Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Suomen Ilmavoimien ensimmäinen kansallisuustunnus - hakaristi - ei perustu aseveljeyteen Saksan kanssa

Sunnuntai 22.9.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_3931.JPG

 
 
Ymmärrän niitä kansalaisia, jotka eivät ymmärrä, että miksi Suomen Ilmavoimien ensimmäinen kansallisuustunnus oli hakaristi.

 
 
Nykyisin hakaristin käyttäminen on kielletty Saksan lisäksi mm. Itävallassa, Unkarissa, Puolassa, Tšekissä, Ranskassa, Brasiliassa, Israelissa, Ukrainassa ja Venäjällä.
 
 
Adolf Hitler väittää Mein Kampf omaelämäkerrassaan, että hän suunnitteli Saksalle hakaristilipun, mutta Suomen Ilmavoimien kansallisuustunnuksena hakaristi oli paljon ennen Hitlerin aikaa.
 
 
 
IMG_3927.JPG
 
 
Hakaristi oli Suomen Ilmavoimien kansallisuustunnuksena vuodelta 1918 vuoteen 1945 saakka.
 

 
Hakaristi ilmavoimien tunnuksena oli peräisin Suomen Ilmavoimien ensimmäisestä lentokoneesta, joka saatiin lahjoituksena Ruotsista.
 
 
Koneen lahjoitti Suomelle kreivi Erik von Rosen, joka lahjoitti koneen Vapaussotamme aikana hallituksemme joukoille.
 
 
 
Kreivi von Rosen oli maalauttanut koneen siipiin ennen siirtolentoa oman henkilökohtaisen onnenmerkkinsä ”mariininsinisen hakaristin”!

 

 

Lahjana saadussa Morane-Saulnier Parasol koneessa ollut hakaristi oli alkuna Suomen Ilmavoimien hakaristitunnukselle!

 

 

Sotien jälkeen Ilmavoimien kansallisuustunnukseksi otettiin kokardi, joka oli muuallakin Puolustusvoimissa käytössä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Ilmavoimat, Suomen Ilmavoimien ensimmäinen kansallisuustunnus, hakaristi, kreivi Erik von Rosen, Morane-Saulnier Parasol -lentokone, Adolf Hitler, Mein Kampf,

Sain kyyditä Leniniä ja Stalin katseli vieressä

Sunnuntai 8.10.2017 - -Esko Erkkilä-

IMG_2330.JPG

 

 

Tampereen Hämeenpuistossa sijaitsee Lenin-museo, jota Helsingin Sanomat kutsuu 5.7.2016 julkaistussa kirjoituksessaan Suomen vihatuimmaksi museoksi.  HS:n toteamus ei ensinkään pidä paikkaansa, mutta se on erinomainen kommentti museolle markkinointimielessä!

 

 

Olen joskus aikoja sitten käynyt Lenin-museossa, mutta 6.9.2017 poikkesin siellä uudestaan.

 

 

Tykästyin museon uuteen ilmeeseen ja kannustan lukijoitani poikkeamaan siellä.

 

 

Lenin ja Stalin muodostivat parivaljakon, joiden hirmuteot saavat Hitlerin surmatyöt näyttämään pyhäkoulupojan kivityksiltä.

 

 

Kaksikon aikaansaamat ongelmat ovat kuitenkin nyt väistyneet ja museossa kannattaa käydä.

 

 

 

IMG_2342.JPG

 

 

Museon eteistilassa on vaatekaapit, jotka on nimetty museossa käyneiden vierailijoiden mukaan.

 

 

 

IMG_2341.JPG

 

 

Kaappi 13 on nimetty Paavo Väyryselle, joka on aikoinaan kuvannut vaalivideotaan Lenin-museossa.

 

 

 

IMG_2346.JPG

 

 

Veistos Leninistä ja hänen silloisesta turvamiehestään Eino Rahjasta, kun he kiirehtivät bolsevikkien vallankaappauksen aattona lokakuussa 1917 kohti bolsevikkien päämajaa Smolnaa.

 

 IMG_2350.JPG

 

 

 

Olen käynyt ainakin kaksi kertaa Levassovan joukkohautausmaalla, jossa lepää 47 000 Stalinin tapattamaa ihmistä – näistä suomalaisia on n. 13 000!

 

 

Tässä aitoa piikkilankaa Levassovan joukkohautausmaalta.

 

 

 

IMG_2353.JPG

 

 

Museossa on kuva taiteilija Oleg Lomakinin maalauksesta, jossa NKP:n pääsihteeri Leonid Breznev allekirjoittaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasiakirjan Helsingissä elokuussa 1975.

 

 

 

IMG_2363.JPG

 

 

 

Museokäyntini kohokohta oli, kun sain istua Dnepr-moottoripyörän sarviin ja kyytiin hyppäsi Vladimir Iljits Lenin – Josef Stalin myhäili vieressä!

 

 

 

Mainittakoon, että kuvan otti kamerallani Pitkärannasta syntyisin oleva viehättävä museovirkailija!

