Aira Samulinin setä Sten Suvio voitti kultamitalin Berliinin olympialaisissa ja sen luovutti hänelle Adolf Hitler

Tiistai 24.10.2023 - -Esko Erkkilä-

Monen alan taitaja Aira Samulin kuoli eilen ja kerron minäkin hänestä yhden jutun, jonka kuulin häneltä itseltään!

 

Kas näin:

 

Eläkeliitto järjesti Lempäälän Ideaparkissa ”valtauksen” 1.10.2020 ja…

 

 

 

…tilaisuutemme pääesiintyjänä oli Aira Samulin.

 

Aira Samulin kertoi, että hänen setänsä Sten Suvio (1911 – 1988) voitti Berliinin olympialaisissa nyrkkeilyssä vuonna 1936 välisarjassa eli 66,6 kilon luokassa kultamitalin ja loppuottelussa hänen vastustajanaan oli saksalainen Michael Murach.

 

Alussa Suvio oli vastaanottavana puolena, mutta toisessa ja erityisesti kolmannessa erässä osat vaihtuivat ja lopulta Suvio voitti ottelun kaikilla tuomariäänillä.

 

Aira Samulin kertoi meille Ideaparkissa, että Adolf Hitler oli ottelun alussa katsomossa, mutta huomattuaan suomalaisen ylivoiman, hän poistui kesken ottelun katsomosta.

 

Hitlerin kunniaksi on todettava, että hän jakoi ottelun jälkeen mitalit ja ojensi Sten Suviolle kultaisen mitalin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Stalin, Mainilan laukaukset ja Terijoen hallitus tulivat ensimmäisenä mieleen!

Keskiviikko 23.2.2022

Otsikossa mainitut eli Josif Stalinin, Mainilan laukausten ja Terijoen hallituksen olisi suonut jo jäämään historian roskatynnyreihin, mutta nyt ne ovat palanneet jokapäiväiseen elämäämme, kun seuraamme Vladimir Putinin yrityksiä Venäjän imperiumin palauttamisessa.

 

 

On toki myönnettävä, että eräs saksalainen korpraali oli yhdessä Stalinin kanssa vaikuttamassa toisen maailmansodan syttymiseen.

 

 

***************

 

 

Marraskuun 26. päivänä 1939 Leningradin vakoiluosaston päällikön eversti P. G. Tihomirov´n yksikkö toteutti Valkeasaaren Mainilassa tykistökeskityksen neuvostojoukkojen keskelle siten, että laukaukset näyttivät ammutun Suomen puolelta.

 

 

Venäläiset ovat myöhemmin myöntäneet kyseessä olleen Neuvostoliiton itsensä lavastama tykistöisku, jonka tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään hyökkääjältä talvisodassa.

 

 

On ilmeistä, että nyt Venäjä käyttää Ukrainassa sitä samaa taktiikkaa, jota Neuvostoliitto käytti Mainilassa yli 80 vuotta sitten!

 

 

******************

 

 

Terijoen hallitus jota johti Laukaassa syntynyt Otto Ville Kuusinen, oli Neuvostoliiton Talvisodan aikana perustama ”hallitus”, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2.12.1939 solmineensa avunantosopimuksen.

 

Voidaan todeta, että Venäjä soveltaa nyt Ukrainan Luhanskissa ja Donetskissa samoja oppeja, kuin Neuvostoliitto aikoinaan yritti Terijoen hallituksen avulla Suomea kohtaan Talvisodassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lento-osasto Kuhlmeyn toiminta Immolan lentokentältä oli ratkaiseva apu jatkosodassa Suomelle

Lauantai 17.7.2021 - -Esko Erkkilä-

On mielestäni jäänyt aivan liian vähälle huomiolle se toiminta, jolla Adolf Hitlerin käskystä Virosta Suomeen 17.6.1944 saapunut ”Lento-osasto Kuhlmey” kunnostautui Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana.

Osastoa johti everstiluutnantti Kurt Kuhlmey ja vaikka hän ei itse lentänytkään Suomessa, oli hänen panoksensa johtajana ratkaiseva.

Osasto lensi Immolan kentältä ja se suoritti sieltä kaikkiaan 1 200 lentoa tuhoten sata viholliskonetta, kaksisataa tankkia sekä useita muita kohteita.

Lento-osasto Kuhlmeyn saavutuksia on myöhemmin yritetty vähätellä, mutta tuollainen vähättely kuuluu tavallaan asiaan, sillä saksalaisten avun vähättely kuuluu tiettyjen piirien ohjelmaan.

 

********************

 

 

Saimme taannoisella Kyröläismatkallamme vierailla Immolan lentokentälle vuonna 1994 pystytetyllä muistomerkillä, joka kunnioittaa ”Lento-osasto Kuhlmeyn” toimintaa siellä.

 

 

 

Muistomerkkiin kiinnitetyssä laatassa todetaan näin:

 

”Saksalainen lento-osasto Kuhlmey osallistui suomalaisten taistelulentäjien rinnalla tältä Immolan lentokentältä Karjalan Kannaksen torjuntataisteluihin kesällä 1944 vaikuttaen merkittävästi torjuntavoiton saavuttamiseen.”

 

 

Muistokivessä on laatta, jossa on niiden saksalaislentäjien nimet, jotka kaatuivat Immolan kentältä tapahtuneiden sotatoimien seurauksena.

 

********************

 

Kurt Kuhlmey kuoli kenraalimajurina vuonna 1993 ja hänen hautajaisiinsa toimitettiin suomalainen seppele – surunvalittajien joukossa olivat mm. presidentti Martti Ahtisaari sekä Ilmavoimien komentaja Heikki Nikunen.

