"Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa"Perjantai 1.8.2014 - -Esko Erkkilä- Otsikon sanat on kaiverrettu siihen muistomerkkiin, joka sijaitsee Terijoen evankelisluterilaisen kirkon kirkkopuistossa Terijoella.
Yleensä suomalaisretkikunnat pysähtyvät Terijoella ihailemaan Terijoen ortodoksikirkkoa ja komeahan se onkin.
Tässä bussin ikkunasta kuvattu huono ja vajavainen kuva Terijoen ortodoksikirkosta 6.7.2014, jolloin sain olla mukana Karjalan kannakselle ja Pietariin suuntautuneella matkalla.
Olen useasti käynyt Terijoella, mutta milloinkaan en ole päässyt vierailemaan Terijoen ortodoksikirkossa – tavoitteita pitää olla ja vierailu siellä on yksi tavoitteeni tulevina vuosina!
Terijoen ortodoksikirkossa oli meneillään jumalanpalvelus ja emme halunneet mennä sitä häiritsemään, joten ajoimme ylämäkeen Terijoen keskustaan.
Terijoen evankelisluterilainen kirkko kirkkopuistoineen oli tutustumiskohteemme ja hyvä niin, sillä kohde oli minulle ja monelle muullekin seurueemme jäsenelle ennenkäymätön.
***********
Terijoen kirkko on Josef Stenbäck`n suunnittelema.
Stenbäck (1854 – 1929) oli aikakautensa tuotteliain kirkkoarkkitehti. Hänen kynänsä on tuottanut Suomeen kaikkiaan 35 kirkkoa.
Pääsin viime kesä tutustumaan pakkoluovutetulla alueella sijaitsevaan Räisälän kirkkoon ja on helppo uskoa, että Räisälän ja Terijoen kirkot ovat saman arkkitehdin luomuksia.
Stenbäck suunnitteli Suomeen puukirkkoja, tiilikirkkoja, kivikirkkoja sekä rapattuja fasadipintakirkkoja – Terijoen kirkko on rapattu fasadipintakirkko.
***********
Terijoen kirkon vierellä sijaitsee sankarihautausmaa, jonne haudattujen sankarivainajien hautoja ei enää ole yksilöitävissä, mutta…
…paikalla on kuitenkin Terijoki-Seura ry:n ja Terijoki Säätiön pystyttämä muistomerkki.
Muistomerkissä todetaan, että tälle paikalle on haudattu ja siunattu 75 sodissa 1939 – 1944 kaatunutta suomalaista, terijokelaista sotilasta.
************
Muistomerkin sivuilla on mainittu nimin, syntymävuosin ja kaatumisvuosin ne terijokelaiset sotilaat, jotka antoivat henkensä Suomea puolustaessaan:
***********
Meillä oli tavanmukainen kiire, mutta onneksi poikkesin kirkkoon sisälle.
Terijoen ev. luterilainen kirkko on poikkeuksellinen kohde, sillä kirkossa on satunnaiskävijänkin aistittavissa herkkä, kirkollinen tunnelma.
Kirkon alkuperäinen, Ilmari Launiksen maalaama alttaritaulu ”Jeesus asettaa myrskyn” on sodan melskeissä kadonnut ja nyt alttaritaulun paikalla on paikallisen seurakunnan asettamana krusifiksi – venäläiset kutsuvat Terijokea Zelenogorskiksi.
Terijoen kirkon saarnastuoli…
…ja urkuparvi korostavat kirkon levollista ilmettä.
*************
Terijoen kirkon kirkkopuistossa on taideteos, jossa kaksi kivääriä muuntuu piippujensa kohdalla monimuotoisiksi rauhan elementeiksi eli puiksi.
Toisen kiväärin piipun ”oksalla” istuu rauhaa kuvaten rauhankyyhkynen ja muistomerkkiin on kaiverrettu
”NEUVOSTOLIITTOLAIS – SUOMALAINEN SOTA 1939 – 1940”
sekä tämän jutun otsikossa esiintyvät Markuksen evankeliumin sanat
”Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa”.