 

 

 *****************

 

Tässä vielä lähikuvat henkilöistä, joiden hirmuteot ovat moninkertaiset Adolf Hitlerin tekemiin hirmutekoihin verrattuna:

 

 

 

IMG_2360.JPG

 

 

 

IMG_2359.JPG

 

 

 

 

**************

 

 

Kaikesta huolimatta – poiketkaa Lenin-museossa Tampereella!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lenin-museo, Vladimir Iljits Lenin, Josef Stalin, Adolf Hitler, Levassovan hautausmaa, Levassovan joukkohautausmaa, Stalinin uhrit, Leonid Brenev, NKP:n pääsihteeri Leonid Breznev,

Konstantin Päts toivottaa vierailijat tervetulleeksi Saarenmaan Museoon sille osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä

Maanantai 21.9.2015 - -Esko Erkkilä-

 

 

molo1.jpg

 

 

Viron ensimmäistä presidenttiä Konstantin Päts´ä esittävä vahanukke toivottaa Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa kävijät tervetulleiksi osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä Molotov-Rippentrop –sopimuksen seurauksena.

 

 

Päts´n roolista todellisena itsenäisyysmiehenä on liikkeellä väitteitä myös toisenlaisena valtiomiehenä, kun viitataan hänen ja Viron Puolustusvoiman komentajan Johan Laidonerin toimiin Viron itsenäisyyden menettämisessä.

 

 

Päts n kovat koettelemukset myöhemmin Neuvostoliitossa antavat kuitenkin tukea sille, että Konstantin Päts pyrki toimimaan Viron ja virolaisten parhaaksi.

 

 

 

 

molo2.jpg

 

 
Museossa on aitiopaikalla Molotov-Ribbentrop –sopimus, jolla Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat mm. Baltin maat sekä Suomen kuuluviksi Neuvostoliiton etupiiriin.

 

 

Sopimus solmittiin 23.8.1939.

 

 

 

 

molo3.jpg

 

 

Sopimuksen allekirjoitti Neuvostoliiton puolelta pääministeri ja ulkoasiain kansankomissaari (ulkoministeri) Vlatseslav Molotov, mutta ”taustapiruna” oli tietenkin diktaattori Josef Stalin.

 

 

 

 

molo4.jpg

 

 

Saksan puolelta sopimuksen allekirjoitti natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop, jolla taas puolestaan oli taustapiruna Adolf Hitler.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

molo5.jpg

 

 

Saarenmaan Museossa tuodaan esille kaksi synkkää päivämäärää; 14.6.1941 ja 30.6.1941.

 

 

  • 14.6.1941 Saarenmaalta kyydittiin Neuvostoliiton toimesta 479 saarenmaalaista Siperiaan

 

ja

 

  • saman kohtalon koki 30.6.1941 peräti 654 saarenmaalaista.

 

 

 

***************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on esillä kaksi lippua, jotka ovat merkinneet surua, pelkoa, vainoja sekä kuolemaa miljoonille ihmisille Euroopassa ja koko maailmassa;

 

 

 

molo6.jpg

 

 

Saksan hakaristilippu

 

 

ja

 

 

 

 

molo7.jpg

 

 

Neuvostoliiton lippu, jossa on kuvattuna sirppi ja vasara.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saarenmaan Museo, Kursesaari, Piispanlinna, Konstantin Päts, Johan Laidoner, Vlatseslav Molotov, Josef Stalin, Joachim von Ribbentrop, Molotov-Ribbentrop -sopimus, Adolf Hitler, natsi-Saksa, Neuvostoliitto, saarenmaa2015,

Sinimäkien taisteluista kertova museo on poikkeamisen arvoinen paikka Itä-Vironmaalla

Lauantai 25.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Palaan viime heinäkuun 8. päivään, kun sain vierailla Itä-Vironmaalla Vaivarassa sijaitsevassa Sinimäkien taistelujen museossa.

 

Sinimäkien taistelut käytiin 25.7. – 10.8.1944 välisenä aikana.

 

Vaivara ja Sinimäet sijaitsevat Suomenlahden rannalla Sillamäen kaupungista hieman Tallinnaa kohti.

 

Sinimäkien taistelut päättyivät saksalaisten torjuntavoittoon ja ne hidastivat ratkaisevasti Puna-armeijan etenemistä kohti länttä.

 

Sinimäkien taistelujen merkitys oli ratkaisevaa sille, että Karjalan kannaksella vihollista vastaan taistelleet suomalaisjoukot pystyivät koko ajan suuntaamaan aseensa idästä rynnivää vihollista kohti.  Ilman Sinimäkien taisteluja olisi ollut mahdollista, että Neuvostoliitto olisi edennyt Tallinnaan ja ylittänyt Suomenlahden, jolloin Karjalan kannaksella taistelleet esi-isämme olisivat joutuneet valtaisaan mottiin.  

 

 

 

**************

 

 

Olen useasti saanut tutustua Sinimäkien taistelumaastoihin, mutta vasta viime heinäkuussa pääsin vierailemaan taisteluista kertovassa museossa – museon nimi on

Vaivara Sinimägede Muuseum.

 

 

 

 

vai1

 

Vaivara Sinimägede Muuseum sijaitsee rakennuksessa, joka aikaisemmin on ilmeisesti palvellut maatilan kotieläinsuojana.

