musiikkikomedia, joka toteutettiin yli kahdenkymmenen harrastelijanäyttelijän voimin.

 

 

En ole aiemmin ollut teatterikappaleen kantaesityksessä ja ensi-illassa, mutta eilen olin.

 

 

Suosittelen lämpimästi ja suositteluni toteuttamiseen onkin useita mahdollisuuksia, sillä Röyhylän kesäkimara esitetään Hämeenkyrön Heiskalla eilisen jälkeen vielä 21 kertaa!

 

 

 

roy1.jpg

 

 

Ohjelmalehtisen kansi näyttää tältä!

 

 

 

roy2.jpg

 

 

Musiikkikomedian päähenkilöt ovat Raija Mäensivu ja Aarre Aalto – tuttuja henkilöitä myös siviilielämästä; Aarre on ”vanha” viljakkalalainen ja tuttu jo meidän molempien lapsuudesta alkaen.

 

 

 

roy3.jpg

 

 

Kaiken takana on Maaseudun Taiteellisen Teatterin puheenjohtaja Kauno Perkiömäki – Viljakkalassa asuva monitoimimies.

 

 

 

**************

 

 

 

Muutama kuva musiikkikomedian roolihenkilöistä:

 

 

 

roy4.jpg

 

 

 

roy5.jpg

 

 

 

roy6.jpg

 

 

 

roy7.jpg

 

 

 

roy8.jpg

 

 

 

roy9.jpg

 

 

 

Menkää ihmeessä katsomaan!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Röyhylän kesäkimara, Röyhylän kesäkimara 2016, Hämeenkyrön Heiska, Maaseudun Taiteellinen Teatteri, Kauno Perkiömäki, Raija Mäensivu, Aarre Aalto, Beni Siltala,

Tavase on kuopattu vai onko sittenkään?

Torstai 17.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien tekopohjavesihanke eli Tavase Oy on Tampereen seudun hankkeista ehkä eriskummallisin ja ehdottomasti tarpeeton.

 

 

Hankkeen kuningasajatuksena oli pumpata Roineen vettä Suomen kauneimmille harjuille Kangasalla sekä Pälkäneellä ja pumpata harjujen läpi valunut vesi tekopohjavetenä Tampereen ja lähikuntien vesihuoltoon juomakelpoisena vetenä.

 

 

Jokainen ymmärtää, että idea oli kuolleena syntynyt, mutta monet poliittiset tahot pitivät hanketta kannatettavana.

 

Tavase-hankkeen järjettömyyttä kuvastaa se, että suunnitelmissa oli sadettaa joka toinen vuosi Suomen kauneimmille harjumaisemille 863 metriä korkea vesipatsas, kun Suomessa keskimääräinen sademäärä on tasoa 0,75 metriä!

 

 

****************

 

Tampereen kaupunginvaltuusto löi jengan päähän mielettömille Tavase-suunnitelmille, kun se maanantaina 14.3.2016 päätti kirjata Tavase Oy:n lainasaamisten ja osakepääoman alaskirjauksen. Tavase-alaskirjaus merkitsi viime vuoden tilinpäätöksessä Tampereen kaupungille suuruusluokaltaan 6 miljoonan euron tappiota.

 

 

On hyvä, että Tavase-taru alkaa olla päätepisteessään, mutta mielessäni on kuitenkin suuri epäilys, että josko Tavase-uskovaiset kuitenkin jatkavat kuitenkin suunnitelmiensa elossa pitämistä.

 

 

Pirkanmaan maakuntaluonnoksessa tekopohjavesivaihtoehtona kummittelee Pinsiöön rakennettava tekopohjavesilaitos.

 

 

Pinsiön kylä sijaitsee Nokian, Hämeenkyrön ja Ylöjärven alueilla.

 

 

On suuri onnettomuus Pinsiölle ja pinsiöläisille, jos Tavase tullaan joskus tulevaisuudessa sijoittamaan Pinsiöön.