Erityisen ajankohtainen viesti nykypäivänä!
Terijoella käydessä kannattaa pyytää opasta ohjaamaan matkaseurue tutustumaan Terijoen evankelisluterilaiseen kirkkoon ja sen kirkkopuistoon!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa, Terijoen kirkko, Josef Stenbäck, Terijoki-Seura ry, Terijoki Säätiö, Ilmari Launis, Jeesus asettaa myrskyn, Terijoen kirkon alttaritaulu, Neuvostoliittolais - suomalainen sota 1939 - 1940, suomenlahti2014, |
Räisälän kirkko on ristiä lukuun ottamatta saanut säilyttää ulkoasunsa entiselläänLauantai 20.7.2013 - -Esko Erkkilä- Useimmat Neuvostoliitolle pakkoluovutetulla alueella sijaitsevat kirkot kokivat jo sotien aikana ja varsinkin neuvostovallan aikana kovia.
Joidenkin kirkkojen kohdalla kohtalo on kuitenkin ollut lempeä, sillä ne ovat ainakin ulkoasultaan entisen näköisiä.
Yksi näitä onnekkaista kirkoista on Räisälän kirkko.
Pääsimme taannoisella Karjalan Kannaksen matkallamme tutustumaan Räisälän kirkkoon.
Räisälän kirkon seinät on tehty pitäjän omasta graniitista ja päätykolmiot tiilestä. Kirkko valmistui vuonna 1912 eli viime vuonna voitiin juhlia kirkon 100-vuotisjuhlia. Räisälän kirkon on suunnitellut arkkitehti ja insinööri Josef Stenbäck.
Stenbäck on ollut kautta aikain tuottoisin suomalaisten kirkkojen suunnittelija, sillä hän on suunnitellut kaikkiaan 35 suomalaista kirkkoa – osan näiden kirkkojen rakennusprojekteista Stenbäc on myös urakoinut. Pakkoluovutetulle alueelle Stenbäck´ n suunnittelemista kirkoista jäivät Räisälän lisäksi Koiviston, Kuolemajärven ja Terijoen kirkot.
Räisälän kirkko toimii nykyisin Räisälän kulttuuritalona ja sen alttari näyttää tänä päivänä tältä. Alttaritaulu ehdittiin siirtämään Kokemäelle, jonne monet räisäläläiset asettuivat asumaan.
Kirkossa valmisteltiin käyntimme aikana parhaillaan joitain juhlia, sillä kirkkosalia oltiin koristelemassa ilmapalloin ja harsokankain.
Sakastissa…
…ja kirkon eteisessä oli siistiä.
Eteistilassa flyygeli odotti soittajaansa.
Kirkonpenkit olivat nykymuotoiset. Huomaa kirkon hienomuotoinen holvikatto.
Urkuja kirkonparvella ei enää ole, vaan ne on korvattu nykyaikaisemmilla musiikkipeleillä.
Näkymä urkuparvelta alttarille.
Urkuparvelle johtavat jykevät kiviportaat ovat nähneet paljon!
On ilahduttavaa, että kirkon välitön ympäristö on hoidettu hyvin.
Räisälän hautausmaa on tuhottu neuvostovallan aikana,…
…mutta suomalaiset ovat vuonna 1992 pystyttäneet Neuvostoliiton tuhoaman sankaripatsaan tilalle uuden muistomerkin, jossa todetaan PAIKKA, JOSSA SEISOT ON PYHÄ
On pysähdyttävää, että Räisälän kirkko seisoo edelleen paikoillaan ja saamme käydä siellä!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Räisälä, Räisälän kirkko, Josef Stenbäck, Koiviston kirkko, Kuolemajärven kirkko, Terijoen kirkko, Pyhärannan kirkko, Euran kirkko, Alahärmän kirkko, Raahen kirkko, Hartolan kirkko, Karunan kirkko, Luvian kirkko, Kokemäen seurakunta, |