 

Mainittakoon, että Kuhlmeyn hautajaisissa hänen kunniamerkkitaulussaan oli ainoastaan suomalainen VR2.  Kuhlmey oli kylläkin sodan aikana saanut myös saksalaisen Rautaristin ritarimerkin, mutta siitä olisi sodan jälkeen pitänyt hioa pois hakaristi ja siihen Kuhlmey ei suostunut, joten se ei esiintynyt hänen kunniamerkkitaulussaan.

 

Immolassa on tärkeä palanen Suomen kunniakasta sotahistoriaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valtakunnankansleri Adof Hitlerin yksinpuhe Mannerheimin 75-juhlissa 4.6.1942 keskittyi kahteen asiaan

Perjantai 16.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Mannerheim ja myös muut suomalaiset pelkäsivät, että Adolf Hitler onnittelupuheessaan 4.6.1942 olisi 75-vuotiaalle Suomen marsalkka Mannerheimille vaatinut Suomea hyökkäämään Leningradiin tai ainakin katkaisemaan Muurmannin radan.

 

Kumpaakaan vaatimusta Hitler ei esittänyt ja se oli helpotus suomalaisille isännille.

 

************

Pitkässä yksinpuheessaan Hitler käsitteli hyökkäystään Romaniaan sekä ihmetteli sitä, että Neuvostoliitto oli ehtinyt rakentamaan 34 000 hyökkäysvaunua!

 

 

Jälkeenpäin tarkastellen suomalaisten selviäminen Hitlerin vierailusta 4.6.1942 oli suuronnistuminen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Valtakunnankansleri Adof Hitler vieraili Immolassa 4.6.1942

Torstai 15.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Immolan lentokenttä Imatralla oli taannoisen Kyröläismatkamme ensimmäinen merkittävä historiakohde ja se yltääkin suomalaisessa historiankirjoituksessa korkealle, sillä Saksan valtakunnankansleri Adof Hitler laskeutui Immolaan tullessaan onnittelemaan Suomen marsalkka Mannerheimia tämän 75-vuotispäivänä 4.6.1942.

 

 

 

 

Immolan lentokenttä on yhä edelleen aktiivisessa lentokäytössä, sillä…

 

 

 

…se on Imatran Ilmailukerhon sekä Skydive Karjala ry –laskuvarjokerhon kotikenttä; lisäksi Rajavartiolaitoksen helikopterit toimivat lentokentältä käsin.

 

 *******************

 

Hitlerin saapumiseen liittyy useitakin mielenkiintoisia seikkoja ja yksi niistä on se, että häntä tuovan lentokoneen sanotaan laskeutuessaan lentäneen lähellä sijaitsevia…

 

 

 

…Kaukopään tehtaan savupiippuja (kuvassa bussimme ikkunan läpi ottamani kuva Kaukopään tehtaiden savua tupruttavasta piipusta).

 

Toinen ongelma oli se, että Hitlerin koneen vasemman laskutelineen jarru hirtti kiinni ja jarrurummun rasvat paloivat kirkkaalla liekillä.

 

Laskeutumisen jälkeen suomalainen kenttähenkilökunta sammutti liekit ja koneen vioittunut laskuteline korjattiin.

 

********

 

Kaukopään tehtaiden savupiippuun törmäämisvaarasta ei olla varmoja, mutta koneen laskutelineen liekehtimisestä on varma tieto – miten maailmanhistoria olisikaan muuttunut, jos Hitlerille oli sattunut jotain vakavampaa Suomen vierailullaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kun Hitler poistui katsomosta kesken ottelun!

Sunnuntai 4.10.2020 - -Esko Erkkilä-

 

Eläkeliitto järjesti viime torstaina eli 1.10.2020 Lempäälän Ideaparkissa ”Ideaparkin valtauksen” ja tempaukseemme osallistui suuri joukko eläkeliittolaisia.

 

 

 

 

”Valtauksemme” pääesiintyjänä oli ikinuori Aira Samulin, joka viime huhtikuussa täytti 93-vuotta.

 

 

 

 

Aira Samulinia jututti Nina Soininen ja hyvin jututtikin!

 

 

**************************

 

 

Aira Samulinin setä Sten Suvio (1911 – 1988) voitti Berliinin olympialaisissa vuonna 1936 välisarjassa eli 66,6 kilon luokassa kultamitalin ja loppuottelussa hänen vastustajanaan oli saksalainen Michael Murach.

 

Alussa Suvio oli vastaanottavan puolena, mutta toisessa ja erityisesti kolmannessa erässä osat vaihtuivat ja lopulta Suvio voitti ottelun kaikilla tuomariäänillä.

 

 

 

Aira Samulin kertoi meille Ideaparkissa, että Adolf Hitler oli ottelun alussa katsomossa, mutta huomattuaan suomalaisen ylivoiman, hän poistui kesken ottelun katsomosta.

 

 

Hitlerin kunniaksi on todettava, että hän jakoi ottelun jälkeen mitalit ja ojensi Sten Suviolle kultaisen mitalin!

 

 

Kiitokset Eläkeliitolle ja erityisesti Aira Samulinille hienosta tilaisuudesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Ilmavoimien ensimmäinen kansallisuustunnus - hakaristi - ei perustu aseveljeyteen Saksan kanssa

Sunnuntai 22.9.2019 - -Esko Erkkilä-

 
 

 
 
Nykyisin hakaristin käyttäminen on kielletty Saksan lisäksi mm. Itävallassa, Unkarissa, Puolassa, Tšekissä, Ranskassa, Brasiliassa, Israelissa, Ukrainassa ja Venäjällä.
 