 

 

On välttämätöntä, että Pinsiön asukkaat Nokialla, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä jo nyt asettuvat vastarintaan sille, että Pinsiönkankaalle alettaisiin sadettamaan vettä samanlaisia määriä, kuin Tavase-uskovaisilla oli tarkoitus tehdä Kangasalla ja Pälkäneellä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase, Kangasalan harjut, Pälkäneen harjut, Pinsiö, Nokian Pinsiö, Hämeenkyrön Pinsiö, Ylöjärven Pinsiö, Tavase Pinsiöön?,

"Huutolaistytön laulu" kertoo suurista nälkävuosista 1860-luvulla

Keskiviikko 9.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Toissapäivänä kerroin Hämeenkyrön kirkossa 6.3.2016 esitetystä ”Huutolaistytön laulu” –kirkko-oopperasta ja lupasin, että lähiaikoina jaan kuvia tästä mainiosta ja puhuttelevasta teoksesta.

 

Kuvien jakamisen aika on tänään - kuvat kirkko-oopperan ensi-illassa otin toisessa penkkirivissä ristikongista ovelle päin istuen:

 

 

 

 

oop1.jpg

 

 

Hämeenkyrön kirkon on suunnitellut Tukholman yli-intendentinvirasto 1780-luvun alussa, sen on rakentanut Abraham Tennberg ja se valmistui vuonna 1799 eli lähes 70-vuotta aikaisemmin kuin nyt siellä esitetyt tapahtumat tapahtuivat.

 

 

 

oop2.jpg

 

 

Kirkko-oopperan tapahtumat tapahtuivat Hämeenkyrössä 1867 – 1868, kun suuret nälkävuodet olivat ankarimmillaan.

 

 

 

 

oop3.jpg

 

 

Kirkkomaalta katsellen toisella puolella Pappilanjokea n. kilometrin etäisyydellä sijaitsi silloin ja sijaitsee yhäkin Heiskan pihapiiri, jossa tammikuun 2. päivänä 1868 myytiin 299 lasta vähiten tarjoaville vastahakoisille talollisille.

 

 

 

 

oop4.jpg

 

 

Kaksi noista huutokaupatuista lapsista olivat tämän kirkko-oopperan päähenkilöt Silja ja Anna –siskokset.

 

************

 

 

En paljasta kirkko-oopperan juonta, sillä haluan, että lukijani itse kukin saavat kokea jäljellä olevissa näytöksissä aidosti tapahtumien edistymisen, mutta kuitenkin kerron tässä kuvin oopperan keskeisistä hamoista.

 

 

 

 

oop5.jpg

 

 

Tästä kirkko-ooppera alkaa.

 

 

 

 

oop6.jpg

 

 

Rovasti (Taisto Polvi) ja ruustinna (Mirka Myrskyranta).

 

 

 

 

oop7.jpg

 

 

Tytöt Silja ja Anna sekä heidän äitinsä (Inga Sulin).

Inga Sulin´lla on takanaan pitkä ja menetyksekäs ura laulajana sekä esiintyjänä elokuva- ja teatterirooleissa.

 

 

 

 

oop8.jpg

 

 

Nimismies (Weijo Koskiranta) taustoitti suurten nälkävuosien syntymistä.

 

”Skandinavian pohjois-puolisilla meri-alueilla oli jään reuna epätavallisen etelässä. Näin oli ollut joskus aiemminkin, mutta nyt laaja jääpeite ja kylmä pohjoinen ilmavirtaus sattuivat samanaikaisesti.”

 

 

 

 

oop9.jpg

 

 

Nimismies ja talollisena Viljakkalan seurakunnan evp-kanttori Kaisu Talosela.

 

 

 

 

oop10.jpg

 

 

Rovasti piti väkevän saarnan Hämeenkyrön kirkon saarnastuolista.

 

Taisto Polvi sopi kookkaana entisenä moukarinheittäjänä hyvin rooliinsa – hän on ollut aikoinaan olympiavoittaja Juha Tiaisen henkilökohtainen valmentaja.

 

 

 

 

oop11.jpg

 

 

Lisää viljakkalalaisia – Aarre Aalto suntiona.

Suntion rooli on Aarre Aallolle tuttuakin tutumpi, sillä hänen isänsä Aarno Aalto toimi pitkään Viljakkalan seurakunnan suntiona!

