Kimmo Kaivannon Tori-maalaus on liian harvojen nähtävillä

Perjantai 21.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Saan erilaisten palaverien ja neuvottelujen ansiosta melko usein käydä Tampereen Keskusvirastotalolla.

 

Valtuustosalin aulassa sijaitseva Kimmo Kaivannon Tori-maalaus on vuosien saatossa kuitenkin jäänyt minultakin liian vähälle huomiolle.

 

Osallistuin eilen valtuustosalissa järjestettyyn eläkeläistapahtumaan ja sen jälkeen paneuduin tarkemmin kuvanveistäjä, taidegraafikko ja taidemaalari Kimmo Kaivannon vuonna 1976 maalaamaan Tori –maalaukseen.

Kimmo Kaivanto syntyi vuonna 1932 ja kuoli vuonna 2012.

 

 

 

 

 

Taideteos on kooltaan useita metrejä suuntaansa.

 

Sain eilen ”alkeisopetusta” eri kuva-aiheista, mutta huono-oppisena en ehtinyt omaksua saamaani opetusta.

 

 

Otin erilliset kuvat kaikista kuva-aiheista ja tässä ne ovat ilman selityksiä:

(Maalaukset on suojattu lasilla ja lasipinnat heijastelevat. Sen lisäksi jonkun kuvan tarkennus ei onnistunut, mutta älkää antako näiden häiritä!)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

On harmillista, että tähän Kimmo Kaivannon teokseen on vain harvoilla mahdollisuus vaivattomasti tutustua, sillä se sijaitsee Keskusvirastotalon viidennessä kerroksessa.

 

Siihen toki varmaan pääsee tutustumaan, kun esittää asiansa Keskusvirastotalon vahtimestareille, mutta melkoista oma-aloitteisuutta teokseen tutustuminen vaatii.

 

 

-Esko Erkkilä-  

Leonardo -muistomerkki Pirkkahallin edessä kertoo alueen ilmailuhistoriasta

Keskiviikko 16.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Pirkkahallissa kävijät eivät voi olla huomaamatta sisäänkäynnin edessä nupukivillä päällystetyn kalotin päällä sijaitsevaa hiilikuitukomposiitista rakennettua muistomerkkiä.

 

 

Kyse on kuvanveistäjä Kimmo Kaivannon luomuksesta, joka kuvaa Härmälän lentokentän ilmailusektoreita, lentokoneteollisuuden sekä koko alueen teollisteknistä ja kulttuurillista tietotaitoa.

 

Teoksen nimi on ”Leonardo” ja se on Lentovarikon Kilta ry:n tilaustyö kuvanveistäjä Kimmo Kaivannolta.

 

Teoksen korkeus on 20 metriä, jänneväli ylhäällä 16,5 metriä ja perustana olevan nupukivipäällysteisen kalotin halkaisija on 15 metriä.

 

Muistomerkki on valmistettu Finavitec Oy:ssä Kuoreveden Hallissa. Se siirrettiin 20.9.1999 ilmavoimien Mi-8 helikopterilla pystytyspaikalle Härmälään kokonaisena kopterin ulkopuolisena kuormana. Teos paljastettiin Tampereen 220-vuotispäivänä 1.10.1999 ja Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.

 

Muistomerkin kalotille johtaa kapea polku, kiitorata, jonka kivilaattoihin on kaiverrettu kuudentoista lentäjäsankarin nimet.

 

Lentäjäsankarien sotilasarvot, nimet ja kuolinpäivät ovat seuraavat:

 

• lentokonemekaanikko K. Putkonen, 29.5.1942
• luutnantti A. Nissinen, 27.10.1941
• kapteeni J. Saarinen, 9.4.1948
• vääpeli S. Vitikainen, 19.2.1944
• kapteeni P. Kokko, 19.2.1944
• lentomestari A. Siltavuori, 19.11.1943
• lentomestari M. Alho, 5.6.1943
• kersantti M. Sukanen, 31.5.1943
• kapteeni A. Järvinen, 7.3.1943
• kapteeni E. Pohjanheimo, 7.3.1943
• radiosähköttäjä E. Lehtinen, 21.5.1942
• kapteeni K. Pirhonen, 21.5.1942
• alikersantti V. Siironmaa, 20.4.1942
• vänrikki T. Kolhonen, 27.10.1941
• lentomestari H. Peltola, 21.4.1941
• lentomestari U. Heiskala, 2.3.1940

 

Härmälän lentokenttä rakennettiin 1932 – 1936 ja lentotoiminta siellä päättyi pääosin vuonna 1979.

 

Minulla on omakohtaista kokemusta Härmälän lentokentästä yhden nousun ja yhden laskun verran, sillä sain 1970-luvun loppupuoliskolla käyttää kahdesti työmatkoihin Härmälän lentokenttää. Käsittääkseni lentokoneena oli kuuluisa Convair Metropolitan. Convair oli luotettava lentokonetyyppi, sillä tyypille ei sattunut Suomessa ainuttakaan onnettomuutta niiden 27 vuoden aikana, jolloin Suomessa niillä lennettiin.

 

Härmälän lentokentältä nousut ja laskut vaativat matkustajakoneen pilotilta paljon taitoa, sillä kenttä oli ”kuopassa”. Nykyisen Bauhaus´n suunnalla metsä oli lähellä ja kiitoradan toisessa päässä Tampere-Helsinki –rautatie merkitsi, että kone oli saatava ennen rautatietä rivakkaan nousuun.

 

Nykypäivänä on vaikea uskoa, että Pirkkahallin edessä oli hieman yli 30 vuotta sitten matkustajakäytössä oleva kiitorata. Näin se kuitenkin on ollut!

 

-Esko Erkkilä-