Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

EU:n vähävaraisille tarjoamat ruoka-aputuotteet maksettiin yrityksille interventioviljoilla

Sunnuntai 7.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Taidan olla viimeisiä, jotka muistavat tai ainakin niitä viimeisiä, jotka olivat mukana operatiivisessa toiminnassa, kun maamme Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen hyödynsi EU:n tarjoaman mahdollisuuden toimittaa rehuohraa maksuvälineenä käyttäen vähävaraisille erilaisia ruoka-aputuotteita.

 

 

******************

 

 

Suomi liittyi 16.10.1994 suoritetun neuvoa-antavan kansanäänestyksen perusteella Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Kiitokseni Suomen viranomaisille, jotka heti liittymisen jälkeen päättivät hyödyntää EU:n ruoka-avun käyttämisen Suomessa – ruotsalaiset kokivat maansa niin hyvätuloiseksi, että eivät halunneet hyödyntää tässä asiassa EU:n tarjoamaa taloudellista apua!

 

 

Siirryin työnantajani Raisio Yhtymässä EU:hun liittymisen hetkellä myynti- ja markkinointitehtävistä raaka-ainehankinnan tehtäviin ja sain olla mukana, kun työnantajakonsernini oli keskeisellä sijalla EU-ruoka-apuun liittyvissä käytännön toimenpiteissä – uskallan todeta, että olin näistä asioista käytännön tasolla ehkä parhaiten perillä oleva henkilö koko maassa usean vuoden ajan.

 

 

*******************

 

 

Alkuvuosina vähävaraisten ruoka-aputuotteina olivat kuivat elintarvikkeet, joiden säilytyksessä ei ollut ongelmia.   Tuotteina olivat vehnäjauho, sämpyläjauho, puurohiutale, makaroni, näkkileipä, hapankorppu, keksit sekä myslit – lähes kaikki olivat tuotteita, joita Raisio valmisti.

 

 

Ruoka-aputuotteita toimittaneet yritykset eivät saaneet riihikuivaa rahaa, vaan maksuvälineenä olivat Euroopan Unionin omistamat interventioviljat!

 

 

Menettely sopi silloiselle Raisiolle hyvin, sillä työnantajayksikköni Rehuraisio Oy tarvitsi rehuviljaa ja konsernin elintarvikeyksiköt valmistivat ruoka-apuun tarvittavia tuotteita.

 

Aluksi menettelyä hallinnoi Maa- ja metsätalousministeriön interventioyksikkö ja myöhemmin valtion yhteishankintayksikkö Hansel – oli mielenkiintoista tehdä molempien kanssa kaupallista yhteistyötä!

 

 

 

Seuraavassa vuosikohtaiset volyymit (tonneina), joita Suomessa on jaettu Euroopan Unionin rahoittamana elintarvikeapuna vähävaraisille:

 

 

  • 1996                                   1815 tonnia

  • 1997                                   1605

  • 1998                                   1520

  • 1999                                     789

  • 2000                                   1548

  • 2001                                   2020

  • 2002                                   2000

  • 2003                                   1963

  • 2004                                   2140

  • 2005                                   1970

  • 2006                                   2053

  • 2007                                   1893

  • 2008                                   1688

  • 2009                                   2252

  • 2010                                   2707

  • 2011                                   3109

  • 2012                                   1310

  • 2013                                   1908

 

 

Oli oma taiteenlajinsa, kun vaikkapa 800 tonnin suuruiselle Elovena-kaurahiutale-erälle piti sorvata hinnaksi esimerkiksi 2.050 tonnia rehuohraa ajoneuvoon lastattuna vaikkapa Avena Siilot Oy:n Kokemäen viljavarastolla (kummatkaan tonnimäärät eivät ole todellisia, mutta kuvaavat homman etenemistä)!

 

 

No, taskulaskimellahan siitä selvittiin ja pientä bisneksenpoikasta hinnoitteluun piti tietysti ujuttaa.

**********************

Ruoka-aputuotteiden hinnoittelu oli siis tietynmoista ”oravannahkakauppaa”, kun suomalaisen elintarviketeollisuuden valmistamia tuotteita myytiin Huoltovarmuuskeskukselle ja saatiin hintana rehuohraa – loppuvaiheessa välikätenä oli Hansel Oy.