Aarre Aallolta lauluhommat sujuvat, sillä muistan hyvin, kun hän jo alle kymmenvuotiaana polvihousupoikana lauloi monilla Viljakkalan Lähetysjuhlilla 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa.

 

 

 

 

oop12.jpg

 

 

Kirkko-oopperan loppukohtaus…

 

 

 

 

oop13.jpg

 

 

…oli puhutteleva!

 

 

Kiitokset opetusneuvos Kauno Perkiömäelle Viljakkalan Inkulaan, joka Maaseudun Taiteellisen Teatterin puheenjohtajana ja todellisena puuhamiehenä on saanut aikaiseksi hienon taidenautinnon!

 

 

 

Suosittelen lämpimästi, että menette kokemaan väkevän kirkko-oopperan niihin näytöksiin, joissa Maaseudun Taiteellinen Teatteri kevätkauden aikana esittää ”Huutolaistytön laulun”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeenkyrön kirkko, Maaseudun Taiteellinen Teatteri, Huutolaistytön laulu, Marssilaulu, Maan korvessa kulkevi, opetusneuvos Kauno Perkiömäki, Taisto Polvi, Taisto Polvi moukarinheitto,

Kirkko-ooppera "Huutolaistytön laulu" Hämeenkyrön kirkossa oli puhutteleva kokemus

Maanantai 7.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Taiteellisen Teatterin kirkko-oopperan ”Huutolaistytön laulu” ensi-ilta oli eilen Hämeenkyrön kirkossa.

 

 

Olen käynyt Maaseudun Taiteellisen Teatterin kahdessa edellisessäkin oopperassa ja halusin osallistua MTT:n kolmannen oopperan ensi-iltaan.

 

 

MTT:n ensimmäinen ooppera kertoi F.E.Sillanpään  perheen Talvisodan aikaisista kokemuksista ja sen nimi oli ”Marssilaulu”.

 

 

Toinen MTT:n toteuttama ooppera oli ”Maan korvessa kulkevi” –hengellinen ooppera, joka kertoi vammaisen Martti Myllyharjun elämäntarinan.

 

 

Eilinen kansanooppera oli vaikuttava kokemus, sillä kun sen aikana kerrottiin kylmyyden aiheuttamista suurista nälkävuosista 1860-luvulla, niin kylmät väreet kulkivat varmaan muidenkin selkäpiissä kuin minun.  Silmänurkka kastui raavaalta mieheltäkin, kun oopperan eräässä vaiheessa pelättiin, että oopperan päähenkilöt Silja- ja Anna –tyttöset olivat joutuneet susien suuhun!

 

 

En enempää paljasta kirkko-oopperan juonta, sillä jätän sen niiden koettavaksi, jotka menevät katsomaan sen seuraavia esityksiä:

 

  • 20.3.2016 Ikaalisten kirkko klo 14.00
  • 3.4.2016 Ylöjärven kirkko klo 14.00
  • 16.4.2016 Tampereen Tuomiokirkko klo 16.00 ja toinen esitys samana päivänä klo 19.00
  • 22.5.2016 Lempäälän kirkko klo 14.00
  • Lapuan Tuomiokirkko klo 21.00

 

 

Kerron ”Huutolaistytön laulu” –kirkko-oopperan ensi-illasta kuvien kera lähipäivinä tällä saitilla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeenkyrön kirkko, Maaseudun Taiteellinen Teatteri, Huutolaistytön laulu, Marssilaulu, Maan korvessa kulkevi,

Jos Urho Kekkonen eläisi presidenttinä, hän nostaisi sormeaan

Keskiviikko 16.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 1.12.2015 olla läsnä Pirkanmaan UKK-Seuran tilaisuudessa, jossa vuosina 1977-1984 tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toiminut OTT Juhani Perttunen muisteli vanhoja ja kertoi näkemyksiään Urho Kekkosen poliittisten oppien soveltamisesta nykypäivään.

 

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikka kansliapäällikkö Perttunen ei paljastanutkaan mitään ”valtakunnan salaisuuksia”.

