Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Varkaudessa kasvatetaan kaviaaria suomalaisella rehulla!

Sunnuntai 17.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Poikkesin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa viime perjantaina, kun siellä alkoivat Supermessut – Supermessut jatkuvat tuttavallisemmin mainitussa Pirkkahallissa vielä tänäänkin, joten juttuni ”aamulukijat” ehtivät vielä sinne.

 

 

Supermessuilla on neljät messut eli Puutarhamessut, Kotimaan Matkailumessut, oluiden ja viinien maistajille tarkoitetut April Fest-messut sekä Keräilymessut.

 

 

Perehdyin ainoastaan Puutarha- ja Kotimaan Matkailumessujen antiin ja voin vakuuttaa, että molemmat messut ovat mielenkiintoiset.

 

 

 

 

varkaus.jpg

 

 

Kotimaan Matkailumessuilla tutustuin hieman tarkemmin Varkauden kaupungin osastoon ja syynä oli se, että Varkaus mainosti itseään ”Kaviaarikaupunki Varkaus” –teemalla.

 

 

Asia kiinnosti minua ja pyysin esittelijöiltä tarkempia tietoja.

 

 

Varkaudessa kasvatetaan tosiaan sampia ja niistähän tunnetusti saadaan kaviaaria.

 

 

Myös sen vuoksi ”Kaviaarikaupunki Varkaus” –teema minua kiinnosti, sillä aloitimme työurani aikana sammenrehujen valmistuksen.

 

 

Kysyinkin esittelijöiltä, että käytetäänkö Carelian Caviar Oy:n tuotannossa kotimaista rehua vai tuotetaanko suomalainen kaviaari tuontirehuilla.

 

 

Esittelijä otti kysymykseni todesta sekä soitti yrityksen vastuuhenkilölle ja sai vastauksen, että osa rehustuksesta hoidetaan entisen työnantajani rehuilla!  Lisäksi vastuuhenkilö kertoi, että koko ajan kotimaisen rehun osuutta ollaan kasvattamassa.

 

 

Olen tyytyväinen, että suomalainen lähikaviaari kasvatetaan jo nyt osittain suomalaisella lähirehulla ja lähirehun osuutta ollaan kasvattamassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varkaus, Kaviaarikaupunki Varkaus, Kotimaan Matkailumessut 2016, Pirkkahalli, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Carelian Caviar Oy,

Tamperetta ja sen lähiseutuja näkee "toisin silmin" pyöräretkellä

Keskiviikko 23.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tein marraskuun puolivälissä pyöräretken Tampereen Palokalliolta Pirkkalan ja Nokian kautta Tampereen keskustan kautta takaisin Palokalliolle ja koin paljon sellaista, jota autolla ajaessa ei huomaa.

 

Kilometrejä retkellä kertyi hieman vajaat nelisenkymmentä ja aikaa kului runsaat kolme tuntia. Kiirettä en pitänyt ja siihen ei 1940-luvulta oleva yksivaihteinen Jaguar- polkupyöräni antanut mahdollisuuksiakaan.

 

 

Pyöräretkeni osoitti, että pyöräreitit erityisesti Tampereen ja Pirkkalan välillä ovat hyvässä kunnossa.

 

Tässä pieni kuvakertomus retkestäni:

 

pict1552.jpg

 

Entisen Pirkkahallin nimi on nykyisin hienosti TESC eli Tampere Exhibition and Sports Centre. Kauhistuttavaa suomenkielen pahoinpitelyä koko nimi ja sitä on myös sen suomenkielinen versio eli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Pirkkahalli oli ensimmäinen merkittävä kohde pyöräreissullani ja tässä ”ensimmäinen rasti” kuvattuna hieman tavanomaisesta poikkeavasta näkökulmasta.

 

pict1557.jpg

 

Tampereen läntinen ohitustie oli merkittävä tieinvestointi, jonka pääministeri Matti Vanhanen vihki käyttöön tammikuun 14 päivänä 2009. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö vastusti pontevasti hanketta, mutta hanke osoittautui nopeasti oikeaksi investoinniksi.

Tässä on näkymä läntiselle ohitustielle sen ylittävältä Naistenlahdentieltä Pirkkalassa.

Tässä vaiheessa aikaa retkeeni oli kulunut vajaa tunti.