 

EU:n maksaman ruoka-avun tuotteina oli jossain vaiheessa myös sellaisia elintarviketuotteita, joita Raisio ei valmistanut ja tällöin hyvät sekä toimivat henkilökohtaiset suhteeni kilpaileviin elintarvike-alan yrityksiin olivat tärkeitä; joillakin kilpailijoilla oli halu ja kyky toimittaa elintarvikkeita, mutta ei kykyä hyödyntää maksuvälinettä eli rehuohraa. Joskus taas oman työnantajani rehuohran tarve oli jo tyydytetty ja silloin homma piti hinnoitella niin, että saatoin ohjata ”maksuvälineen” eli rehuohran rehualan kilpailijalle!

 

 

Huoltovarmuuskeskus ja/tai Hansel ohjasivat EU:n maksamat elintarvikkeet mm. eri kirkkokuntien jaettavaksi ja esimerkiksi Suomen Punainen risti oli merkittävä ruoka-avun jakelija.

 

 ***************

Tutkailin nettiä ja siellä kerrottiin, että EU:n maksaman ruoka-avun jakelu oli vuoden 2013 jälkeen tauolla, mutta vuonna 2015 se alkoi uudelleen.

 

Käsitän, että nykyisin EU maksaa vähävaraisille suunnatun ruoka-avun ”sileinä seteleinä”, joten entisenmoista interventioviljalla maksamista ei enää tapahdu ja miksi tapahtuisikaan, sillä viljojen interventiotoimintaa ei enää ole!

 

***************

Näin totesi ylitarkastaja Sari T. Niemi Ruokavirastosta 26.11.2019:

 

– Elintarvikkeita jaetaan vuosittain 3,5–4 miljoonan euron edestä. Koko ohjelmakauden 2014-2020 rahoitus Suomessa on 26,5 miljoonaa euroa, josta Suomen maksama osuus on 4 miljoonaa euroa.

– Kaikkiaan ruoka-apua toimitettiin viime vuonna eli vuonna 2018 1 939 tonnia. Siitä saatiin sisältöä 327 856 ruokapakettiin ja aineksia 47 396 ateriaan.

 

Tarkkaan on Ruokavirastossa tuo aterioiden lukumäärä osattu laskea – onkohan nyt varmasti oikein?

 

Tämmöinen muistelus tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruoka-aputuotteet, EU:n maksamat ruoka-aputuotteet, ruoka-aputuotteet vähävaraisille, MMM:n interventioyksikkö, Ruokavirasto, Valtion Hankintakeskus, Huoltovarmuuskeskus, Hansel Oy, Kaurasuurimot, Vehnäjauho,

Historiatietoa EU:n rahoittamasta ruoka-avusta

Tiistai 2.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 2010 EU-elintarviketukea jakaneet järjestöt ja niiden jakamat määrät olivat seuraavat:

 

  • Adventtikirkon Avustuspalvelu ADA, 233 tonnia
  • Hyvä Arki, 52 tonnia
  • Kirkkopalvelut, 704 tonnia
  • Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 351 tonnia
  • Mielenterveyden Keskusliitto, 64 tonnia
  • Yhdistysten Toimintajärjestö, 48 tonnia
  • Suomen Katulähetysliitto, 29 tonnia
  • Suomen Pelastusarmeijan säätiö, 237 tonnia
  • Suomen Vapaakirkko, 222 tonnia
  • Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY, 595 tonnia
  • Muut, 182 tonnia

 

Em. järjestöt jakoivat v. 2010 EU:n maksamia elintarvikkeita vähävaraisille yhteensä 2.707.000 kiloa.

 

 

******************

 

 

 

Vuonna 2010 EU:n elintarvikeapuun käyttämä summa oli yhteensä 478 miljoonaa euroa.

 

 

Kuinka EU:n maksama ruoka-apu jakaantui eri maiden kesken vuonna 2010?

 

 

Summa jakaantui tukiohjelmaan osallistuneille maille seuraavasti:

 

 

  • Italia; 25,62 %
  • Puola; 20,38 %
  • Ranska; 16,34 %
  • Espanja; 11,01 %
  • Romania; 6,27 %
  • Portugali; 4,71 %
  • Kreikka; 4,19 %
  • Unkari; 3,09 %
  • Liettua; 1,85 %
  • Bulgaria; 1,79 %
  • Belgia; 1,63 %
  • Suomi; 0,97 %
  • Slovenia 0,55 %
  • Irlanti; 0,17 %
  • Viro; 0,16 %
  • Malta; 0,15 %
  • Tsekki; 0,03 %
  • Luxemburg; 0,02 %

 

 

Listasta huomataan, että eräät maat ei ole lainkaan hakeneet EU-rahoitteista ruoka-apua vähävaraisille.