 

 

 

 

perttu1.jpg

 

 

Kansliapäällikkö Perttunen kertoi, että hänen isänsä oli Kekkosen kilpajuoksijakumppani jo Kajaanin Kipinän aikoihin.

 

 

 

 

perttu2.jpg

 

 

Perttunen on OTT ja hän kertoi, kun Kekkonen kävi heidän osakunnassaan ja painotti, että nauttikaa opiskeluajasta, sillä sitä aikaa ei enää myöhemmin tule.

 

 

 

 

perttu3.jpg

 

 

Kekkonen teki kansliapäällikkönsä kanssa Sinun-kaupat, mutta niitä ei saanut väärinkäyttää, sillä aina piti pienessäkin piirissä presidenttiä puhutella vähintäänkin näin: ”Sinä Herra Presidentti”.

 

 

 

 

perttu4.jpg

 

 

Kekkosen työskentelytapa oli Perttusen mukaan jopa toverillinen. Presidentti kuunteli aina loppuun saakka muiden asian ja ei keskeyttänyt hänelle asiaansa esittävää.

 

 

 

 

perttu5.jpg

 

 

Kansliapäällikkö Perttusen näkemys oli, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa Kekkonen nostaisi ulkopolitiikan osalta sormeaan ja viittaisi Suomen maantieteelliseen sijaintiin.

 

 

Sisäpolitiikan osalta Kekkonen kutsuisi Perttusen mukaan eräitä henkilöitä Tamminiemeen!

 

 

************

 

 

Kysyin kansliapäällikkö Juhani Perttuselta kahta asiaa ja kysymykseni olivat;

 

 

  • miten Perttunen tuntee presidentti Kekkosen viisi päivää kestäneen ”kuvanveistojakson” Kimmo Pyykön ateljeessa?

 

ja

 

  • millaiset suhteet presidentti Kekkosella oli Perttusen kansliapäällikköaikana Kalle Kaihariin ja kävikö Kekkonen sinä aikana Kaiharin kesämökillä Hämeenkyrön Lavajärvellä?

 

Kekkosen ”kuvanveistojakso” Kimmo Pyykön ateljeessa oli tapahtunut ennen Juhani Perttusen kansliapäällikköaikaa, joten hänellä ei ollut siitä kommentoitavaa.

 

 

Perttunen oli mukana, kun Kekkonen kävi Tampereella tapaamassa kauppaneuvos Kalle Kaiharia, mutta Hämeenkyrön Lavajärvellä he eivät silloin käyneet.

 

 

 

**************

 

 

 

perttu6.jpg

 

 

Tilaisuuden lopuksi Pirkanmaan UKK-Seuran puheenjohtaja Antti Juva kiitti kansliapäällikkö Juhani Perttusta mielenkiintoisista muisteluksista.

 

 

Kiitän Pirkanmaan UKK-Seuraa, että saimme kuulla Kekkosen lähellä vaikuttaneen aikalaisen muisteluksia arvostamamme presidentin elämästä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Urho Kekkonen, presidentti Urho Kekkonen, Tasavallan Presidentti Urho Kkkonen, kansliapäällikkö Juhani Perttunen, OTT Juhani Perttunen, Pirkanmaan UKK-Seura, UKK-Seura, Kalle Kaihari, Kalle Kaiharin huvila Hämeenkyrön Lavajärvellä, Kauppaneuvoksentie,

On paljon suomalaisia, joille Urho Kekkonen on yhä edelleen ainoa presidentti

Tiistai 15.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Olin 8-vuotias, kun helmikuun 15. päivänä 1956 radioitiin presidentinvaalitoimitus, jossa Urho Kekkonen valittiin kolmannella kierroksella Tasavallan Presidentiksi.

 

 

Kuuntelin vanhempieni kanssa vaalitoimitusta ja mieleeni on jäänyt, kun Väinö Leskinen luki viiden nipun sarjoissa Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen.

 

 

Kuulun siihen sukupolveen, jolle Urho Kekkonen on yhä edelleen Suomen ainoa ja oikea presidentti!

 

 

Pääsin näkemään Urho Kekkosen ainoastaan kahdesti.

 

 

Vuonna 1959 Hämeenkyrössä järjestettiin Maatalousnäyttely ja pääsin mukaan, kun kaksi tätiäni halusivat mennä näyttelyyn.

