"Nyt meillä ei ole enää kirsikkapuuta!"

Torstai 28.7.2022 - -Esko Erkkilä-

Olin toissapäivänä saunanlämmityspuuhissa, kun Rouva totesi näin: ”Nyt meillä ei ole enää kirsikkapuuta” ja todella kirsikkapuumme kaksi suurinta haaraa oli kaatunut lasiverannallemme.

 

Onneksi lasiverannan liukuovet olivat avoinna ja…

 

 

 

…kirsikkapuun rungot eivät tehneet mitään vahinkoa.

 

 

 

Huonoon kuntoon olivat kaatuneet rungot jo päässeet sen runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana, joka kirsikkapuun istuttamisesta on kulunut.

 

 

 

Siinä sitä riitti selvittelemistä!

 

 

 

Olipa helppoa poimimista!

 

 

 

Siinäpä niitä – kirsikoita!

 

 

 

Saldo oli 25 kiloa kypsiä kirsikoita, mutta eipä niitä muutamaan vuoteen sitten tulekaan!

 

 
-Esko Erkkilä-

Apinana puussa ja tuloksena muoviämpärillinen kirsikoita!

Torstai 11.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Istutimme omakotitalomme rakennusaikana tontillemme kirsikkapuun. Joskus olemme saaneet siitä satoa jopa neljä muoviämpärillistä, mutta useina vuosina sato on jäänyt nollaan.

 

Kirsikan kukinta yleensä onnistuu, mutta pölytysolosuhteet vaihtelevat. Jos kimalaiset ja muut pörriäiset eivät pääse pölytysaikana joko kylmän sään tai kovan tuulen vuoksi lentämään, on turha odottaa satoa.

 

Kirsikan osalta ratkaisevaa on se, että pystytäänkö kypsyvät marjat suojaamaan linnuilta. Jos suojausta ei tehdä, on varmaa, että jonain hetkenä puu on typötyhjä kirsikoista.

 

Viime keväänä kukinta onnistui hyvin ja pölytysolosuhteetkin olivat kohtuulliset. Kastelu jäi meillä liian vähiin ja se verotti sadonmuodostusta.

 

Verkotimme kirsikkapuumme hyvissä ajoin. Verkottamisessa lipputanko ja talon katolle kiipeäminen olivat ratkaisevassa asemassa.

 

Käytimme verkottamiseen kahta maksikokoista rastasverkkoa. Verkkojen toiset päät hilattiin lipputangon narun avulla lipputangon nuppiin saakka ja verkkojen toiset päät vedettiin puolestaan talon katolla. Sopivasti verkkoja ohjailemalla kirsikkapuu saatiin kätevästi huputettua.

 

Sadonkorjuun aika on aina mielenkiintoista aikaa ja niin on myös kirsikoiden poiminta.

 

Tikapuut ja apinana kiipeily ovat välttämättömiä, jotta linnuilta suojassa kypsyneet kirsikat saadaan korjattua talteen.

 

 

Kirsikkapuun rastasverkot on tässä jo avattu alhaalta, mutta muuten verkot ovat vielä paikoillaan.

 

 

 Apinana puussa kiipeily vaatii ketteryyttä ja taitoa. On pidettävä mielessä, että jättää sen kirsikan poimimatta, jota kohti kurkottelu pudottaisi koko "apinan" puusta.

 

 On aina pienoinen juhlahetki, kun näkee hienoja kirsikoita puussa poimintaetäisyydellä.

 

 

Kirsikoita, kirsikoita!

 

 

 

Kokonaissaalis ei ollut suuren suuri, mutta marjat olivat sitäkin maukkaampia - ja eivät tänä vuonna päätyneet rastaiden nokkaan!

 

 

 

Ymmärrän kysymyksen, että onko kymmenen litran suuruiseen muoviämpäriin mahtuva kirsikkasato vaivan ”väärtti”?

 

Mielestäni se sitä on.

 

Kaikki se, mitä Viherpeukalo pystyy toimillaan aikaansaamaan tuo suurta tyydytystä. Näin on myös pienen kirsikkasadon kohdalla.

 

-Esko Erkkilä-

Suurten ryhmien puheenjohtajien värittömät budjettipuheenvuorot

Tiistai 16.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina marraskuun 15. päivänä pidetyssä kokouksessa Tampereen kaupungin budjetin vuodelle 2011.

 

Kuuntelin kokousta radiosta, sillä lehterille meneminen olisi kuluttanut päivän toisarvoiseen toimintaan. Kaupunginvaltuuston kokouksen radiointi on mainio tapa saada valtuuston puheenvuorot kaiken kansan tietoisuuteen.

 

XL-ryhmän ja SDP:n yhdessä solmima budjettisopimus laimesi erityisesti ryhmäpuheenvuorojen terävyyttä. On selvää, että useissa palavereissa tapahtuneet väännöt ja niiden jälkeen saatu sopimus laimentavat kielenkäytön terävyyttä. Näin erityisesti ryhmänjohtajien kohdalla.