 

 

 

vai2

 

 

Museorakennus sijaitsee tontilla, jolla on myös Vaivaran historiallisen teemapuiston ja retkeilyreitistön lähtöpiste. Teemapuiston ja reitistön rakentaminen on saanut EU-tukea.

 

Seuraavassa kuvasarja museorakennuksessa esillä olevasta sotamateriaalista:

 

 

 

vai3

 

 

 

 

vai4

 

 

 

 

vai5

 

 

 

 

vai6

 

 

 

 

vai7

 

 

 

 

vai8

 

 

 

 

vai9

 

 

 

 

vai10

 

 

 

 

vai11

 

 

 

 

vai12

 

 

 

 

Museossa on jonkin verran karttoja sekä todellisessa tilanteessa otettuja valokuvia suurennoksina:

 

 

 

 

vai13

 

 

 

 

vai14

 

 

 

 

vai15

 

 

 

 

vai16

 

 

 

 

vai17

 

 

 

 

vai18

 

 

 

 

vai19

 

 

Viimeisimmässä kuvassa näkyy teksti: ”Saksa positsioonid Tannenbergi liinil” eli "Saksan asema Tannenbergin linjalla". Sinimäkien taistelut tunnetaankin myös nimellä Tannenbergin linjan taistelut.
 

 

 

*************

 

 

Museossa on esillä virolaisten ja saksalaisten taistelutahtoa kohottaneita julisteita…

 

 

 

 

vai20

 

 

 

 

vai21

 

 

 

 

vai22

 

 

 

 

vai23

 

 

 

 

vai24

 

 

 

 

vai25

 

 

 

…sekä myös pelottavan näköisiä neuvostoliittolaisia esittäviä julisteita:

 

 

 

 

vai26

 

 

 

 

vai27

 

 

 

 

vai28

 

 

 

 

vai29

 

 

 

**********

 

 

 

 

vai30

 

 

Julistepinkassa oli myös Adolf Hitleriä esittänyt juliste – kuvasin myös sen!

 

Miltähän ajalta tuo Hitlerin kuva on, kun julisteen teksti on venäjäksi – onko kuva otettu silloin, kun Molotov ja Ribbentrop jakoivat Baltian maat ja Suomen Neuvostoliiton etupiiriin kuuluviksi?

Neuvostoliitto ja Saksa solmivat Molotov-Ribbentropin sopimuksen 23.8.1939. Hitler näyttää tässä kuvassa melko nuorelta ja sodan rasituksista ei vielä näy jälkeäkään!

 

 

**********

 Museon julisteet olisivat ihan oman näyttelynsä aihe.

Nyt julisteet ovat museon sivupöydällä parissa pinkassa ja aivan ala-arvoisesti esillä arvoonsa nähden.

Kuvasin julisteista vain osan.

Julisteet ovat kookkaita ja vahvalle pahville painettuja - ne ovat kooltaan ja materiaaliltaan samankaltaisia, kuin olivat kansakoulujen opetustaulut Suomessa 1950-luvulla.

Löytyisikö Suomesta tarmoa opastaa virolaisia, jotta he pystyttäisivät Vaivaran museossa olevista julisteista näyttelyn, joka kiertäisi Viron lisäksi esim. Suomessa?

***************

 

Olen tyytyväinen, sillä käyntimme Vaivara Sinimägede Muuseum´ssa täydensi merkittävästi sitä tietoa, joka minulle on kertynyt niistä taisteluista, joilla turvattiin Suomen itsenäisyys 70 vuotta sitten.

Kuten Sinimäkien taisteluista huomamme, niin Suomen itsenäisyyttä ei taisteltu yksinomaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä, vaan itsenäisyytemme turvaamiseen osallistuivat merkittävällä panoksellaan myös ne saksalaiset ja virolaiset sotilaat, jotka taistelivat Itä-Vironmaalla Vaivaran Sinimäillä.

 

Vaivarassa sijaitsevaan museoon on helppo osata, sillä se sijaitsee melko lähellä Tallinnasta Narvaan kulkevaa valtatietä ja hieman Sillamäen kaupungista Tallinnaan päin – poiketkaa!

 

Olen julkaissut tällä saitilla 30.8.2010 jutun, jossa kerron Sinimäkien taisteluista tarkemmin. Juttu löytyy googlaten vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä Sinimäki”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sinimäen taistelut, Sinimäkien taistelut, Vaivara, Vaivara Sinimägede Muuseum, Sinimäen sotamuseo, Tannenbergin linjan taistelut, Molotov-Ribbentrop, Molotov-Ribbentrop -sopimus, Adolf Hitler, Sillamäe, Sillamäki, suomenlahti2014,

Miksi Winston Churchill ja Franklin Roosevelt halusivat vuonna 1945 tuhota Dresdenin?

Lauantai 3.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen luullut, että Adolf Hitler ja Josef Stalin olivat ainoat valtionjohtajat, jotka syyllistyivät omaan kansaansa ja muihin kansallisuuksiin kohdistuneisiin hirmutekoihin.