 
Adolf Hitler väittää Mein Kampf omaelämäkerrassaan, että hän suunnitteli Saksalle hakaristilipun, mutta Suomen Ilmavoimien kansallisuustunnuksena hakaristi oli paljon ennen Hitlerin aikaa.
 
 
   
 

 
Hakaristi ilmavoimien tunnuksena oli peräisin Suomen Ilmavoimien ensimmäisestä lentokoneesta, joka saatiin lahjoituksena Ruotsista.
 
 
Koneen lahjoitti Suomelle kreivi Erik von Rosen, joka lahjoitti koneen Vapaussotamme aikana hallituksemme joukoille.
 
 
 
Kreivi von Rosen oli maalauttanut koneen siipiin ennen siirtolentoa oman henkilökohtaisen onnenmerkkinsä ”mariininsinisen hakaristin”!

 

 

Lahjana saadussa Morane-Saulnier Parasol koneessa ollut hakaristi oli alkuna Suomen Ilmavoimien hakaristitunnukselle!

 

 

Sotien jälkeen Ilmavoimien kansallisuustunnukseksi otettiin kokardi, joka oli muuallakin Puolustusvoimissa käytössä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sain kyyditä Leniniä ja Stalin katseli vieressä

Sunnuntai 8.10.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tampereen Hämeenpuistossa sijaitsee Lenin-museo, jota Helsingin Sanomat kutsuu 5.7.2016 julkaistussa kirjoituksessaan Suomen vihatuimmaksi museoksi.  HS:n toteamus ei ensinkään pidä paikkaansa, mutta se on erinomainen kommentti museolle markkinointimielessä!

 

 

Olen joskus aikoja sitten käynyt Lenin-museossa, mutta 6.9.2017 poikkesin siellä uudestaan.

 

 

Tykästyin museon uuteen ilmeeseen ja kannustan lukijoitani poikkeamaan siellä.

 

 

Lenin ja Stalin muodostivat parivaljakon, joiden hirmuteot saavat Hitlerin surmatyöt näyttämään pyhäkoulupojan kivityksiltä.

 

 

Kaksikon aikaansaamat ongelmat ovat kuitenkin nyt väistyneet ja museossa kannattaa käydä.

 

 

 

 

 

Museon eteistilassa on vaatekaapit, jotka on nimetty museossa käyneiden vierailijoiden mukaan.

 

 

 

 

 

Kaappi 13 on nimetty Paavo Väyryselle, joka on aikoinaan kuvannut vaalivideotaan Lenin-museossa.

 

 

 

 

 

Veistos Leninistä ja hänen silloisesta turvamiehestään Eino Rahjasta, kun he kiirehtivät bolsevikkien vallankaappauksen aattona lokakuussa 1917 kohti bolsevikkien päämajaa Smolnaa.

 

 

 

 

 

Olen käynyt ainakin kaksi kertaa Levassovan joukkohautausmaalla, jossa lepää 47 000 Stalinin tapattamaa ihmistä – näistä suomalaisia on n. 13 000!

 

 

Tässä aitoa piikkilankaa Levassovan joukkohautausmaalta.

 

 

 

 

 

Museossa on kuva taiteilija Oleg Lomakinin maalauksesta, jossa NKP:n pääsihteeri Leonid Breznev allekirjoittaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasiakirjan Helsingissä elokuussa 1975.

 

 

 

 

 

 

Museokäyntini kohokohta oli, kun sain istua Dnepr-moottoripyörän sarviin ja kyytiin hyppäsi Vladimir Iljits Lenin – Josef Stalin myhäili vieressä!

 

 

 

Mainittakoon, että kuvan otti kamerallani Pitkärannasta syntyisin oleva viehättävä museovirkailija!

 

 

 *****************

 

Tässä vielä lähikuvat henkilöistä, joiden hirmuteot ovat moninkertaiset Adolf Hitlerin tekemiin hirmutekoihin verrattuna:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

Kaikesta huolimatta – poiketkaa Lenin-museossa Tampereella!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Konstantin Päts toivottaa vierailijat tervetulleeksi Saarenmaan Museoon sille osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä

Maanantai 21.9.2015 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

 

Viron ensimmäistä presidenttiä Konstantin Päts´ä esittävä vahanukke toivottaa Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa kävijät tervetulleiksi osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä Molotov-Rippentrop –sopimuksen seurauksena.

 

 

Päts´n roolista todellisena itsenäisyysmiehenä on liikkeellä väitteitä myös toisenlaisena valtiomiehenä, kun viitataan hänen ja Viron Puolustusvoiman komentajan Johan Laidonerin toimiin Viron itsenäisyyden menettämisessä.

 

 

Päts n kovat koettelemukset myöhemmin Neuvostoliitossa antavat kuitenkin tukea sille, että Konstantin Päts pyrki toimimaan Viron ja virolaisten parhaaksi.

 

 

 

 

 

 

 

Sopimus solmittiin 23.8.1939.

 

 

 

 

 

 

Sopimuksen allekirjoitti Neuvostoliiton puolelta pääministeri ja ulkoasiain kansankomissaari (ulkoministeri) Vlatseslav Molotov, mutta ”taustapiruna” oli tietenkin diktaattori Josef Stalin.

 

 

 

 

 

 

Saksan puolelta sopimuksen allekirjoitti natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop, jolla taas puolestaan oli taustapiruna Adolf Hitler.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa tuodaan esille kaksi synkkää päivämäärää; 14.6.1941 ja 30.6.1941.

 

 

• 14.6.1941 Saarenmaalta kyydittiin Neuvostoliiton toimesta 479 saarenmaalaista Siperiaan

 

ja

 

• saman kohtalon koki 30.6.1941 peräti 654 saarenmaalaista.