 

Valitettavasti en ehtinyt kuunnella pormestari Timo P. Niemisen saatesanoja budjettikäsittelyn aluksi ja myös Riitta Koskisen Kokoomuksen ja RKP:n ryhmäpuheenvuoro oli jo käytetty, kun ehdin kuunteluun - harmi!

 

SDP:n Pekka Salmen ryhmäpuheenvuorossa kuulsi demareiden tuttu kakunjakotahto - kakun kasvattamisen SDP:llä ei nytkään ole haluja. Tuntuu ihmeelliseltä, että tehokkuuden lisääminen kaupungin toiminnoissa on edelleenkin demareille asia, jota he eivät kannata.

 

Vihreiden Kirsikka Siik käytti ryhmäpuheenvuoron, jossa hän ennakoidusti puhui ratikan ja joukkoliikenteen puolesta - ei siis mitään uutta ja tuoretta.

 

Vasemmistoliiton Mikko Aaltonen teki ryhmäpuheenvuorossaan lukuisia ehdotuksia lähes kaikkiin budjettikohtiin. Luulevatko vasurit, että esim. 20.000 euron lisäys haavanhoitotarvikkeiden hankintoihin on budjettikokouksen ryhmäpuheenvuoren arvoinen asia? Eiköhän haavanhoitotarvikkeiden hankinnat kuulu operatiivisen toiminnan piiriin! Vasemmistoliitto halusi sooloilla ja ei tullut mukaan budjettisopimukseen.

 

Perussuomalaisten Heikki Luoto otti ihailtavan lyhyessä ryhmäpuheenvuorossaan esille kaupungin virkamiesten suuren osuuden virkamiesten ja valtuutettujen joukossa. Tilanne on toki ongelmallinen, mutta valtuutettujen osalta äänestäjät ovat tähän "syyllisiä". On helppo arvata, että perussuomalaiset eivät halua kehittää Tamperetta muiden kanssa yhteistyössä, vaan he sooloilevat yksikseen.

 

Katselen maailmaa toki vihreiden silmälasien läpi, mutta siitä huolimatta uskon monien olevani kanssani samaa mieltä, kun totean Keskustan Mikko Kriikun pitäneen osuvimman ja rakentavimman ryhmäpuheenvuoron.

 

Kriikku totesi budjettiesityksen olevan tietyllä tapaa niukka ja harmaa, mutta siihen sisältyvän kuitenkin monta isoa ja eteenpäin suuntautuvaa hanketta. Mm. Vuores, Kansihanke ja rantatunneli ovat asioita, jotka merkitsevät Tampereelle kehittymistä.

 

Mikko Kriikku osasi hyvin kuvata budjettiesitykseen liittyvän lainamäärän kasvattamiseen liittyviä ongelmia. Kaupunkikonsernin 500 M€:n lainakanta merkitsisi 4 %:n korkokannalla 22 M€:n vuosikustannusta. Keskikorko on nyt alhaisempi, mutta talousnäkymät ennakoivat korkokannan huomattavaakin kohoamista, joten Kriikun muistutus oli enemmän kuin paikallaan.

 

Keskustan Mikko Kriikku käsitteli vielä yliopistojen parempaa hyödyntämistä Tampereen kehittämisessä, kaavoitustilanteen saattamista tavoitetasolle, vesihuoltokysymysten ratkaisemista, rakennuslupatilanteen kohentamista sekä seutukunnan kuntien välisen yhteistyön kehittämistä.

 

Olin mielissäni, kun Kriikku puheenvuoronsa lopuksi peräsi välineitä kohdennuksien seurantaan ja mittarien luomista tilanteen seuraamiseksi.

 

KD:n Leena Rauhala ja erityisesti sitoutumattomien Lasse Oksanen pitivät rakentavat ryhmäpuheenvuorot. Lasse Oksasen ryhmäpuheenvuoro oli Mikko Kriikun tapaan hyvin asiallinen ja hänen esittämänsä asiat realistisia sekä käytännönläheisiä.

 

SKP:n ryhmäpuheenvuoron käytti luonnollisesta ryhmän ainoa jäsen eli Jari Heinonen.

 

Heinosta pitää tavallaan ihailla, sillä niin suurella paatoksella hän jaksaa paasata Karl Marxin ihannointia. Kyllä Tampereen kaupunginvaltuusto Heinosen tapaisen väriläiskän kestää!

 

Ryhmäpuheenvuorot henkivät tiukan menokurin kannattamista. Vanhojen kangistuneiden rakenteiden remontointiin ne eivät kuitenkaan tuo mitään toivoa. Toivottavasti sekin aika koittaa jo lähiaikoina!

 

-Esko Erkkilä-