Kuvasato Aamulehden ja Yle Tampereen järjestämiltä vaalivalvojaisilta jatkuu!

Keskiviikko 31.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Jatkan eilen aloittamaani kuvasarjaa Aamulehden ja Yle Tampereen järjestämiltä vaalivalvojaisilta vaali-iltana 28.10.2012:

 

 

Opetusministeri Jukka Gustafsson oli vaimonsa Virpin kanssa mukana vaali-illassa.

 

 

 

 

Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen ja opetusministeri Jukka Gustafsson seurasivat tuloslaskennan edistymistä tarkkaavaisina.

 

 

 

Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen saapui paikalla illan edettyä ja joutui heti Maaria Grönfors´n haastateltavaksi.

 

 

 

Dosentti Pertti Timonen on toiminut kommentaattorina lukemattomissa vaaleissa ja siinä roolissa hän toimi nytkin.

 

 

 

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Heikki Luoto ja pormestari Timo P. Nieminen löysivät molempia kiinnostavia keskustelunaiheita.

 

 

 

Oletan, että Keskustan kunnallisvaaliehdokas, kokenut kuntajohtaja Eero Mäki-Tanila ja pormestari Timo P. Nieminen keskustelivat itsenäisten kuntien yhteistoiminnasta Pirkanmaalla.

 

 

 

 

Opetusministeri Jukka Gustafsson ja kansanedustaja Sofia Vikman Ylen toimittaja Kai Pohjasen haastateltavana.

 

 

 

Jos yhtään osaan arvata, niin Keskustan pormestariehdokas Timo Hanhilahti ja kokoomuksen vastavalittu kaupunginvaltuutettu Yrjö Schafeitel keskustelivat eläkeläisten syrjimisestä.

Kannatan Yrjö Schafeitel´n ajatuksia vaikka en kuulukaan samaan puolueeseen hänen kanssaan.

 

 

 

Tampereen Sitoutumattomien ehdokkaana ollut Lasse ”Oka” Oksanen sai säilytettyä ryhmällään yhden paikan -aiemmin paikkoja oli tuplasti enemmän.

Olen aina arvostanut Lassen mielipiteitä ja niin teen nytkin ainakin pikaratikan osalta – tunnelin kohdalla mielipiteemme eroavat, sillä Lasse on vahva tunnelin puolestapuhuja!

 

 

 

Keskustan neuvottelijana puolueiden välisissä keskusteluissa oleva Matti Kaperi ja SKP:n Jari Heinonen keskustelun tiimellyksessä.

Olen aina arvostanut Jari Heinosen mielipiteitä, sillä niissä puhuu kokemuksen vahva ääni.

 

 

 

Kokoomuksen nuoruus eli Ilkka Sasi ja kokemus eli Yrjö Schafeitel kuvassa, jonka otsikoksi Ilkka Sasi halusi ”Konkarit”.

 

 

 

Sain kuvaan myös kokoomuksen ykkösehdokkaan Tampereen seuraavaksi pormestariksi eli valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen.

Tässä hän keskustelee Yrjö Schafeitel´n kanssa.

On selvää, että valtiosihteeri Ikosella ei ole nyt helppo pesti, kun hän yrittää ajaa ”käärmettä pyssyyn” eli toistella kuntaministeri Henna Virkkusen mahdottomia linjauksia kuntarakenteen uudistamiseksi. 

 

 

 

Matti Kaperi ja Atanas Aleksovski keskusteluissa.

 

 

 

Keskustan varavaltuutettu Matti Järvinen, Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen ja pormestari Timo P. Nieminen keskustelevat siitä, että saako omalle maalle rakentaa.

Tiedän, että aihe on tämä, jos Matti Järvinen on saanut valita keskustelun aiheen!

 

 

Kuvani loppuivat tähän, mutta toivon, että lukijani saivat pienen tuulahduksen niistä tunnelmista, jotka vallitsivat Aamulehden ja Yle Tampereen vaalivalvojaisissa 28.10.2012!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tamperetta johdettu kissantalutustekniikalla kuusi vuotta?

Lauantai 27.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry ideoi Pormestaripaneelin ja se järjestettiinkin Monitoimitalo 13:n Wivi Lönn –salissa eilen eli 26.10.2012.

 

Kutsuimme paneeliin kaikki Tampereen kaupunginvaltuustossa olevat ryhmät.

 

Sain olla tilaisuuden järjestelyissä mieluisassa ”juoksupojan” roolissa ja houkutella tilaisuuteen eri puolueiden edustajia!

 

Onnistuimme järjestelyissä hyvin, sillä mukaan tulivat kaikki Tampereen kaupunginvaltuustossa edustettuina olevat puolueet.

 

 

 

Saimme Pormestaripaneeliin yhteistyökumppaniksemme Tamperelainen –lehden. Sen päätoimittaja Sakari Nupponen (oikealla) toimi paneelin johdattelijana ja hänen apunaan oli valtio-opin dosentti Pertti Timonen (vasemmalla).

 

 

Panelisteina olivat aakkosjärjestyksessä vasemmalta oikealle eri puolueiden tamperelaiset ykköshenkilöt:

 

 

 

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Aaltonen ja SDP:n kunnallisjärjestön puheenjohtaja Atanas Aleksovski.

 

 

 

 

Keskustan pormestariehdokas Timo Hanhilahti ja europarlamentaarikko Satu Hassi, joka on valmis vihreiden pormestariehdokkaaksi.

 

 

 

 

SKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja ja pormestariehdokas Jari Heinonen sekä kristillisdemokraattien pormestariehdokas Lauri Kangasniemi.