 

 

Katselin kaukaa, kun presidentti Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen istuivat näyttelyn pääjuhlassa yleisön edessä tilavissa nojatuoleissa.

 

 

Toisen kerran näin presidentti Kekkosen, kun hän osallistui Lapualla järjestettyyn vaalitilaisuuteen, joka tähtäsi vuonna 1978 järjestettäviin presidentinvaaleihin.

 

 

En ole varma, että järjestettiinkö Lapuan vaalitilaisuus vuoden 1977 lopulla vaiko vuoden 1978 alussa.

 

 

Olin kuitenkin paikalla ”takapenkin-Taavina” ja muistan, kun Kekkonen muutamalla harppauksella nousi puhujalavalle.

 

 

Olen jälkeenpäin saanut lukea siitä voimakkaasta taustapelistä, jota Veikko Pihlajamäki ja Eino Uusitalo keskustalaisine taustajoukkoineen kävivät keskenään siitä, että kumpi vahvoista vaikuttajista sai avata Kekkosen vaalitilaisuuden.

 

 

Kiista päätyi ns. Mustaan tusinaan kuuluneen Pihlajamäen voittoon ja Eino Uusitalo joutui tyytymään siihen.

 

 

Lapuan vaalitilaisuudesta vielä sen verran, että Kekkosen esiintyessä narikkamiehinä olleet keskenkasvuiset pojat kokeilivat narikkaan jätettyä Kekkosen palttoota ja totesivat, että raskas mantteli on Kekkosella!

 

 

Suuri arvostukseni Urho Kaleva Kekkoselle, sillä hän on minulle yhä edelleen ainoa Suomen Tasavallan Presidentti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Urho Kekkonen, Tasavallan Presidentti, Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen, Hämeenkyrön Maatalousnäyttely 1959, Urho Kekkosen presidentinvaalikampanja 1978,

Evakelis-luterilaisen kirkon hiippakuntajako on erikoinen tapa pahoinpidellä Suomen kuntakarttaa

Keskiviikko 18.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Työelämässä opin, että kaikilla organisaatioilla on oma tapansa jakaa Suomen kunnat erilaisiin kokonaisuuksiin.

 

 

Aluevastuussa ollessani vastuualueeni pääasiallinen nimi oli Länsi-Suomen myyntialue.

 

 

Siihen kuuluivat koko ajan Satakunta, Pirkanmaa ja Keski-Suomi, mutta oli vaiheita, jolloin siihen kuuluivat noiden kolmen maakunnan lisäksi mm. Hämeenlinna, Lahti, Helsinki, itäinen Uusimaa, läntinen Uusimaa, Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola.

 

 

Se oli Rehuraisio Oy:n tapa pahoinpidellä läntisen Suomen karttaa.

 

**************

 

Olen viime päivinä saanut perehtyä ”hengelliseen rälssiin”, kun olen ollut taustaryhmäni vastuuhenkilönä Tampereen hiippakunnassa kirkolliskokouksen maallikkoedustajien ja hiippakuntavaltuuston maallikkoedustajien ehdokasasettelussa.

 

 

Tampereen hiippakunnan seurakuntajako on todella eriskummallinen ja se edustaa yhtä ääripäätä sellaisen organisaation alueellisen kokonaisuuden osalta, jonka pääpaikkana on Tampere ja josta organisaatiosta käytetään termiä ”Tampereen…” eli tässä tapauksessa...

”Tampereen hiippakunta”!

 

 

 

 

 

pahoinpitely1.jpg

 

 Tämä kuva on vuodelta 2004 ja siinä ei luonnollisestikaan ole huomioitu sen jälkeen tapahtuneita kuntaliitoksia!  Kartta on kuitenkin kirkonkuvineen niin sympaattinen, että julkaisen sen tässä!

 

 

 

 

uusihiippakuntakartta

 

 

 

Parhaiten Tampereen hiippakunnan alue näkyy tästä siirtokuvasta, jonka imuroin Tampereen hiippakunnan nettisivuilta.

