Maailmanhistoriallisesti merkittävin paikka jossa olen käynyt!

Maanantai 30.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Koronakriisi tiukentaa yhä otettaan ja voimme vain muistella niitä kohteita joissa olemme joskus käyneet.

 

Mietiskelen maailmanhistoriallisesti merkittävintä paikkaa, jossa joskus olen käynyt ja sen valinta on melko helppoa.

 

Suomen Talvisodan ja Jatkosodan taistelupaikat ovat olleet minulle tärkeitä, mutta merkittävin paikka on kuitenkin Saksassa sijaitseva… 

 

 

 

…Nürnbergin oikeudenkäyntisali, jossa voittajavallat tuomitsivat kukistuneen kansallissosialistisen Saksan johtajistoa toisen maailmansodan ja holokaustin vuoksi.

 

 

 

Vierailin oikeussalissa Vappuna 1.5.2012, kun Rouvan ja sukulaispariskunnan kanssa vierailimme Saksassa.

 

 

Näillä tuoleilla istuneista...

• Hans Frank

• Wilhelm Frick

• Herman Göring

• Alfred Jodl

• Ernst Kaltenbrunner

• Wilhelm Keitel

• Joachim von Rippentrop

• Alfred Rosenberg

• Fritz Sauckel

• Arthur Seyss-Inguart

• Julius Streicher

 

...tuomittiin lokakuun 1. päivänä 1946 kuolemaan.

 

Heidän lisäkseen myös Martin Borman tuomittiin poissaolevana kuolemaan.

 

Kymmenen kahdestatoista kuolemaantuomitusta hirtettiin lokakuun 16. päivä 1946 yksi kerrallaan Nürnbergin vankilan liikuntasalissa.

 

Hirtettyjen ruumiit poltettiin Dachaun keskitysleirin uuneissa, jotka saivat tehdä viimeisen palveluksensa näin. Tuhkat siroteltiin Isar-joen sivujokeen.

 

Herman Göring teki syanidikapselilla itsemurhan kaksi tuntia ennen hirttämistä ja kuolemantuomion poissaolevana saanutta Martin Bormania ei tavattu koskaan elävänä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Hitler joutui Klaipedassa puhuessaan katselemaan Annien takapuolta

Lauantai 21.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Klaipeda on Liettuan ainoa satamakaupunki, jossa mm. eräät Suomeen elintarviketeollisuuden raaka-aineita tuovat laivat lastaavat lastinsa.

 

Kun kansallissosialistinen työväenpuolue pääsi Saksassa 1930-luvulla valtaan, se vaati Liettuaa luovuttamaan Memelin alueen (ml. nykyinen Klaipeda) Saksalle. Hitlerin ”asiamiehenä” tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa toimi Saksan ulkoministeri Joachim von Rippentrop.

 

Rippentrop antoi uhkavaatimuksen Liettualle 20.3.1939 ja Liettua taipui Saksan vaatimukseen 22.3.1939.

 

Itse Adolf Hitler saapui Klaipedaan ja puhui torille kokoontuneelle yleisölle.

 

 

Rakennus, jonka parvekkeelta Hitler maaliskuussa 1939 klaipedalaisille puhui, on yhä paikallaan (kuvassa).

Rakennuksen edessä sijaitsi silloin ja sijaitsee kopiona nykyäänkin runoilija Simon Dachn patsas, jonka huipulla on Annie-tyttöä kuvaava herkkä veistos.

 

 

Simon Dach oli saksalainen runoilija, jonka eräs teos on omistettu Annielle…

 

 

 

…ja tämän ansioista Annie on saanut paikan Simon Dach´n muistopatsaan huipulla.

 

 

Patsaan jalustaan on kaiverrettu Annien nimi eli

Aennechen von Iharau

 

 

On luonnollista, että Klaipedan asukkaat eivät hyväksyneet Adolf Hitlerin toimia Memelin alueen (=Klaipeda) liittämiseksi Saksaan.