 

 

 

***************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on esillä kaksi lippua, jotka ovat merkinneet surua, pelkoa, vainoja sekä kuolemaa miljoonille ihmisille Euroopassa ja koko maailmassa;

 

 

 

 

 

Saksan hakaristilippu

 

 

ja

 

 

 

 

 

 

Neuvostoliiton lippu, jossa on kuvattuna sirppi ja vasara.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sinimäkien taisteluista kertova museo on poikkeamisen arvoinen paikka Itä-Vironmaalla

Lauantai 25.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Palaan viime heinäkuun 8. päivään, kun sain vierailla Itä-Vironmaalla Vaivarassa sijaitsevassa Sinimäkien taistelujen museossa.

 

Sinimäkien taistelut käytiin 25.7. – 10.8.1944 välisenä aikana.

 

Vaivara ja Sinimäet sijaitsevat Suomenlahden rannalla Sillamäen kaupungista hieman Tallinnaa kohti.

 

Sinimäkien taistelut päättyivät saksalaisten torjuntavoittoon ja ne hidastivat ratkaisevasti Puna-armeijan etenemistä kohti länttä.

 

Sinimäkien taistelujen merkitys oli ratkaisevaa sille, että Karjalan kannaksella vihollista vastaan taistelleet suomalaisjoukot pystyivät koko ajan suuntaamaan aseensa idästä rynnivää vihollista kohti.  Ilman Sinimäkien taisteluja olisi ollut mahdollista, että Neuvostoliitto olisi edennyt Tallinnaan ja ylittänyt Suomenlahden, jolloin Karjalan kannaksella taistelleet esi-isämme olisivat joutuneet valtaisaan mottiin.  

 

 

 

**************

 

 

Olen useasti saanut tutustua Sinimäkien taistelumaastoihin, mutta vasta viime heinäkuussa pääsin vierailemaan taisteluista kertovassa museossa – museon nimi on

Vaivara Sinimägede Muuseum.

 

 

 

 

 

Vaivara Sinimägede Muuseum sijaitsee rakennuksessa, joka aikaisemmin on ilmeisesti palvellut maatilan kotieläinsuojana.

 

 

 

 

 

Museorakennus sijaitsee tontilla, jolla on myös Vaivaran historiallisen teemapuiston ja retkeilyreitistön lähtöpiste. Teemapuiston ja reitistön rakentaminen on saanut EU-tukea.

 

Seuraavassa kuvasarja museorakennuksessa esillä olevasta sotamateriaalista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Museossa on jonkin verran karttoja sekä todellisessa tilanteessa otettuja valokuvia suurennoksina:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

Museossa on esillä virolaisten ja saksalaisten taistelutahtoa kohottaneita julisteita…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…sekä myös pelottavan näköisiä neuvostoliittolaisia esittäviä julisteita:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

 

Julistepinkassa oli myös Adolf Hitleriä esittänyt juliste – kuvasin myös sen!

 

Miltähän ajalta tuo Hitlerin kuva on, kun julisteen teksti on venäjäksi – onko kuva otettu silloin, kun Molotov ja Ribbentrop jakoivat Baltian maat ja Suomen Neuvostoliiton etupiiriin kuuluviksi?

Neuvostoliitto ja Saksa solmivat Molotov-Ribbentropin sopimuksen 23.8.1939. Hitler näyttää tässä kuvassa melko nuorelta ja sodan rasituksista ei vielä näy jälkeäkään!

 

 

**********

 Museon julisteet olisivat ihan oman näyttelynsä aihe.

Nyt julisteet ovat museon sivupöydällä parissa pinkassa ja aivan ala-arvoisesti esillä arvoonsa nähden.

Kuvasin julisteista vain osan.

Julisteet ovat kookkaita ja vahvalle pahville painettuja - ne ovat kooltaan ja materiaaliltaan samankaltaisia, kuin olivat kansakoulujen opetustaulut Suomessa 1950-luvulla.

Löytyisikö Suomesta tarmoa opastaa virolaisia, jotta he pystyttäisivät Vaivaran museossa olevista julisteista näyttelyn, joka kiertäisi Viron lisäksi esim. Suomessa?

***************

 

Olen tyytyväinen, sillä käyntimme Vaivara Sinimägede Muuseum´ssa täydensi merkittävästi sitä tietoa, joka minulle on kertynyt niistä taisteluista, joilla turvattiin Suomen itsenäisyys 70 vuotta sitten.

Kuten Sinimäkien taisteluista huomamme, niin Suomen itsenäisyyttä ei taisteltu yksinomaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä, vaan itsenäisyytemme turvaamiseen osallistuivat merkittävällä panoksellaan myös ne saksalaiset ja virolaiset sotilaat, jotka taistelivat Itä-Vironmaalla Vaivaran Sinimäillä.

 

Vaivarassa sijaitsevaan museoon on helppo osata, sillä se sijaitsee melko lähellä Tallinnasta Narvaan kulkevaa valtatietä ja hieman Sillamäen kaupungista Tallinnaan päin – poiketkaa!

 

Olen julkaissut tällä saitilla 30.8.2010 jutun, jossa kerron Sinimäkien taisteluista tarkemmin. Juttu löytyy googlaten vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä Sinimäki”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Winston Churchill ja Franklin Roosevelt halusivat vuonna 1945 tuhota Dresdenin?

Lauantai 3.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen luullut, että Adolf Hitler ja Josef Stalin olivat ainoat valtionjohtajat, jotka syyllistyivät omaan kansaansa ja muihin kansallisuuksiin kohdistuneisiin hirmutekoihin.

 

Luuloni muuttuivat kuitenkin tiedoksi, kun sain vierailla Dresdenissä huhtikuun lopulla sekä perehtyä paikan päällä kaupungin historiaan ja tutkailla matkan jälkeen netin kautta kaupungin vaiheita toisen maailmansodan loppuvaiheissa.