 

 

Pidän oikeana, että Suomi on ollut EU-jäsenyytemme alusta alkaen aktiivinen EU-rahoitteisen ruoka-avun hakemisessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Historiatietoa EU:n rahoittamasta ruoka-avusta, EU:n ruoka-apuohjelma, EU:n elintarvikeapu yhteisön vähävaraisille,

Turveala sekä turkistuotanto saavat nyt hengähtää ja kehittää toimintojaan

Sunnuntai 17.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Huhtikuun 19. päivänä järjestettyjen eduskuntavaalien tulos oli valtaosalle suomalaisista kokemus, joka pysyy mielessä myönteisenä kokemuksena.

 

 

Olen varma, että erityisesti turvealan toimijat sekä turkistuotannon harjoittajat huoahtivat helpotuksesta, kun vaalitulos varmistui.

 

 

Turvealan ja turkistuotannon helpotus varmistui, kun tietoon tuli, että Vihreät eivät tule mähläilemään hallitustyöskentelyssä vaan siirtyvät oppositioon.

 

 

En tunne turvatuotantoa ja sen kaikkia taustatekijöitä, mutta sen olen oppinut, että Vihreiden harjoittama hiilenmusta energiapolitiikka sai eduskuntavaaleissa tyrmäyksen ja kotimainen turvetuotanto on ala, jolle nyt suodaan kasvun sekä khittymisen mahdollisuudet.

 

 

Ympäristöministeriön yhdistäminen maa- ja metsätalousministeriöön ja niiden yhdessä muodostaman luonnonvaraministeriön perustaminen lopettaa sen kitkan, joka on ollut leimaa-antavaa suomalaiselle eriseuraisuudelle luonnonvarojen hoitamisessa ja hyödyntämisessä.

 

 

Turvealaa paremmin tunnen turkistuotannon, sillä sain tehdä työurani neljästäkymmenestä vuodesta viimeiset viisitoista vuotta tiivistä yhteistyötä suomalaisen turkistuotannon kanssa.

 

 

”Kruununa” turkistuntemukselleni olivat ne kaksi vuotta, jolloin sain olla jäsenenä Suomen suurimman vapailla markkinoilla toimineen turkisrehuvalmistajan hallituksessa.

 

 

Tiedän omakohtaisesti, että turkisalan välittömät positiiviset vaikutukset ulottuvat jokaiseen suomalaiseen ruokapöytään.

 

 

Tämä perustuu sille, että turkisrehuvalmistajat kilpailevat teurastamojen teurasjakeesta ja maksavat siitä teurastamoille niin hyvän hinnan, että teurastamot ja lihanjalostuslaitokset pystyvät myymään lihanjalostustuotteensa päivittäistavaraketjuille merkittävästi edullisemmin, kuin jos turkistaloutta ei olisi olemassa.

 

 

Jos lihanjalousalan teurasjakeet – joita valitettavan usein kutsutaan teurasjätteiksi – jouduttaisiin kuivattamaan lihaluurehujauhoksi ja polttamaan se lämpövoimaloissa, olisivat ”jokapäiväisen” makkaramme hinnat täysin toisella tasolla kuin nykyään.

 

 

Tervehdin tyytyväisyydellä yhdessä turvetuotannon ja turkisalan kanssa eduskuntavaalitulosta sekä vaalitulosta seuranneita hallitusneuvotteluja, sillä nyt turvealan ja turkistuotannon kehittäminen on mahdollista ja suomalaisten hyvinvointi siltä osin turvattu.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvetuotanto, turkistuotanto, turkisala, turkisalan kehittäminen, teurasjae, teurasjäte, turkisala hyödyntää teurasjakeen, lihanjalotustuotteiden hintataso, lihanjalostustuotteiden hinta, makkaran hinta,

Arvostettava suoritus; ex-kansanedustajasta liike-elämän palvelukseen!

Lauantai 31.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Tämän juttuni pontimena toimii se paperikassi, joka on autotallimme hyllyllä muovikassien säilytyspaikkana muistuttamassa edellisistä eduskuntavaaleista.

 

 

 

 

vaalittiura

 

 

Kyse on silloisen kokoomuslaisen eduskuntavaaliehdokas Marja Tiuran vaalimainosmateriaalista, jonka myös minä häneltä vaalitaistelun tiimellyksessä sain.

 

 

Marja Tiura valittiin Eduskuntaan ensimmäisen kerran Pirkanmaan vaalipiiristä vuonna 1999 ja hän uusi paikkansa vuosien 2003 sekä 2007 eduskuntavaaleissa.