 

Pieni lohtu Klaipedan asukkaille oli se, että Hitler joutui parvekkeelta puhuessaan katselemaan Annien takapuolta!

 

 

Nyky-Klaipedan torilla sekoittuvat eri aikakausien todelliset tapahtumat sulassa sovussa toisiinsa;

 

• runoilija Simon Dach ja hänen muistopatsaansa
• Aennechen von Iharaun patsas
• Simon Dach´n runo Aennechen von Iharaulle
• Adolf Hitlerin puhe patsaan takana sijaitsevan rakennuksen parvekkeelta maaliskuussa 1939

 

On vielä mainittava, että Memelin alueen liittäminen Hitlerin Saksaan oli viimeinen alueliitos Saksaan, joka tapahtui ilman verenvuodatusta.

 

Kiitokset kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäelle, jonka taidokkaan opastuksen ansiosta saimme taas kerran nähdä ja kokea palan maailman kulttuuri- ja sotahistoriaa - tällä kerralla Klaipedan torilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ulkoministeri von Rippentropin jalanjäljillä nykyisessä Puolassa

Keskiviikko 25.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Joachim von Ribbentrop oli kansallissosialistisen Saksan ulkoministerinä 1938-1945. Hän kuuluu Suomen historiaan kahdenkin eri vaiheen kautta merkittävästi.

 

Ensimmäisen kerran Rippentrop vaikutti Suomen historiaan, kun hän elokuun 23. päivänä 1939 allekirjoitti Moskovassa Neuvostoliiton ulkoministeri Molotovin kanssa kommunistisen Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välisen hyökkäämättömyyssopimuksen, joka tunnetaan Molotovin-Rippentropin sopimuksena. Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi oli Puolan itäosan sekä Baltian maiden ohella luvattu Neuvostoliiton etupiiriin.

 

Toisen kerran Rippentrop vaikutti ratkaisevasti Suomen asioihin kesäkuussa 1944, kun Suomi oli joutunut Neuvostoliiton suurhyökkäyksen edessä ahtaalle ja Neuvostoliitto ilmoitti vaativansa ehdotonta antautumista. Kesäkuun 22. päivänä von Ribbentrop lensi Helsinkiin vaatimaan Suomelta sitoumusta sodan jatkamisesta tai Saksa vetäisi sotilaallisen tukensa välittömästi pois. Ulkoministeri Rippentropin Suomessa käymien neuvottelujen tuloksena presidentti Ryti lähetti kesäkuun 26. päivänä 1944 Saksan johtaja Adolf Hitlerille kirjeen, jossa Ryti ilmoitti, että hän sitoutuu olemaan tekemättä rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää. Rytin kirjeen ansiosta Suomi sai Saksasta edelleen materiaalista apua ja sillä oli ratkaiseva merkitys, että Suomi pystyi säilyttämään itsenäisyytensä.

 

Sain perhekuntani, sukulaisperheen sekä hämeenkyröläisten sota- ja kulttuurimatkalaisten kanssa viime kesänä vierailla ulkoministeri Rippentropin jalanjäljillä.

 

Puolaan ja Baltian maihin suuntautuneen sotahistoriaan ja kulttuuriin keskittyneen matkamme eräs kohde oli Sudenpesä eli toisen maailmansodan aikainen paikka silloisessa Itä-Preussissa. Sudenpesästä Hitler johti toista maailmansotaa yli 800 päivän ajan.

 

Monet natsi-Saksan johtajista viettivät paljon aikaansa Sudenpesässä, mutta ulkoministeri Rippentrop oli valtaosin Berliinissä. Sudenpesässä Rippentropilla ei ollut omaa nimikkobunkkeria, vaikka hän kävikin siellä usein. Rippentrop asui Sudenpesästä parinkymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitsevassa nykyisin Sztynortiksi kutsutussa kylässä.

 

Sodan aikana kylää kutsuttiin Steinortiksi ja siellä oleva kartanolinna toimi ulkoministeri Joachim von Rippentropin majapaikkana.