Tampereen hiippakunta jakaantuu kahdeksaan rovastikuntaan, jotka ovat:

  • Tampereen Tuomiorovastikunta
  • Hämeenkyrön rovastikunta
  • Ruoveden rovastikunta
  • Hollolan rovastikunta
  • Hämeenlinnan rovastikunta
  • Janakkalan rovastikunta
  • Tammelan rovastikunta
  • Sääksmäen rovastikunta

 

Rovastikuntajako on jokseenkin mielekäs, mutta kuntakohtaisesti herättää suurta kummastusta, että Tampereen hiippakuntaan kuuluu mm. sellainen vahva varsinais-suomalainen seurakunta kuin Someron seurakunta!

 

Melkein Helsingin kupeessa sijaitseva Orimattila kuuluu myös Tampereen hiippakuntaan.

 

Yllätys, yllätys: Keski-Suomesta Jämsä kuuluu Tampereen hiippakuntaan!

 

Toisaalta on vaikea ymmärtää, että mm. Sastamala, Parkano, Kihniö ja Virrat eivät kuulu Tampereen hiippakuntaan!

 

 

No, mikäs minä olen ihmettelemään näitä hengellisen rälssin aluejakoja ja tapaa pahoinpidellä Suomen karttaa, mutta ihmettelen kuitenkin joka tapauksessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen hiippakunta, Tampereen tuomiorovastikunta, Hämeenkyrön rovastikunta, Ruoveden rovastikunta, Hollolan rovastikunta, Hämeenlinnan rovastikunta, Janakkalan rovastikunta, Tammelan rovastikunta, Sääksmäen rovastikunta, Evankelis-luterilainen kirkko,

Tarinallistamalla matkailuun uutta virtaa!

Perjantai 30.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä, Viljakkalassa, Kurussa ja Ylöjärvellä on alkanut mielenkiintoinen projekti, jossa paikkakuntien asukkaiden, yritysten ja alueen paikallishistoriaa tarinallistetaan, jonka jälkeen tarinat pyritään hyödyntämään alueen matkailun kehittämisessä.

 

 

Hankkeen hallinnollisena vetäjänä toimii Ylöjärven Yrityspalvelu Oy ja sen yhteistyökumppanina on Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy.

 

 

Idea asiasta on lähtöisin alueen matkailuyrittäjien Vihreä Sydän Matkailuyrittäjät ry:ltä.

 

Tarinallistamishanke on saamassa EU-rahaa Leader-ryhmä Kantri ry:ltä.  Hankkeen kesto on 9 kuukautta ja sen budjetti 47.000 €, josta tukea 80 %.

 

 

 

 

vihrea1.jpg

 

 

Hankkeen aloitustapahtuma oli Ylöjärven valtuustosalissa maanantaina 26.10.2015 – olin paikalla tilaisuudessa.

 

 

 

 

vihrea2.jpg

 

 

Hanketta esittelivät hankkeen vetäjä Vilja Pylsy…

 

 

 

 

vihrea3.jpg

 

 

…sekä Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n elinkeinosihteeri Tiina Rinne-Järvensivu.

 

 

 

Käytin tilaisuudessa pari puheenvuoroa ja kannatin hanketta.

 

 

Mielestäni Viljakkalan ja Kurun rooli on hankkeessa tärkeä, sillä näiden kuntien kuntaliitokset Ylöjärveen eivät ole sujuneet kitkattomasti. 

 

Erityisesti Viljakkalan osalta on ollut ongelmia ja uskalsin kertoa odottavani, että tämäntapaiset projektit joissa Hämeenkyrö ja Ylöjärvi esiintyvät yhtenä kokonaisuutena parantavat niitä haavoja, joita Viljakkalan kuntaliitos sen luontaisen kumppanin Hämeenkyrön sijaan Ylöjärveen on aikaansaanut.

 

 

Annoin tunnustusta Ylöjärven seurakunnalle, joka on osannut tuotteistaa nyky-Ylöjärven alueella sijaitsevat kirkot, kun on järjestänyt linja-autokierroksen, jossa on tutustuttu Ylöjärven kirkkoihin.

 

 

Viljakkalassa sijaitseva Haverin kaivosalue on ehtymätön tarinoiden lähde, jonka kaupallistaminen on edelleen lapsenkengissä.