 

Luuloni muuttuivat kuitenkin tiedoksi, kun sain vierailla Dresdenissä huhtikuun lopulla sekä perehtyä paikan päällä kaupungin historiaan ja tutkailla matkan jälkeen netin kautta kaupungin vaiheita toisen maailmansodan loppuvaiheissa.

 

Oion mutkia suoriksi, kun totean, että erityisesti Winston Churchill on syypää Dresdenin kaupungin kohtaamaan täystuhoon helmikuussa 1945.

 

Dresden oli vailla kaikkea sotilaallista merkitystä, mutta Churchill halusi katkaista saksalaisten henkisen selkärangan, kun hän päätti tuhota maan tasalle Dresdenin.

 

Voidaan tietysti ajatella, että Saksan mm. Lontoolle V2-aseen avulla aiheuttamat tuhot olivat syy Dresdenin tuhoon.

 

Dresdenin tuhot olivat valtavat, sillä pommituksissa kuoli 250.000 – ehkä jopa yli puoli miljoonaa asukasta – neljäntoista tunnin aikana.

 

Dresdenin pommituksista on YouTubessa aineistoa; esim. ”Bombing of Dresden 1945 – Very Graphic” – Google-haulla löytyy.

 

Dresden on jo DDR:n aikana rakennettu uudelleen ja rakennustyöt jatkuvat nyt Saksojen yhdistymisen tapahduttua.

 

 

tuho1

 

Uudelleenrakentamisesta saa kuvan, kun tietää, että esimerkiksi keskustassa sijaitsevan Frauenkirche´n ulkokuoressa vanhasta kirkosta ovat peräisin vain ne osat, jotka näkyvät kirkon ulkoseinissä mustina!
 

 

 

tuho2

 

Martin Lutherin patsas seisoo Frauenkirche´n edessä.

 

 

 

 

tuho3

 

 

Frauenkirche´n takana on iso alue, joka DDR:n aikana on ollut peitettynä asfaltin alle.
 
Alue on nyt argeologien toiminta-aluetta ja sieltä on löytynyt Dresdenin pommitusten aikana syntyneitä raunioita. Näihin kellareihin dresdeniläiset ovat menneet pommituksia pakoon 1945 ja jääneet sinne.

 

 

**********

 

Dresdenissä on keskellä kaupunkiakin aukioita, joiden kohdalla on selvästi 70 vuotta sitten sijainnut rakennuksia. Osa aukioista on päässyt puskittumaan ja joidenkin reunoilla on kuvallisia kylttejä, joissa kerrotaan alueella sijainneista rakennuksista.

 

 

Poiketkaa Dresdenissä – se on poikkeamisen arvoinen kaupunki!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Josef Stalin, Adolf Hitler, Winston Churchill, Franklin Roosevelt, Jaltan konferenssi, Dresden, Dresdenin pommitukset, Bombing of Dresden 1945 ? Very Graphic, Frauenkirche Dresden, Frauenkirche, DDR, Saksojen yhdistyminen, V2-ase, Lontoon tuhot,

"EU ei tee tärkeitä päätöksiä ilman Saksan mielipidettä"

Torstai 27.2.2014

Filosofian tohtori, professori, Seinäjoen kaupunginvaltuutettu, sanomalehti Ilkan ex-päätoimittaja ja paljon muuta Kari Hokkanen on ollut ja on yhä edelleen vahva vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

Sain kuulua samaan vierasryhmään tohtori Hokkasen kanssa, kun tutustuimme tammikuun lopulla Euroopan Unionin toimintaan Brysselissä.

 

Matkamme eräs ohjelmanumero oli, kun tohtori Hokkanen esitti meille katsauksen Saksan roolista Euroopassa.

 

 

 

 tri1

 

Tohtori Kari Hokkasen tiivistelmä katsauksessaan oli, että EU ei tee tärkeitä päätöksiä Euroopassa ilman Saksan mielipidettä.

 

Tohtori Hokkasen mielipiteeseen on helppo yhtyä ja sitä kannattaa, sillä onhan Saksa ehdoton veturi taloudellisesti koko Euroopassa.

 

Se, joka on saattanut taloutensa hyvään iskuun, sillä pitää olla sananvaltaa Euroopan kehittämisessä!

 

Primus inter pares eli ensimmäinen vertaistensa joukossa pätee, kun Saksa mainitaan eurooppalaisena maana.

 

 

 

tri2

 

 

Tohtori Hokkanen oli jaotellut esityksensä kuuteen osaan ja ne olivat:

 

  • Saksa ennen Saksaa
  • Saksa vuodesta 900 vuoteen 1648
  • Itävallan ja Preussin kilpailu
  • Saksan keisarikunta
  • Versallesin tasavalta ja Hitlerin kolmas valtakunta
  • Kahtiajaettu ja yhdistynyt Saksa

 

Oli mielenkiintoista lyhyessä tiivistelmässä ”olla kanssakulkijana”, kun Saksan eri vaiheita kuvattiin pitkän ajanjakson aikana. Kiitokset professori Hokkaselle!