 

Juuri tuon kartanolinnan pihamaalla pieni ryhmä viime kesän matkalaisiamme poikkesi käymään.

 

Lähdimme bussilla Sudenpesästä ja matkaseurueemme piti kahvinkeittotauon kartanolinnan mailla.

 

Tässä muutama valokuva kreivi Heinrich von Lehndorff´n sodan aikana omistaman kartanolinnan nykytilasta:

 

 

Yleisnäkymä kartanolinnan rakennuksista kuvattuna siltä alueelta, jonne pysäköimme bussimme kahvinkeittoa varten.

 

Vasemmalla näkyvät päivänvarjot ovat kartanolinnan erääseen ulkorakennukseen rakennetun ravintolan terassin päivänvarjoja. Kävimme pienellä ryhmällä nauttimassa oluet päivänvarjojen alla.

 

Kartanolinna on viime vuosina vaihtanut omistajaa usein. Nyt ulkorakennukset omistaa matkailuyritys ja kuten kuvasta näkyy, rakennuksia restauroidaan kuumeisella kiireellä.

 

 

Kreivi Lehndorff´n omistaman kartanolinnan kunto on nykyään varsin heikko. Välttämättömät kattoremontit on tehty, mutta todelliset entisöintityöt odottavat.

 

Ulkoministeri Rippentropin asui sodan aikana kartanolinnan parhaimmissa huoneissa ja isäntäväki joutui tyytymään rakennuksen päässä sijaitseviin pienempiin huoneisiin.

 

 

Kreivi Heinric Lehndorff oli natsi-Saksassa vastarintaliikkeen miehiä ja voi vain kuvitella tilannetta, että ulkoministeri Rippentropp asui vastarintaliikkeeseen kuuluvan kreivin omistamassa kartanolinnassa. Kaiken huipuksi kreivi jatkoi asumistaan Rippentropin ”valtaamassa” kartanolinnassa!

 

Heinäkuun 20. päivänä 1944 eversti Claus von Stauffenberg suoritti Sudenpesässä Hitlerin eliminoimiseksi suunnitellun pommiattentaatin. Attentaatti epäonnistui ja sen jatkoselvittelyjen aikana niin Stauffenberg kuin kreivi Lehndorff´kin teloitettiin.

 

Kreivi Heinrich von Lehndorff´n ruumis päätyi joukkohautaan.

 

 

Lehndorff´lle kuuluneen kartanolinnan pihalle on pari vuotta sitten pystytetty muistopaasi, jota kreivi Lehndorff´n lapset ja muu jälkimaailma pitävätkin nykyään Heinrich Lehndorff´n hautakivenä.

Muistokivessä on maininta talon omistajan osuudesta Hitlerin eliminoimiseksi toteutettuun pommiattentaattiin.

 

Kreivi Lehndorff´n kaikki neljä lasta – Marie Elenore, Vera, Gabriele ja Katharina - olivat saapuneet paikalle, kun kartanolinnan vaiheista kertova muistokivi kesällä 2009 paljastettiin. Iäkkäät siskokset julistivat silloin kuvassa näkyvän muistokiven isänsä vertauskuvalliseksi hautakiveksi.

Kartanolinnan ulkorakennukset ovat matkailuyrityksen omistuksessa, mutta se palautti varsinaisen kartanolinnan saksalais-puolalaiselle säätiölle.

Toivottavasti nyt Sztynortin kartanolinna on hiljalleen palautumassa arvonsa mukaiseen kuntoon.

 

 

Tässä vielä kuva haikarasta, joka oli rakentanut tukevan pesän kartanolinnan erään kattorakennelman päälle!

 

Kiitokset jälleen kerran kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäelle, että saimme viime kesänä olla mukana hienolla sotahistoria- sekä kulttuurimatkalla Puolassa ja Baltian maissa!

Näimme matkalla mm. Hitlerin komentopaikan eli Sudenpesän sekä ulkoministeri Rippentropin majapaikkanaan käyttämän kartanolinnan!

 

-Esko Erkkilä-