 

Oion mutkia suoriksi, kun totean, että erityisesti Winston Churchill on syypää Dresdenin kaupungin kohtaamaan täystuhoon helmikuussa 1945.

 

Dresden oli vailla kaikkea sotilaallista merkitystä, mutta Churchill halusi katkaista saksalaisten henkisen selkärangan, kun hän päätti tuhota maan tasalle Dresdenin.

 

Voidaan tietysti ajatella, että Saksan mm. Lontoolle V2-aseen avulla aiheuttamat tuhot olivat syy Dresdenin tuhoon.

 

Dresdenin tuhot olivat valtavat, sillä pommituksissa kuoli 250.000 – ehkä jopa yli puoli miljoonaa asukasta – neljäntoista tunnin aikana.

 

Dresdenin pommituksista on YouTubessa aineistoa; esim. ”Bombing of Dresden 1945 – Very Graphic” – Google-haulla löytyy.

 

Dresden on jo DDR:n aikana rakennettu uudelleen ja rakennustyöt jatkuvat nyt Saksojen yhdistymisen tapahduttua.

 

 

 

 

 

 

Martin Lutherin patsas seisoo Frauenkirche´n edessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

Dresdenissä on keskellä kaupunkiakin aukioita, joiden kohdalla on selvästi 70 vuotta sitten sijainnut rakennuksia. Osa aukioista on päässyt puskittumaan ja joidenkin reunoilla on kuvallisia kylttejä, joissa kerrotaan alueella sijainneista rakennuksista.

 

 

Poiketkaa Dresdenissä – se on poikkeamisen arvoinen kaupunki!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"EU ei tee tärkeitä päätöksiä ilman Saksan mielipidettä"

Torstai 27.2.2014

Filosofian tohtori, professori, Seinäjoen kaupunginvaltuutettu, sanomalehti Ilkan ex-päätoimittaja ja paljon muuta Kari Hokkanen on ollut ja on yhä edelleen vahva vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

Sain kuulua samaan vierasryhmään tohtori Hokkasen kanssa, kun tutustuimme tammikuun lopulla Euroopan Unionin toimintaan Brysselissä.

 

Matkamme eräs ohjelmanumero oli, kun tohtori Hokkanen esitti meille katsauksen Saksan roolista Euroopassa.

 

 

 

 

 

Tohtori Kari Hokkasen tiivistelmä katsauksessaan oli, että EU ei tee tärkeitä päätöksiä Euroopassa ilman Saksan mielipidettä.

 

Tohtori Hokkasen mielipiteeseen on helppo yhtyä ja sitä kannattaa, sillä onhan Saksa ehdoton veturi taloudellisesti koko Euroopassa.

 

Se, joka on saattanut taloutensa hyvään iskuun, sillä pitää olla sananvaltaa Euroopan kehittämisessä!

 

Primus inter pares eli ensimmäinen vertaistensa joukossa pätee, kun Saksa mainitaan eurooppalaisena maana.

 

 

 

 

 

Tohtori Hokkanen oli jaotellut esityksensä kuuteen osaan ja ne olivat:

 

• Saksa ennen Saksaa
• Saksa vuodesta 900 vuoteen 1648
• Itävallan ja Preussin kilpailu
• Saksan keisarikunta
• Versallesin tasavalta ja Hitlerin kolmas valtakunta
• Kahtiajaettu ja yhdistynyt Saksa

 

Oli mielenkiintoista lyhyessä tiivistelmässä ”olla kanssakulkijana”, kun Saksan eri vaiheita kuvattiin pitkän ajanjakson aikana. Kiitokset professori Hokkaselle!

 

 

 

 

Poimin lopuksi joitain kohtia ”ranskalaisin viivoin”, jotka ponnahtivat esille professori Hokkasen esityksestä:

 

• Saksalla on ollut hyvä ”johtajaonni”
  • Konrad Adenauer
  • Willy Brandt
  • Helmut Kohl

• Angela Merkel on nyt Euroopan tärkein johtaja

• Saksa ja saksalaiset elävät historiansa onnekkainta aikaa

• saksalaiset ovat nyt yhtä ylpeitä kuin Bismarck´n aikana

• Saksa ei vihaa ketään ja eikä pelkää mitään

• Suomessa Lapin polttaminen on unohdettu

• Saksaan muuttanut laaja muukalaisjoukko ja siitä puhuminen ovat tabu

• Saksa rakastaa maahanmuuttajiaan omalla tavallaan

• onko muu Eurooppa jo antautunut Saksalle?

• natsismin hirmutekoja esittelevät nykyään eniten saksalaiset

• tulee aika, jolloin Venäjällä puhutaan kommunismin huonoista puolista

• Euroopan historia on kirkkohistoriaa

 

On selvää, että jokaisesta kohdasta voisi vallan helposti pitää pitkänkin alustuksen, mutta toivon, että lyhyinä ja iskevinä lauseina ne saattavat jokaisen harmaat aivosolut liikkeelle!

 

Kiitän professori Kari Hokkasta mainiosta esityksestä!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Hitler joutui Klaipedassa puhuessaan katselemaan Annien takapuolta

Lauantai 21.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Klaipeda on Liettuan ainoa satamakaupunki, jossa mm. eräät Suomeen elintarviketeollisuuden raaka-aineita tuovat laivat lastaavat lastinsa.

 

Kun kansallissosialistinen työväenpuolue pääsi Saksassa 1930-luvulla valtaan, se vaati Liettuaa luovuttamaan Memelin alueen (ml. nykyinen Klaipeda) Saksalle. Hitlerin ”asiamiehenä” tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa toimi Saksan ulkoministeri Joachim von Rippentrop.