 

 

tri3

 

 

Poimin lopuksi joitain kohtia ”ranskalaisin viivoin”, jotka ponnahtivat esille professori Hokkasen esityksestä:

 

  • Saksalla on ollut hyvä ”johtajaonni”
    • Konrad Adenauer
    • Willy Brandt
    • Helmut Kohl
  • Angela Merkel on nyt Euroopan tärkein johtaja
  • Saksa ja saksalaiset elävät historiansa onnekkainta aikaa
  • saksalaiset ovat nyt yhtä ylpeitä kuin Bismarck´n aikana
  • Saksa ei vihaa ketään ja eikä pelkää mitään
  • Suomessa Lapin polttaminen on unohdettu
  • Saksaan muuttanut laaja muukalaisjoukko ja siitä puhuminen ovat tabu
  • Saksa rakastaa maahanmuuttajiaan omalla tavallaan
  • onko muu Eurooppa jo antautunut Saksalle?
  • natsismin hirmutekoja esittelevät nykyään eniten saksalaiset
  • tulee aika, jolloin Venäjällä puhutaan kommunismin huonoista puolista
  • Euroopan historia on kirkkohistoriaa

 

On selvää, että jokaisesta kohdasta voisi vallan helposti pitää pitkänkin alustuksen, mutta toivon, että lyhyinä ja iskevinä lauseina ne saattavat jokaisen harmaat aivosolut liikkeelle!

 

Kiitän professori Kari Hokkasta mainiosta esityksestä!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kari Hokkanen, tohtori Kari Hokkanen, professori Kari Hokkanen, Angela Merkel, Konrad Adenauer, Willy Brandt, Helmut Kohl, Adolf Hitler, Lapin polttaminen, Bismarck, sanomalehti Ilkka, Seinäjoki, primus inter pares, Bryssel 2014,

Hitler joutui Klaipedassa puhuessaan katselemaan Annien takapuolta

Lauantai 21.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Klaipeda on Liettuan ainoa satamakaupunki, jossa mm. eräät Suomeen elintarviketeollisuuden raaka-aineita tuovat laivat lastaavat lastinsa.

 

Kun kansallissosialistinen työväenpuolue pääsi Saksassa 1930-luvulla valtaan, se vaati Liettuaa luovuttamaan Memelin alueen (ml. nykyinen Klaipeda) Saksalle. Hitlerin ”asiamiehenä” tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa toimi Saksan ulkoministeri Joachim von Rippentrop.

 

Rippentrop antoi uhkavaatimuksen Liettualle 20.3.1939 ja Liettua taipui Saksan vaatimukseen 22.3.1939.

 

Itse Adolf Hitler saapui Klaipedaan ja puhui torille kokoontuneelle yleisölle.

 

klaipeda1

 

Rakennus, jonka parvekkeelta Hitler maaliskuussa 1939 klaipedalaisille puhui, on yhä paikallaan (kuvassa).

Rakennuksen edessä sijaitsi silloin ja sijaitsee kopiona nykyäänkin runoilija Simon Dachn patsas, jonka huipulla on Annie-tyttöä kuvaava herkkä veistos.

 

klaipeda2

 

Simon Dach oli saksalainen runoilija, jonka eräs teos on omistettu Annielle…

 

 

klaipeda3

 

…ja tämän ansioista Annie on saanut paikan Simon Dach´n muistopatsaan huipulla.

 

klaipeda4

 

Patsaan jalustaan on kaiverrettu Annien nimi eli

Aennechen von Iharau

 

 

On luonnollista, että Klaipedan asukkaat eivät hyväksyneet Adolf Hitlerin toimia Memelin alueen (=Klaipeda) liittämiseksi Saksaan.

 

Pieni lohtu Klaipedan asukkaille oli se, että Hitler joutui parvekkeelta puhuessaan katselemaan Annien takapuolta!

 

 

Nyky-Klaipedan torilla sekoittuvat eri aikakausien todelliset tapahtumat sulassa sovussa toisiinsa;

 

  • runoilija Simon Dach ja hänen muistopatsaansa
  • Aennechen von Iharaun patsas
  • Simon Dach´n runo Aennechen von Iharaulle
  • Adolf Hitlerin puhe patsaan takana sijaitsevan rakennuksen parvekkeelta maaliskuussa 1939

 

On vielä mainittava, että Memelin alueen liittäminen Hitlerin Saksaan oli viimeinen alueliitos Saksaan, joka tapahtui ilman verenvuodatusta.

 

Kiitokset kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäelle, jonka taidokkaan opastuksen ansiosta saimme taas kerran nähdä ja kokea palan maailman kulttuuri- ja sotahistoriaa - tällä kerralla Klaipedan torilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Adolf Hitler, Hitler Klaipedassa, Annie-patsas, Simon Dach, Aennechen von Iharau, Memel, Memelin alue, Joachim von Rippentrop,

Ulkoministeri von Rippentropin jalanjäljillä nykyisessä Puolassa

Keskiviikko 25.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Joachim von Ribbentrop oli kansallissosialistisen Saksan ulkoministerinä 1938-1945. Hän kuuluu Suomen historiaan kahdenkin eri vaiheen kautta merkittävästi.