 

Ylöjärven Takamaalla sijainneen Ylöjärven kuparikaivoksen matkailullista hyödyntämistä vaikeuttaa se, että entinen kaivosalue on nykyään tehokkaassa hyötykäytössä Puolustusvoimien Teknillisellä Tutkimuslaitoksella.

 

 

Tilaisuudessa käytettiin kriitinen puheenvuoro alueen historian käyttämisestä apuna matkailun hyödyntämisessä.

 

 

Olen tiukasti eri mieltä ja uskon, että alueen historian hyödyntäminen auttaa alueen matkailuyrittäjiä saamaan tämän projektin avulla uutta ilmaa siipiensä alle.

 

 

Toivottelen hankevetäjälle myötätuulta ja ehkäpä minäkin tulen hänelle jonkun tarinan tarjoamaan Hämeenkyrön, Viljakkalan ja kenties myös Ylöjärven osalta – Kuru on minulle vieraampi, mutta uskon, että sieltä hankevetäjä saa moniakin hyviä tarinoita ainespuikseen, jotta…

 

 

 

 

vihrea4.jpg

 

 

…tässä kerrotut hankkeen lopputulokset täyttyisivät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vihreä Sydän Matkailuyrittäjät ry, Vihreä Sydän -projekti, Ylöjärven Yrityspalvelu Oy, Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy, Kantri ry, hankevetäjä Vilja Pyldy, elinkeinosihteeri Tiina Rinne-Järvensivu, Ylöjärven seurakunta, Haveri, Viljakkala, Kuru, Ylöjärvi,

Pianotaiteilija Janne Anttila ja musiikin monitaituri Jouni Joronen olivat kesän viimeisen (!) keskiviikkokahvilan musikantit Viljakkalan Seurojentalolla

Torstai 16.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Arvostan korkealle, että Viljakkalan Seurojentaloyhdistys järjestää kesäisinä keskiviikkoina keskiviikkokahvilan Viljakkalan Seurojentalolla.

 

 

Keskiviikkokahvilaan kuuluu kahvittelua ja mukavaa musisointia.

 

 

Kesä ei ole vielä kuin alussa, mutta eilen Viljakkalan Seurojentalolla järjestettiin kesän viimeinen keskiviikkokahvila.

 

 

Pystyin sovittamaan menoni niin, että pääsin osallistumaan eiliseen keskiviikkokahvilaan.

 

 

 

 

 

vil1.jpg

 

 

Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen puuhanainen ja yhdistyksen sihteeri Leena Kunttu toivotti yleisön tervetulleeksi tapahtumaan.

 

 

 

 

vil2.jpg

 

 

Kesän viimeinen keskiviikkokahvila veti salin melkein salin täyteen, sillä paikalla oli yli 60 paikkakuntalaista ja Viljakkalan kesäasukasta.

 

 

 

 

vil3.jpg

 

 

Pianotaiteilija Janne Anttila loihti ilmoille kesäisiä musiikkitunnelmia, sikermän ”Josef Josef etsii metsäkukkia Eldankajärven jäältä” ja löytyihän pianon koskettimilta myös aito Säkkijärven polkka!

 

 

 

 

vil4.jpg

 

 

Ennakkotiedoista mukavasti poiketen Janne Anttila esitteli toisena musikanttina Hämeenkyrön Lavajärvellä asuvan Jouni Jorosen (vasemmalla), joka urkurin, pianistin, kitaristin ja laulajan taidoillaan esitti Anttilan kanssa duettona useita yleisölle mieluisia kappaleita.

 

 

 

 

vil5.jpg

 

 

Kiitokset Viljakkalan Seurojentaloyhdistykselle, sillä meillä kaikilla oli yhtä hauskaa kuin tilaisuudesta kiittäneellä Leena Kuntulla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan Seurojentalo, Viljakkalan Seurojentaloyhdistys, pianisti Janne Anttila, musiikkitaiteilija Jouni Joronen, Hämeenkyrön Lavajärvi, Lavajärvi, Eldankajärven jää,

Vanhemmat kirjoitukset »