 

 

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Tiuraa ei valittu, vaan hän jäi Kokoomuksen ensimmäiseksi varaedustajaksi.

 

 

Arvostan ex-kansanedustaja Marja Tiuraa, sillä hänet valittiin vuoden 2013 alkupuoliskolla Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liiton toiminnanjohtajaksi.

 

 

Sain työurani aikana seurata aitiopaikalta Suomen turkisalan kehitystä 2000-luvun alkuajoista aina 2010-luvulla saakka ja osaan antaa arvoa henkilölle, joka toimii STKL:n toiminnanjohtajana.

 

 

On harvinaista, että eduskunnasta luopumaan joutunut ex-kansanedustaja pystyy luomaan uuden työuran bisnesmaailman palveluksessa.

 

 

Entisiä kansanedustajia on kyllä erilaisissa suojatyöpaikoissa monenkirjavien järjestöjen, kaupunkien, kuntien, kuntayhtymien ja muiden poliittisesti valittavien yhteisöjen palveluksessa, mutta on harvinaista, että entisen kansanedustajan taidot riittävät vastuullisiin tehtäviin bisnesmaailmassa.

 

 

Seurasin tosiaan työurani aikana läheltä Suomen turkistuotannon monivivahteista toimintaa, sillä olin mm. pari vuotta hallituksen jäsenenä yrityksessä, joka toimi turkisrehumaailmassa vapaan markkinatalouden puitteissa.

 

 

Tavallisesti jonkin alueen turkiseläinkasvattajat omistavat ”oman” turkisrehutehtaansa ja ovat siten jokseenkin pakotettuja käyttämään sen palveluksia.

 

 

Oy Monäs Feed Ab, jonka hallituksessa sain olla, toimi vapaassa markkinataloudessa eli yrityksemme tuotteiden oli oltava niin korkealuokkaisia ja kuitenkin hinnaltaan kilpailukykyisiä, että niille löytyi markkinoita vapailla markkinoilla.

 

 

Totean vielä kerran, että arvostan Marja Tiuran toimintaa Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liiton toiminnanjohtajana, sillä tiedän toiminnanjohtajalle asetettavat kovat vaatimukset ja paineet!

 

 

Olen melkoisen varma, että ensi kevään eduskuntavaaleissa kokoomuslaisen kansanedustajaehdokkaan on äärimmäisen vaikea tulla valituksi eduskuntaan Pirkanmaan vaalipiiristä, sillä niin voimakkaassa vastatuulessa Kokoomus nyt vaeltaa Pirkanmaalla ja koko Suomessa.

Mielestäni Marja Tiura on tehnyt oikean valinnan, kun on pystyvänä henkilönä siirtynyt bisnesmaailman palvelukseen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Turkiselänten Kasvattajien Liitto, STKL:n toiminnanjohtaja Marja Tiura, STKL:n toiminnanjohtaja, Monäs Feed, Oy Monäs Feed Ab,

Räisälän kirkko on ristiä lukuun ottamatta saanut säilyttää ulkoasunsa entisellään

Lauantai 20.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Useimmat Neuvostoliitolle pakkoluovutetulla alueella sijaitsevat kirkot kokivat jo sotien aikana ja varsinkin neuvostovallan aikana kovia.

 

Joidenkin kirkkojen kohdalla kohtalo on kuitenkin ollut lempeä, sillä ne ovat ainakin ulkoasultaan entisen näköisiä.

 

Yksi näitä onnekkaista kirkoista on Räisälän kirkko.

 

Pääsimme taannoisella Karjalan Kannaksen matkallamme tutustumaan Räisälän kirkkoon.

 


 

raisala1

 

 

Räisälän kirkon seinät on tehty pitäjän omasta graniitista ja päätykolmiot tiilestä.

Kirkko valmistui vuonna 1912 eli viime vuonna voitiin juhlia kirkon 100-vuotisjuhlia.

Räisälän kirkon on suunnitellut arkkitehti ja insinööri Josef Stenbäck.

 

Stenbäck on ollut kautta aikain tuottoisin suomalaisten kirkkojen suunnittelija, sillä hän on suunnitellut kaikkiaan 35 suomalaista kirkkoa – osan näiden kirkkojen rakennusprojekteista Stenbäc on myös urakoinut.

Pakkoluovutetulle alueelle Stenbäck´ n suunnittelemista kirkoista jäivät Räisälän lisäksi Koiviston, Kuolemajärven ja Terijoen kirkot.