 


pict1560.jpg

 

Rajasalmen sillalta näkyy Raision Myllyteollisuuden Nokian tuotantolaitokset. Nokian tuotantolaitokset ovat eräs Suomen suurimmistä viljanjalostuslaitoksista. Näillä laitoksilla valmistetaan kaikki Elovena-tuotemerkillä markkinoitavat viljatuotteet.

 


pict1564.jpg

 

Pispalan haulitorni on eräs Tampereen tunnusmerkeistä. Myös se kuului pyöräretkeni ”rastipisteisiin”.

 


pict1565.jpg

 

Tampereen suosituin kuvauskohde – Näsinneula – Pispalan valtatieltä kuvattuna.

 


pict1568.jpg

 

Pirkankadulla sijaitseva ”Kilometritalo” ei ole aivan kilometriä pitkä – sillä on pituutta ainoastaan 138 metriä. Kilometritalo tuli minulle tutuksi jo pojankloppina, kun kävin vanhempieni kanssa pari kertaa vuodessa Tampereella vaateostoksilla.

 


pict1573.jpg

 

Hämeenkatu on Tampereen valtasuoni. Tässä näkymä Hämeenpuistosta Rautatieasemalle saakka eli koko Hämeenkadun pituudelta.

 Pyöräily Hämeenkadun jalkakäytävillä ei ole sallittua Hämeenpuistosta Keskustorin itälaidalle saakka. Olin kuitenkin ainoa, joka iltapäiväruuhkan aikana pyöräili Hämeenkadulla bussikaistalla. Laillisuutta on noudatettava!

 


pict1576.jpg

 

Polkupyöräreissuni alkoi olla lopuillaan, kun kuvasin Tamperetta Tampere-Helsinki –moottoritien ylittävältä Lempääläntien sillalta. Näkymä on mielestäni eräs komeimpia Tampereella – on mainio asia, että siitä saavat nauttia kaikki Helsingin suunnasta autolla Tampereella saapuvat!

 

Vajaan neljänkymmenen kilometrin pituinen pyöräretki arvokkaalla Jaguar-polkupyörällä on jonkinmoinen kuntolenkki, mutta se on sen lisäksi mainio oppirupeama Tampereen ja lähiseutujen nähtävyyksiin!

 

Suosittelen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkkahalli, Rajasalmen silta, Elovena, Haulitorni, Näsinneula,

Leonardo -muistomerkki Pirkkahallin edessä kertoo alueen ilmailuhistoriasta

Keskiviikko 16.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Pirkkahallissa kävijät eivät voi olla huomaamatta sisäänkäynnin edessä nupukivillä päällystetyn kalotin päällä sijaitsevaa hiilikuitukomposiitista rakennettua muistomerkkiä.

 

pict1544.jpg

 

Kyse on kuvanveistäjä Kimmo Kaivannon luomuksesta, joka kuvaa Härmälän lentokentän ilmailusektoreita, lentokoneteollisuuden sekä koko alueen teollisteknistä ja kulttuurillista tietotaitoa.

 

Teoksen nimi on ”Leonardo” ja se on Lentovarikon Kilta ry:n tilaustyö kuvanveistäjä Kimmo Kaivannolta.

 

Teoksen korkeus on 20 metriä, jänneväli ylhäällä 16,5 metriä ja perustana olevan nupukivipäällysteisen kalotin halkaisija on 15 metriä.

 

Muistomerkki on valmistettu Finavitec Oy:ssä Kuoreveden Hallissa. Se siirrettiin 20.9.1999 ilmavoimien Mi-8 helikopterilla pystytyspaikalle Härmälään kokonaisena kopterin ulkopuolisena kuormana. Teos paljastettiin Tampereen 220-vuotispäivänä 1.10.1999 ja Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.

 

Muistomerkin kalotille johtaa kapea polku, kiitorata, jonka kivilaattoihin on kaiverrettu kuudentoista lentäjäsankarin nimet.

 

Lentäjäsankarien sotilasarvot, nimet ja kuolinpäivät ovat seuraavat:

 

  • lentokonemekaanikko K. Putkonen, 29.5.1942
  • luutnantti A. Nissinen, 27.10.1941
  • kapteeni J. Saarinen, 9.4.1948
  • vääpeli S. Vitikainen, 19.2.1944
  • kapteeni P. Kokko, 19.2.1944
  • lentomestari A. Siltavuori, 19.11.1943
  • lentomestari M. Alho, 5.6.1943
  • kersantti M. Sukanen, 31.5.1943
  • kapteeni A. Järvinen, 7.3.1943
  • kapteeni E. Pohjanheimo, 7.3.1943
  • radiosähköttäjä E. Lehtinen, 21.5.1942
  • kapteeni K. Pirhonen, 21.5.1942
  • alikersantti V. Siironmaa, 20.4.1942
  • vänrikki T. Kolhonen, 27.10.1941
  • lentomestari H. Peltola, 21.4.1941
  • lentomestari U. Heiskala, 2.3.1940

 

Härmälän lentokenttä rakennettiin 1932 – 1936 ja lentotoiminta siellä päättyi pääosin vuonna 1979.