 

Ensimmäisen kerran Rippentrop vaikutti Suomen historiaan, kun hän elokuun 23. päivänä 1939 allekirjoitti Moskovassa Neuvostoliiton ulkoministeri Molotovin kanssa kommunistisen Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välisen hyökkäämättömyyssopimuksen, joka tunnetaan Molotovin-Rippentropin sopimuksena. Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi oli Puolan itäosan sekä Baltian maiden ohella luvattu Neuvostoliiton etupiiriin.

 

Toisen kerran Rippentrop vaikutti ratkaisevasti Suomen asioihin kesäkuussa 1944, kun Suomi oli joutunut Neuvostoliiton suurhyökkäyksen edessä ahtaalle ja Neuvostoliitto ilmoitti vaativansa ehdotonta antautumista. Kesäkuun 22. päivänä von Ribbentrop lensi Helsinkiin vaatimaan Suomelta sitoumusta sodan jatkamisesta tai Saksa vetäisi sotilaallisen tukensa välittömästi pois. Ulkoministeri Rippentropin Suomessa käymien neuvottelujen tuloksena presidentti Ryti lähetti kesäkuun 26. päivänä 1944 Saksan johtaja Adolf Hitlerille kirjeen, jossa Ryti ilmoitti, että hän sitoutuu olemaan tekemättä rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää. Rytin kirjeen ansiosta Suomi sai Saksasta edelleen materiaalista apua ja sillä oli ratkaiseva merkitys, että Suomi pystyi säilyttämään itsenäisyytensä.

 

Sain perhekuntani, sukulaisperheen sekä hämeenkyröläisten sota- ja kulttuurimatkalaisten kanssa viime kesänä vierailla ulkoministeri Rippentropin jalanjäljillä.

 

Puolaan ja Baltian maihin suuntautuneen sotahistoriaan ja kulttuuriin keskittyneen matkamme eräs kohde oli Sudenpesä eli toisen maailmansodan aikainen paikka silloisessa Itä-Preussissa. Sudenpesästä Hitler johti toista maailmansotaa yli 800 päivän ajan.

 

Monet natsi-Saksan johtajista viettivät paljon aikaansa Sudenpesässä, mutta ulkoministeri Rippentrop oli valtaosin Berliinissä. Sudenpesässä Rippentropilla ei ollut omaa nimikkobunkkeria, vaikka hän kävikin siellä usein. Rippentrop asui Sudenpesästä parinkymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitsevassa nykyisin Sztynortiksi kutsutussa kylässä.

 

Sodan aikana kylää kutsuttiin Steinortiksi ja siellä oleva kartanolinna toimi ulkoministeri Joachim von Rippentropin majapaikkana.

 

Juuri tuon kartanolinnan pihamaalla pieni ryhmä viime kesän matkalaisiamme poikkesi käymään.

 

Lähdimme bussilla Sudenpesästä ja matkaseurueemme piti kahvinkeittotauon kartanolinnan mailla.

 

Tässä muutama valokuva kreivi Heinrich von Lehndorff´n sodan aikana omistaman kartanolinnan nykytilasta:

 

pict0365.jpg

 

Yleisnäkymä kartanolinnan rakennuksista kuvattuna siltä alueelta, jonne pysäköimme bussimme kahvinkeittoa varten.

 

Vasemmalla näkyvät päivänvarjot ovat kartanolinnan erääseen ulkorakennukseen rakennetun ravintolan terassin päivänvarjoja. Kävimme pienellä ryhmällä nauttimassa oluet päivänvarjojen alla.

 

Kartanolinna on viime vuosina vaihtanut omistajaa usein. Nyt ulkorakennukset omistaa matkailuyritys ja kuten kuvasta näkyy, rakennuksia restauroidaan kuumeisella kiireellä.

 

pict0376.jpg

 

Kreivi Lehndorff´n omistaman kartanolinnan kunto on nykyään varsin heikko. Välttämättömät kattoremontit on tehty, mutta todelliset entisöintityöt odottavat.

 

Ulkoministeri Rippentropin asui sodan aikana kartanolinnan parhaimmissa huoneissa ja isäntäväki joutui tyytymään rakennuksen päässä sijaitseviin pienempiin huoneisiin.

 

 

Kreivi Heinric Lehndorff oli natsi-Saksassa vastarintaliikkeen miehiä ja voi vain kuvitella tilannetta, että ulkoministeri Rippentropp asui vastarintaliikkeeseen kuuluvan kreivin omistamassa kartanolinnassa. Kaiken huipuksi kreivi jatkoi asumistaan Rippentropin ”valtaamassa” kartanolinnassa!

 

Heinäkuun 20. päivänä 1944 eversti Claus von Stauffenberg suoritti Sudenpesässä Hitlerin eliminoimiseksi suunnitellun pommiattentaatin. Attentaatti epäonnistui ja sen jatkoselvittelyjen aikana niin Stauffenberg kuin kreivi Lehndorff´kin teloitettiin.

 

Kreivi Heinrich von Lehndorff´n ruumis päätyi joukkohautaan.

 

pict0377.jpg

 

Lehndorff´lle kuuluneen kartanolinnan pihalle on pari vuotta sitten pystytetty muistopaasi, jota kreivi Lehndorff´n lapset ja muu jälkimaailma pitävätkin nykyään Heinrich Lehndorff´n hautakivenä.