 

 


raisala2

 

 

Räisälän kirkko toimii nykyisin Räisälän kulttuuritalona ja sen alttari näyttää tänä päivänä tältä.

Alttaritaulu ehdittiin siirtämään Kokemäelle, jonne monet räisäläläiset asettuivat asumaan.

 


 

img_0169.jpg

 

 

Kirkossa valmisteltiin käyntimme aikana parhaillaan joitain juhlia, sillä kirkkosalia oltiin koristelemassa ilmapalloin ja harsokankain.

 

 


raisala4

 

 

Sakastissa…

 


 

raisala5

 

 

…ja kirkon eteisessä oli siistiä.

 

 


raisala6

 

 

Eteistilassa flyygeli odotti soittajaansa.

 

 


img_0179.jpg

 

 

Kirkonpenkit olivat nykymuotoiset. Huomaa kirkon hienomuotoinen holvikatto.

 


 

raisala8

 

 

Urkuja kirkonparvella ei enää ole, vaan ne on korvattu nykyaikaisemmilla musiikkipeleillä.

 

 


raisala9

 

 

Näkymä urkuparvelta alttarille.

 

 


raisala10

 

 

Urkuparvelle johtavat jykevät kiviportaat ovat nähneet paljon!

 



 

raisala11

 

 

On ilahduttavaa, että kirkon välitön ympäristö on hoidettu hyvin.

 

 


raisala12

 

 

Räisälän hautausmaa on tuhottu neuvostovallan aikana,…

 

 



raisala13

 

 

…mutta suomalaiset ovat vuonna 1992 pystyttäneet Neuvostoliiton tuhoaman sankaripatsaan tilalle uuden muistomerkin, jossa todetaan

 

PAIKKA, JOSSA SEISOT ON PYHÄ

 



 

raisala14

 

On pysähdyttävää, että Räisälän kirkko seisoo edelleen paikoillaan ja saamme käydä siellä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Räisälä, Räisälän kirkko, Josef Stenbäck, Koiviston kirkko, Kuolemajärven kirkko, Terijoen kirkko, Pyhärannan kirkko, Euran kirkko, Alahärmän kirkko, Raahen kirkko, Hartolan kirkko, Karunan kirkko, Luvian kirkko, Kokemäen seurakunta,

Vihreiden hallitustaipaleen yksi myönteinen puoli - turkistuotanto säilyy laillisena elinkeinona hallituskauden ajan!

Tiistai 18.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Vihreiden kolmanneksella kutistunut eduskuntaryhmä joutui hallituskipeydessään myöntymään siihen, että he eivät aseta kyseenalaiseksi turkistarhauksen lainmukaisuutta hallituskautenaan.

 

Otaksun turkistuotannon toivovan tämän vuoksi, että Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus pysyisi vallassa koko vaalikauden.

 

Turkistalous mainitaan Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa osana eettisen tuotannon edistämistä. ”Hallitus tukee edelleen turkistuotannon kehittämistä vastuuta tuntevana elinkeinona”, mainitaan hallitusohjelmassa.

 

Omaan tiettyä kokemusta turkiselinkeinosta, sillä toimin aikoinaan parisen vuotta maamme johtavan turkisrehuyrityksen hallituksessa.

 

Turkisalan teurasjakeen tarve merkitsee melkoista etua liha-alan yritysten taloudessa, sillä teurasjakeen myyminen turkisalan rehuyrityksille helpottaa kuluttajille myytävien lihanjalostustuotteiden hinnoittelua.

 

Jos teurastamot joutuisivat ohjaamaan kaiken teurasjakeensa käsittelylaitoksille, se tietäisi melkoisia kustannuksia teurastamoille. On luonnollista, että teurastamot joutuisivat ulosmittaamaan tämän kustannuksen kuluttajille myytävien lihajalosteiden hinnoittelussa.

 

Kun turkisrehuyritykset suorastaan kilpailevat teurasjakeesta ja maksavat siitä hyvän hinnan teurastamoille, kiertyy hintaetu lopulta lihajalosteita marketista ostavan kuluttajan eduksi.

 

Kokonaan toinen asia on se, että Vihreiden kannattajat taitavat pääosin olla ”itu-Villejä” tai ”itu-Maijoja” joille lihajalosteiden hinnalla ei heidän ideologisen kantansa vuoksi ole merkitystä.