 

Rippentrop antoi uhkavaatimuksen Liettualle 20.3.1939 ja Liettua taipui Saksan vaatimukseen 22.3.1939.

 

Itse Adolf Hitler saapui Klaipedaan ja puhui torille kokoontuneelle yleisölle.

 

 

Rakennus, jonka parvekkeelta Hitler maaliskuussa 1939 klaipedalaisille puhui, on yhä paikallaan (kuvassa).

Rakennuksen edessä sijaitsi silloin ja sijaitsee kopiona nykyäänkin runoilija Simon Dachn patsas, jonka huipulla on Annie-tyttöä kuvaava herkkä veistos.

 

 

Simon Dach oli saksalainen runoilija, jonka eräs teos on omistettu Annielle…

 

 

 

…ja tämän ansioista Annie on saanut paikan Simon Dach´n muistopatsaan huipulla.

 

 

Patsaan jalustaan on kaiverrettu Annien nimi eli

Aennechen von Iharau

 

 

On luonnollista, että Klaipedan asukkaat eivät hyväksyneet Adolf Hitlerin toimia Memelin alueen (=Klaipeda) liittämiseksi Saksaan.

 

Pieni lohtu Klaipedan asukkaille oli se, että Hitler joutui parvekkeelta puhuessaan katselemaan Annien takapuolta!

 

 

Nyky-Klaipedan torilla sekoittuvat eri aikakausien todelliset tapahtumat sulassa sovussa toisiinsa;

 

• runoilija Simon Dach ja hänen muistopatsaansa
• Aennechen von Iharaun patsas
• Simon Dach´n runo Aennechen von Iharaulle
• Adolf Hitlerin puhe patsaan takana sijaitsevan rakennuksen parvekkeelta maaliskuussa 1939

 

On vielä mainittava, että Memelin alueen liittäminen Hitlerin Saksaan oli viimeinen alueliitos Saksaan, joka tapahtui ilman verenvuodatusta.

 

Kiitokset kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäelle, jonka taidokkaan opastuksen ansiosta saimme taas kerran nähdä ja kokea palan maailman kulttuuri- ja sotahistoriaa - tällä kerralla Klaipedan torilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ulkoministeri von Rippentropin jalanjäljillä nykyisessä Puolassa

Keskiviikko 25.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Joachim von Ribbentrop oli kansallissosialistisen Saksan ulkoministerinä 1938-1945. Hän kuuluu Suomen historiaan kahdenkin eri vaiheen kautta merkittävästi.

 

Ensimmäisen kerran Rippentrop vaikutti Suomen historiaan, kun hän elokuun 23. päivänä 1939 allekirjoitti Moskovassa Neuvostoliiton ulkoministeri Molotovin kanssa kommunistisen Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välisen hyökkäämättömyyssopimuksen, joka tunnetaan Molotovin-Rippentropin sopimuksena. Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi oli Puolan itäosan sekä Baltian maiden ohella luvattu Neuvostoliiton etupiiriin.

 

Toisen kerran Rippentrop vaikutti ratkaisevasti Suomen asioihin kesäkuussa 1944, kun Suomi oli joutunut Neuvostoliiton suurhyökkäyksen edessä ahtaalle ja Neuvostoliitto ilmoitti vaativansa ehdotonta antautumista. Kesäkuun 22. päivänä von Ribbentrop lensi Helsinkiin vaatimaan Suomelta sitoumusta sodan jatkamisesta tai Saksa vetäisi sotilaallisen tukensa välittömästi pois. Ulkoministeri Rippentropin Suomessa käymien neuvottelujen tuloksena presidentti Ryti lähetti kesäkuun 26. päivänä 1944 Saksan johtaja Adolf Hitlerille kirjeen, jossa Ryti ilmoitti, että hän sitoutuu olemaan tekemättä rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää. Rytin kirjeen ansiosta Suomi sai Saksasta edelleen materiaalista apua ja sillä oli ratkaiseva merkitys, että Suomi pystyi säilyttämään itsenäisyytensä.

 

Sain perhekuntani, sukulaisperheen sekä hämeenkyröläisten sota- ja kulttuurimatkalaisten kanssa viime kesänä vierailla ulkoministeri Rippentropin jalanjäljillä.

 

Puolaan ja Baltian maihin suuntautuneen sotahistoriaan ja kulttuuriin keskittyneen matkamme eräs kohde oli Sudenpesä eli toisen maailmansodan aikainen paikka silloisessa Itä-Preussissa. Sudenpesästä Hitler johti toista maailmansotaa yli 800 päivän ajan.

 

Monet natsi-Saksan johtajista viettivät paljon aikaansa Sudenpesässä, mutta ulkoministeri Rippentrop oli valtaosin Berliinissä. Sudenpesässä Rippentropilla ei ollut omaa nimikkobunkkeria, vaikka hän kävikin siellä usein. Rippentrop asui Sudenpesästä parinkymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitsevassa nykyisin Sztynortiksi kutsutussa kylässä.

 

Sodan aikana kylää kutsuttiin Steinortiksi ja siellä oleva kartanolinna toimi ulkoministeri Joachim von Rippentropin majapaikkana.

 

Juuri tuon kartanolinnan pihamaalla pieni ryhmä viime kesän matkalaisiamme poikkesi käymään.

 

Lähdimme bussilla Sudenpesästä ja matkaseurueemme piti kahvinkeittotauon kartanolinnan mailla.

 

Tässä muutama valokuva kreivi Heinrich von Lehndorff´n sodan aikana omistaman kartanolinnan nykytilasta:

 

 

Yleisnäkymä kartanolinnan rakennuksista kuvattuna siltä alueelta, jonne pysäköimme bussimme kahvinkeittoa varten.