Muistokivessä on maininta talon omistajan osuudesta Hitlerin eliminoimiseksi toteutettuun pommiattentaattiin.

 

Kreivi Lehndorff´n kaikki neljä lasta – Marie Elenore, Vera, Gabriele ja Katharina - olivat saapuneet paikalle, kun kartanolinnan vaiheista kertova muistokivi kesällä 2009 paljastettiin. Iäkkäät siskokset julistivat silloin kuvassa näkyvän muistokiven isänsä vertauskuvalliseksi hautakiveksi.

pict0385.jpg


Kartanolinnan ulkorakennukset ovat matkailuyrityksen omistuksessa, mutta se palautti varsinaisen kartanolinnan saksalais-puolalaiselle säätiölle.

Toivottavasti nyt Sztynortin kartanolinna on hiljalleen palautumassa arvonsa mukaiseen kuntoon.

 

pict0374.jpg

 

Tässä vielä kuva haikarasta, joka oli rakentanut tukevan pesän kartanolinnan erään kattorakennelman päälle!

 

Kiitokset jälleen kerran kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäelle, että saimme viime kesänä olla mukana hienolla sotahistoria- sekä kulttuurimatkalla Puolassa ja Baltian maissa!

Näimme matkalla mm. Hitlerin komentopaikan eli Sudenpesän sekä ulkoministeri Rippentropin majapaikkanaan käyttämän kartanolinnan!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joachim von Rippentrop, Adolf Hitler, Sudenpesä, Claus von Stauffenberg, Heinrich von Lehndorff, Vera von Lehndorff, Sztynort, Operaatio Valkyria, Steinort, Pentti Lehtimäki, kenraali Pentti Lehtimäki, Molotov-Rippentrop, Risto Ryti,

Sudenpesä - Adolf Hitlerin komentopaikka yli 800 päivän ajan

Keskiviikko 27.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Taannoisen Puolaan ja Baltian maihin suuntautuneen matkamme sotahistoriallisesti merkittävin kohde oli Puolassa lähellä Ketrzyn´iä sijaitseva Adolf Hitlerin komentopaikka eli ”Hitler Headquarters Wolfsschanze” – Sudenpesä. Ketrzyn´n saksalainen nimi oli Rastenburg.

Wolfsschanze koostuu joukosta bunkkereita ja rakennuksia metsäisellä alueella ja se oli aikanaan ympäröity monimutkaisilla piikkilangoin vahvistetuilla puolustusrakennelmilla. Alueella oli myös kaksi lentokenttää ja rautatieyhteys.

Vierailimme Wolfsschanze´ssa 8.7.2011. Matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki sai hankittua paikallisoppaaksemme Czeslaw Puciato´n, joka on perehtynyt  Wolfsschanze´n tapahtumiin perusteellisesti.

Puciato on kirjoittanut 44-sivuisen oppaan, jossa hän selvittää perusteellisesti Sudenpesän tapahtumat 1941 – 1944. Oppaan nimi on ”Wolfsschanze – Hitler´s headquarters in east Prussia” Ostin mainitun oppaan Puciatolta ja se maksoi 10 euroa, josta toki sain vaihtorahana 20 Puolan zlotyä. Sain Puciaton omistuskirjoituksen oppaaseen.

 

pict0342.jpg

 

Oppaamme Czeslaw Puciato veti kierroksen vauhdilla ja suurella asiantuntemuksella.

 

 

pict0272.jpg

 

Opaskartta Sudenpesän alueesta. Kohde 13 on Hitlerin bunkkeri.

 

 

pict0275.jpg

 

Tässä selitykset edellisen kuvan kohteista.

 

 

pict0355.jpg

 

Alue oli aikoinaan vahvasti miinoitettu ja vielä nytkin vierailijoita kehoitetaan pysymään merkityillä reiteillä.

 

 

pict0284.jpg

 

Sudenpesän päävartiosta on nykyään jäljellä näin paljon.

 

 

pict0285.jpg

 

Länsiliittoutuneet eivät koko aikana pystyneet paikallistamaan Hitlerin komentopaikkaa. Alue on lehtomaista metsää ja naamiointi huolehdittiin kunnolla. Männyissä on vielä nykyäänkin havaittavissa naamiointiverkkojen jäännöksiä.

 

 

pict0295.jpg

 

Puolalaiset pioneerit raivasivat alueen miinoista puhtaaksi ja tässä muistomerkki puolalaisten pioneerien kunniaksi.

 

 

pict0309.jpg

 

Saksalaiset räjäyttivät bunkkerit perääntyessään. Bunkkereiden seinät olivat paikoitellen jopa 8 metriä paksuja ja ne eivät useinkaan liikahtaneet paljoakaan.

 

pict0337.jpg

Hitlerin bunkkeri oli vahvasti linnoitettu.

 

pict0338.jpg

 

Tästä bunkkerista johdettiin saksalaisten sotatoimia toisen maailmansodan aikana yli 800 päivää!

 

Hitlerin komentopaikka toisen maailmansodan aikana on käynnin arvoinen paikka Puolassa!