 

Minulla on omakohtaista kokemusta Härmälän lentokentästä yhden nousun ja yhden laskun verran, sillä sain 1970-luvun loppupuoliskolla käyttää kahdesti työmatkoihin Härmälän lentokenttää. Käsittääkseni lentokoneena oli kuuluisa Convair Metropolitan. Convair oli luotettava lentokonetyyppi, sillä tyypille ei sattunut Suomessa ainuttakaan onnettomuutta niiden 27 vuoden aikana, jolloin Suomessa niillä lennettiin.

 

Härmälän lentokentältä nousut ja laskut vaativat matkustajakoneen pilotilta paljon taitoa, sillä kenttä oli ”kuopassa”. Nykyisen Bauhaus´n suunnalla metsä oli lähellä ja kiitoradan toisessa päässä Tampere-Helsinki –rautatie merkitsi, että kone oli saatava ennen rautatietä rivakkaan nousuun.

 

Nykypäivänä on vaikea uskoa, että Pirkkahallin edessä oli hieman yli 30 vuotta sitten matkustajakäytössä oleva kiitorata. Näin se kuitenkin on ollut!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Leonardo, Leonardo-muistomerkki, Pirkkahalli, Convair Metropolitan, Härmälän lentokenttä, Kimmo Kaivanto, Lentovarikon Kilta ry,

ECO2-hanke oli valinnut mielipidekyselynsä vastausvaihtoehdoiksi vain tarkoitukseensa sopivia vaihtoehtoja

Maanantai 1.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen "ECO2 Ekotehokas Tampere 2020" oli mukana Pirkkahallissa Energia 10- messuilla 26…28.10.2010.

ECO2 toteutti osastollaan mielipidetiedustelun, jonka kaikki vastausvaihtoehdot oli tiukasti rajattu näytteilleasettajalle mieleisiksi.

Kysymys kuului:

Mikä on paras tapa vähentää kasvihuonepäästöjä Tampereella?

Vastausvaihtoehtoina olivat mahdollisia:

A) Autoton keskusta ja pyöräilyn ja kävelyn edistäminen

B) Ratikkalinjaston nopeutettu rakentaminen

C) Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja laajenemisen estäminen

D) Vain passiivienergiatalotasoista uudisrakentamista

E) Turpeen korvaaminen uusiutuvalla energialla

F) Hajautetun aurinko- ja tuulienergian tuotannon tukeminen

Toki viimeisenä vastausvaihtoehtona oli;

G) Joku muu, mikä?

Koska ECO2-hankkeessa on kyse tamperelaisten veronmaksajien rahoittamasta hankkeesta, oli luonnollista, että vastasin kysymyksiin.

Yhtä luonnollista oli, että pidin kohtaa G oikeana.

Täsmensin vastaustani muutamalla esimerkillä:

1) Seutuyhteistyön kehittäminen

2) Hajarakentamiseen kannustaminen

3) Etätyöhön kannustaminen

Pidän valitettavana, että vastausvaihtoehdot olivat perin asenteellisia. Tuli elävästi mieleen vanha kysymys: "Joko olette lopettaneet vaimonne pahoinpitelyn?"

Toivon, että tulevaisuudessa löydän aikaa ja tilaa tarkemmin perustella omia näkemyksiäni asiassa. Aivan tärkeimmällä sijalla perustelujeni kertominen ei toki ole, sillä Tampereella ja Pirkanmaalla on paljon tärkeämpiäkin asioita, joita pitäisi käsitellä.

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Energia 10 -messut, Pirkkahalli, ECO2, Tampere, autoton keskusta, kaupunkirakenteen tiivistäminen, seutuyhteistyö, etätyö, kaupunkirakenteen hajauttaminen, ratikkalinjojen perustaminen, tuulienergia, aurinkoenergia, turpeen korvaaminen muilla,