 

Vasemmalla näkyvät päivänvarjot ovat kartanolinnan erääseen ulkorakennukseen rakennetun ravintolan terassin päivänvarjoja. Kävimme pienellä ryhmällä nauttimassa oluet päivänvarjojen alla.

 

Kartanolinna on viime vuosina vaihtanut omistajaa usein. Nyt ulkorakennukset omistaa matkailuyritys ja kuten kuvasta näkyy, rakennuksia restauroidaan kuumeisella kiireellä.

 

 

Kreivi Lehndorff´n omistaman kartanolinnan kunto on nykyään varsin heikko. Välttämättömät kattoremontit on tehty, mutta todelliset entisöintityöt odottavat.

 

Ulkoministeri Rippentropin asui sodan aikana kartanolinnan parhaimmissa huoneissa ja isäntäväki joutui tyytymään rakennuksen päässä sijaitseviin pienempiin huoneisiin.

 

 

Kreivi Heinric Lehndorff oli natsi-Saksassa vastarintaliikkeen miehiä ja voi vain kuvitella tilannetta, että ulkoministeri Rippentropp asui vastarintaliikkeeseen kuuluvan kreivin omistamassa kartanolinnassa. Kaiken huipuksi kreivi jatkoi asumistaan Rippentropin ”valtaamassa” kartanolinnassa!

 

Heinäkuun 20. päivänä 1944 eversti Claus von Stauffenberg suoritti Sudenpesässä Hitlerin eliminoimiseksi suunnitellun pommiattentaatin. Attentaatti epäonnistui ja sen jatkoselvittelyjen aikana niin Stauffenberg kuin kreivi Lehndorff´kin teloitettiin.

 

Kreivi Heinrich von Lehndorff´n ruumis päätyi joukkohautaan.

 

 

Lehndorff´lle kuuluneen kartanolinnan pihalle on pari vuotta sitten pystytetty muistopaasi, jota kreivi Lehndorff´n lapset ja muu jälkimaailma pitävätkin nykyään Heinrich Lehndorff´n hautakivenä.

Muistokivessä on maininta talon omistajan osuudesta Hitlerin eliminoimiseksi toteutettuun pommiattentaattiin.

 

Kreivi Lehndorff´n kaikki neljä lasta – Marie Elenore, Vera, Gabriele ja Katharina - olivat saapuneet paikalle, kun kartanolinnan vaiheista kertova muistokivi kesällä 2009 paljastettiin. Iäkkäät siskokset julistivat silloin kuvassa näkyvän muistokiven isänsä vertauskuvalliseksi hautakiveksi.

Kartanolinnan ulkorakennukset ovat matkailuyrityksen omistuksessa, mutta se palautti varsinaisen kartanolinnan saksalais-puolalaiselle säätiölle.

Toivottavasti nyt Sztynortin kartanolinna on hiljalleen palautumassa arvonsa mukaiseen kuntoon.

 

 

Tässä vielä kuva haikarasta, joka oli rakentanut tukevan pesän kartanolinnan erään kattorakennelman päälle!

 

Kiitokset jälleen kerran kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäelle, että saimme viime kesänä olla mukana hienolla sotahistoria- sekä kulttuurimatkalla Puolassa ja Baltian maissa!

Näimme matkalla mm. Hitlerin komentopaikan eli Sudenpesän sekä ulkoministeri Rippentropin majapaikkanaan käyttämän kartanolinnan!

 

-Esko Erkkilä-

Sudenpesä - Adolf Hitlerin komentopaikka yli 800 päivän ajan

Keskiviikko 27.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Taannoisen Puolaan ja Baltian maihin suuntautuneen matkamme sotahistoriallisesti merkittävin kohde oli Puolassa lähellä Ketrzyn´iä sijaitseva Adolf Hitlerin komentopaikka eli ”Hitler Headquarters Wolfsschanze” – Sudenpesä. Ketrzyn´n saksalainen nimi oli Rastenburg.

Wolfsschanze koostuu joukosta bunkkereita ja rakennuksia metsäisellä alueella ja se oli aikanaan ympäröity monimutkaisilla piikkilangoin vahvistetuilla puolustusrakennelmilla. Alueella oli myös kaksi lentokenttää ja rautatieyhteys.

Vierailimme Wolfsschanze´ssa 8.7.2011. Matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki sai hankittua paikallisoppaaksemme Czeslaw Puciato´n, joka on perehtynyt  Wolfsschanze´n tapahtumiin perusteellisesti.

Puciato on kirjoittanut 44-sivuisen oppaan, jossa hän selvittää perusteellisesti Sudenpesän tapahtumat 1941 – 1944. Oppaan nimi on ”Wolfsschanze – Hitler´s headquarters in east Prussia” Ostin mainitun oppaan Puciatolta ja se maksoi 10 euroa, josta toki sain vaihtorahana 20 Puolan zlotyä. Sain Puciaton omistuskirjoituksen oppaaseen.

 

 

Oppaamme Czeslaw Puciato veti kierroksen vauhdilla ja suurella asiantuntemuksella.

 

 

 

Opaskartta Sudenpesän alueesta. Kohde 13 on Hitlerin bunkkeri.

 

 

 

Tässä selitykset edellisen kuvan kohteista.

 

 

 

Alue oli aikoinaan vahvasti miinoitettu ja vielä nytkin vierailijoita kehoitetaan pysymään merkityillä reiteillä.

 

 

 

Sudenpesän päävartiosta on nykyään jäljellä näin paljon.