 

Tavallisten lihasta ja lihajalosteista nauttivien kansalaisten on kuitenkin paikallaan tietää, että turkiselinkeinon teurasjakeista teurastamoille maksama hinta alentaa merkittävästi lihan ja lihajalosteiden hintaa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turkiselinkeino, turkistarhaus, turkiselinkeinon tulevaisuus on turvattu, teurasjae, turkisrehuyritykset,

Saarioisten Jyväskylän teurastamon töppäilyjen pysyminen salassa kymmenen vuotta loi varjon Eviran valvontatyön onnistumiselle

Tiistai 4.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran (aikaisemmin Kasvitautien Tarkastuskeskus eli KTTK)  kanssa läheisessä yhteistyössä lähes viitisentoista vuotta.

 

Opin tuntemaan Eviran tarkkana, mutta rehellisenä ja oikeudenmukaisena viranomaisena, joka huolehtii kansallisesta ruoka- ja rehuturvallisuudesta tinkimättömästi sekä aukottomasti. Sen vuoksi olikin suuri yllätys, kun Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamon tapahtumat ovat nyt osoittaneet, että Eviran valvontatyössä on puutteita.

 

Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamolla on BSE-riskiainesta sekoitettu suruttomasti turkisrehu-alan yrityksille toimitettuun teurasjakeeseen jo kymmenen vuoden ajan!

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valvonta on pettänyt pahasti. Tapausta ei tee hyväksyttäväksi Eviran todistelut, että toiminnasta ei ole aiheutunut vaaraa elintarvike- tai rehuturvallisuudelle.

 

Ihmetystä herättää, että miten Evira voi puolustella laki- ja säädösmääräysten vastaista toimintaa?

 

Onko jatkossa maan tapa, että myös BSE-riskiainesta voidaan sekoittaa turkisrehujen raaka-aineeksi toimitettavaan rehujakeeseen?

 

Pidän välttämättömänä, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira saattaa teurastamojen valvonnan samalle tasolle kuin se on rehuteollisuuden kohdalla.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Evira, Evira epäonnistui valvonnassa, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Saarioinen Oy, Saarioisten Jyväskylän teurastamo, turkiseläinten rehujae, teurasjäte, Kasvitautien tarkastuskeskus, KTTK, BSE, BSE-riskiaines, Honkajoki Oy, Findest Protein Oy,

Suomalainen turkistalous meni viime vuonna vahvasti eteenpäin

Torstai 14.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella, Helsingissä ja Turussa vandalismia harjoittaneet turkistalouden vastustajat kokivat viime vuonna suuren tappion, sillä maamme turkistalous meni merkittävän harppauksen eteenpäin.

Näin on pääteltävä niistä luvuista, jotka Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkisti vuoden 2010 rehunvalmistuksesta maanantaina 11.4.2011.

Suora lainaus Eviran tiedotteesta 11.4.2011:

”Turkiseläinrehusekoittamoissa rehua valmistettiin vuonna 2010 yhteensä 332 miljoonaa kiloa. Määrä oli 24 miljoonaa kiloa eli lähes kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuonna 2009.”

Kahdeksan prosentin kasvu on hieno saavutus!

Se merkitsee, että turkistalous on käyttänyt rehuseostensa valmistukseen merkittävästi enemmän teurasjaetta kuin edellisvuonna. Turkistalouden teurasjakeesta teurastamoille maksama hinta alentaa merkittävästi kotimaisen lihan sekä lihajalosteiden kuluttajahintaa – lihaa, makkaroita ja muita lihataloustuotteita vähittäiskauppojen kylmätiskeistä ostava kuluttaja on hyötynyt turkistalouden eteenpäinmenosta. Hyvä turkistalous!

Myös suomalaista viljaa turkistalous on käyttänyt merkittävästi enemmän kuin edellisvuonna – kypsennetty vilja kun on tärkeä raaka-aine turkiseläinten rehuseoksissa!

Luvuista voi päätellä myös sen, että turkisala on kohentanut edellisvuotta enemmän Itämeren ravinnetilaa, sillä Itämerestä pyydettyä roskakalaa – Itämeren fosforitilannetta heikentävää kalaa – on pystytty käyttämään suomalaisessa turkistaloudessa entistä enemmän. Tämä, jos mikä on luonnonsuojelua ja kestävää kehitystä parhaimmillaan.

Nostan hattua kotimaisen turkistalouden eteenpäinmenolle ja toivottelen sille hyviä vuosia myös tulevaisuudessa!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turkiseläinten rehuseokset, turkisrehuseokset, turkisala kasvoi 2010, turkisala, turkiseläintuotanto,