 

-Esko Erkkilä-


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Adolf Hitler, Wolfsschanze, Ketrzyn, Rastenburg, Czeslaw Puciato,

Mitä Hitlerin murhayritys olisi onnistuessaan merkinnyt Suomelle?

Keskiviikko 20.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Tänään on kulunut tasan 67 vuotta, kun eversti kreivi Claus von Stauffenberg yritti murhata Hitlerin hänen komentoalueellaan Sudenpesässä – Führerhauptquartier Wolfsschanze´ssa – 20.7.1944.

 

Murhayritys epäonnistui ja Hitler jäi henkiin. Hän vastaanotti Italian diktaattori Benito Mussolinin jo muutaman tunnin kuluttua murhayrityksestä. 

 

Sain vierailla Sudenpesässä muutama päivä sitten.


Käynti lisäsi tietoani Hitlerin komentopaikasta paljon. Sudenpesä sijaitsee nykyisen Puolan alueella ja on sotahistoriasta kiinnostuneelle mielenkiintoinen kokemus. Se toimi Hitlerin komentopaikkana yli 800 päivän ajan.

Pohdimme käyntiämme ennen ja erityisesti käynnin jälkeen, että mikä olisi ollut Suomen kohtalo, jos Stauffenberg´n murhayritys olisi onnistunut.

Olisiko Saksa antautunut välittömästi?

Miten Suomen olisi käynyt? Olisiko myös Suomen pitänyt antautua? Olisimmeko kokeneet Baltian maiden tapaan monikymmenvuotisen neuvostomiehityksen? Olisimmeko vieläkään vapaita?

Iso kysymys on se, että olisiko koko maailma toisenlainen, jos Hitlerin murhayritys olisi onnistunut?

On ilmeisen selvää, että lukemattomia ihmishenkiä olisi säästynyt, mutta miten olisi käynyt Suomen?

Siihen emme saa vastausta koskaan.

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hitler, Adolf Hitler, Sudenpesä, Claus von Stauffenberg, Führerhauptquartier Wolfsschanze, Mussolini, Benito Mussolini,

Kesäkuun neljäs päivä 1942

Torstai 8.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Hankin Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päiviltä minulle ennen tuntemattoman kirjan "Kesäkuun neljäs päivä 1942".

 

Kyseessä on kenraaliluutnantti W. E. Tuompon, everstiluutnantti Heikki Parkkosen, majuri Heikki Reenpään sekä kapteeni Kalle Lehmuksen v. 1942 toimittama teos Suomen Marsalkka C. G. Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuuksista.

 

Teos on 158-sivuinen ja maksoin siitä 17,00 euroa.

 

Olen tyytyväinen hankintaani, sillä se avaa tarkoilla kuvauksillaan täsmällisen kuvan Suomen Marsalkan 75-vuotispäivän juhlallisuuksista. Teos on painettu sodan hetkinä v. 1942 ja tarkoista kuvauksista huolimatta mistään ei selviä tarkkaa juhlallisuuksien pitopaikkaa.

 

Teoksen alussa todetaan näin: "Suomen Marsalkka vietti syntymäpäiväänsä matkoilla. Edellisenä iltana hän oli seurueineen lähtenyt erikoisjunalla päämajastaan tarkastusmatkalle ja keskeyttänyt sen aamun sarastaessa juhlapaikaksi valitulla luonnonihanalla seudulla jossakin rintamalinjojen takana."

 

Nyt tiedämme, että juhlallisuudet toteutettiin Immolan asemalla.

 

Myös Suomen Marsalkan koti Helsingin Kaivopuistossa oli toinen juhlallisuuksien pitopaikka, sillä siellä Suomen Marsalkan henkilökohtaisena edustajana kenraalimajuri Heikki Kekoni vastaanotti lukuisten lähetystöjen sekä yksityishenkilöiden kunnioittavat tervehdykset Suomen sankarillisten puolustusvoimien ylipäällikölle.

 

Immolassa Marsalkan ensimmäinen onnitteluryhmä oli Päämaja, joka yleisesikunnan päällikön, jalkaväenkenraali Heinrichs´n johdolla esitti onnittelunsa.

 

Aamupäivällä onnittelunsa esittivät hallitus, eduskunta ja työväen edustajat sekä Saksan Helsingin-lähettiläs von Blycher.

 

"Päivän juhlallisuuksien loisteliaimmaksi kohdaksi muodostui Saksan valtakunnan Johtajan ja puolustusvoimain ylipäällikön, valtakunnankansleri Hitlerin vierailu Suomen Marsalkan luona" - näin todetaan teoksessa.

 

Teoksessa on kaikkiaan 62 valokuvaa Hitlerin osallistumisesta Marsalkan juhliin. Hitler ei toki esiinny kaikissa kuvissa, mutta kuvista huokuu autenttinen tunnelma, joka Immolan asemalla silloin vallitsi.

 

Olen enemmän kuin tyytyväinen hankintaani. Kirja ei ainakaan nyt ole kaupan!

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Kesäkuun neljäs päivä 1942, 4.6.1942, Suomen Marsalkka Kannerheim, Adolf Hitler, vanhan kirjallisuuden päivät