 

 

 

Länsiliittoutuneet eivät koko aikana pystyneet paikallistamaan Hitlerin komentopaikkaa. Alue on lehtomaista metsää ja naamiointi huolehdittiin kunnolla. Männyissä on vielä nykyäänkin havaittavissa naamiointiverkkojen jäännöksiä.

 

 

 

Puolalaiset pioneerit raivasivat alueen miinoista puhtaaksi ja tässä muistomerkki puolalaisten pioneerien kunniaksi.

 

 

 

Saksalaiset räjäyttivät bunkkerit perääntyessään. Bunkkereiden seinät olivat paikoitellen jopa 8 metriä paksuja ja ne eivät useinkaan liikahtaneet paljoakaan.

 

Hitlerin bunkkeri oli vahvasti linnoitettu.

 

 

Tästä bunkkerista johdettiin saksalaisten sotatoimia toisen maailmansodan aikana yli 800 päivää!

 

Hitlerin komentopaikka toisen maailmansodan aikana on käynnin arvoinen paikka Puolassa!

 

-Esko Erkkilä-

Mitä Hitlerin murhayritys olisi onnistuessaan merkinnyt Suomelle?

Keskiviikko 20.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Tänään on kulunut tasan 67 vuotta, kun eversti kreivi Claus von Stauffenberg yritti murhata Hitlerin hänen komentoalueellaan Sudenpesässä – Führerhauptquartier Wolfsschanze´ssa – 20.7.1944.

 

Murhayritys epäonnistui ja Hitler jäi henkiin. Hän vastaanotti Italian diktaattori Benito Mussolinin jo muutaman tunnin kuluttua murhayrityksestä. 

 

Sain vierailla Sudenpesässä muutama päivä sitten.

Käynti lisäsi tietoani Hitlerin komentopaikasta paljon. Sudenpesä sijaitsee nykyisen Puolan alueella ja on sotahistoriasta kiinnostuneelle mielenkiintoinen kokemus. Se toimi Hitlerin komentopaikkana yli 800 päivän ajan.

Pohdimme käyntiämme ennen ja erityisesti käynnin jälkeen, että mikä olisi ollut Suomen kohtalo, jos Stauffenberg´n murhayritys olisi onnistunut.

Olisiko Saksa antautunut välittömästi?

Miten Suomen olisi käynyt? Olisiko myös Suomen pitänyt antautua? Olisimmeko kokeneet Baltian maiden tapaan monikymmenvuotisen neuvostomiehityksen? Olisimmeko vieläkään vapaita?

Iso kysymys on se, että olisiko koko maailma toisenlainen, jos Hitlerin murhayritys olisi onnistunut?

On ilmeisen selvää, että lukemattomia ihmishenkiä olisi säästynyt, mutta miten olisi käynyt Suomen?

Siihen emme saa vastausta koskaan.

-Esko Erkkilä-

Kesäkuun neljäs päivä 1942

Torstai 8.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Hankin Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päiviltä minulle ennen tuntemattoman kirjan "Kesäkuun neljäs päivä 1942".

 

Kyseessä on kenraaliluutnantti W. E. Tuompon, everstiluutnantti Heikki Parkkosen, majuri Heikki Reenpään sekä kapteeni Kalle Lehmuksen v. 1942 toimittama teos Suomen Marsalkka C. G. Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuuksista.

 

Teos on 158-sivuinen ja maksoin siitä 17,00 euroa.

 

Olen tyytyväinen hankintaani, sillä se avaa tarkoilla kuvauksillaan täsmällisen kuvan Suomen Marsalkan 75-vuotispäivän juhlallisuuksista. Teos on painettu sodan hetkinä v. 1942 ja tarkoista kuvauksista huolimatta mistään ei selviä tarkkaa juhlallisuuksien pitopaikkaa.

 

Teoksen alussa todetaan näin: "Suomen Marsalkka vietti syntymäpäiväänsä matkoilla. Edellisenä iltana hän oli seurueineen lähtenyt erikoisjunalla päämajastaan tarkastusmatkalle ja keskeyttänyt sen aamun sarastaessa juhlapaikaksi valitulla luonnonihanalla seudulla jossakin rintamalinjojen takana."

 

Nyt tiedämme, että juhlallisuudet toteutettiin Immolan asemalla.

 

Myös Suomen Marsalkan koti Helsingin Kaivopuistossa oli toinen juhlallisuuksien pitopaikka, sillä siellä Suomen Marsalkan henkilökohtaisena edustajana kenraalimajuri Heikki Kekoni vastaanotti lukuisten lähetystöjen sekä yksityishenkilöiden kunnioittavat tervehdykset Suomen sankarillisten puolustusvoimien ylipäällikölle.

 

Immolassa Marsalkan ensimmäinen onnitteluryhmä oli Päämaja, joka yleisesikunnan päällikön, jalkaväenkenraali Heinrichs´n johdolla esitti onnittelunsa.

 

Aamupäivällä onnittelunsa esittivät hallitus, eduskunta ja työväen edustajat sekä Saksan Helsingin-lähettiläs von Blycher.

 

"Päivän juhlallisuuksien loisteliaimmaksi kohdaksi muodostui Saksan valtakunnan Johtajan ja puolustusvoimain ylipäällikön, valtakunnankansleri Hitlerin vierailu Suomen Marsalkan luona" - näin todetaan teoksessa.

 

Teoksessa on kaikkiaan 62 valokuvaa Hitlerin osallistumisesta Marsalkan juhliin. Hitler ei toki esiinny kaikissa kuvissa, mutta kuvista huokuu autenttinen tunnelma, joka Immolan asemalla silloin vallitsi.

 

Olen enemmän kuin tyytyväinen hankintaani. Kirja ei ainakaan nyt ole kaupan!

 

-Esko Erkkilä-