 

 

 

Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Leena Kostiainen ja Tampereen Sitoutumattomien pormestariehdokas Hannu Soro.

 

 

 

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Pertti Virtanen saapui Pormestaripaneeliin hieman ”myöhäjunassa”, mutta hän paikkasi asian ja poistui paneelista muita aikaisemmin.

 

 

Paneelin eräs mielenkiintoisimmista osioista oli, kun panelistit saivat antaa kouluarvosanan pormestari Timo P. Niemiselle, joka kuuden pormestarivuoden jälkeen nyt on siirtymässä sivuun.

 

 

Juontaja Sakari Nupponen laski panelistien antamien arvosanojen perusteella Timo P. Niemiselle ”päästötodistuksen” arvosanaksi 8,17! Kelpo saavutus Tampereen ensimmäiselle pormestarille.

 

 

Niemisen pormestarityötä arvioitaessa europarlamentaarikko Satu Hassi kehitti aivan uuden termin kuvaamaan Timo P. Niemisen johtamistyöskentelyä. Satu Hassi luonnehti pormestari Niemisen johtamistyyliä ”kissantalutustekniikalla” johtamiseksi. Näin kertoo Tamperelainen nettisivuillaan Hassin luonnehdinnasta: ”Timo P. Nieminen on ohjaillut kissantalutustaktiikalla asioita haluamaansa suuntaan.”

 

Tiedän kokemuksesta, että kissan tai ainakin kissojen johtaminen on taitolaji, sillä nuoruudessani mursin ranteeni, kun yritin johtaa kissoja iltalypsypaikalta navetalle.

 

Koen aidosti, että Satu Hassin luonnehdinta kertoo arvostuksesta pormestari Timo P. Niemisen johtamistyyliä kohtaan.

 

 

***************

 

On myönnettävä, että erityisesti kokoomus ja SDP eivät aluksi olleet ilahtuneita, kun ilmoitimme järjestävämme Pormestaripaneelin ja kutsuvamme siihen kaikkien puolueiden pormestariehdokkaat. Vasemmistoliitto lähti helposti mukaan ja vihreiden paikallisilta emme edes kysyneet, vaan turvauduimme suoriin suhteisiimme Satu Hassiin.

 

Meidän keskustalaisten mielihyvä oli suuri, kun paneelin jälkeen kaikki kilvan kiittivät Keskustaa ja Tamperelaista hienon tilaisuuden järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan esittämä kuntayhteistyötä rakentava lausuntoesitys sai Tampereen kaupunginvaltuustossa kannatusta yli puoluerajojen

Sunnuntai 29.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Kokoomusjohtoinen hallitus hakkaa pääministeri Jyrki Kataisen ja kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla edelleenkin päätään mäntyyn, kun se ajaa kuntauudistusta kuin käärmettä pyssyyn.

 

Tampereen kaupunki sai pyytämänsä lisäajan oman lausuntonsa jättämiselle kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen ja se päättikin Tampereen lausunnosta vasta 16.4.2012 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

 

Kaupunginhallitus esitti lausunnoksi virkamiesten valmistelemaa 21 –sivuista naapurikuntien päättäjiä ja kuntalaisia osoittelevaa syytekirjelmää.

 

On selvää, että Keskusta ei voinut hyväksyä virkamiesten vihapäissään laatimaa muistiota lausunnoksi ja sen vuoksi keskustalaiset kaupunginvaltuutetut esittivät jo keskustelun aikana virkamiesten syytekirjelmästä poikkeavia näkökohtia.

 

Seurasin kaupunginvaltuuston kokousta netin kautta suorana videolähetyksenä.

 

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Kriikku teki keskustelun aikana seuraavan muutosesityksen Tampereen kaupungin lausunnoksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen:

 

**************

 

TAMPEREEN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON
RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYKSEEN


Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys korostaa nykyisen kuntarakenteen ongelmia erityisesti suurten kaupunkiseutujen näkökulmasta.

Tampereen seudulla näin ei ole ja sen vuoksi Tampereen kaupunki pitääkin kunta- ja palvelurakenteen tarkastelun jatkamista Paras-hankkeen pohjalta yhteistyössä muiden kuntien kanssa tarpeellisena.


Tampereen kaupunkiseudulla on tehty maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelussa
yhteistyötä kuntien kesken sekä myös seututasolla jo pitkään. Yhteistyö on ollut onnistunutta, ja siitä ovat hyötyneet Tampereen seutukunnan kunnat sekä niiden asukkaat. Tampereen kaupunki haluaa kehittää hyvin sujunutta kuntien välistä yhteistyötä eikä näe tarpeelliseksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän ehdottamaa selvitystä.

Ylikunnalliset hankkeet ovat haaste, jonka ratkaisemiseen löytyy useita käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Näitä hankkeita Tampereen seudulla ovat mm. keskusjätevedenpuhdistamo, suuret kaupalliset hankkeet sekä Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät kysymykset.

Esitetty uusi kunta olisi maantieteellisesti liian laaja ja sen hallinto kasvattaisi byrokratian hallitsemattomaksi ja kustannustehottomaksi. Pirkanmaan olosuhteissa se merkitsisi maakunnan entistä voimakkaampaa kahtiajakoa paremmin ja heikommin menestyneisiin alueisiin.

Lähidemokratian kehittämiseen Tampereella on panostettu. Asukasvaikuttaminen on Tampereella saanut mm. Alvari-toiminnan ansiosta virallisen aseman kaupungin kehittämisessä.

Jos kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämä suurkunta syntyisi, olisi lähidemokratiasta huolehtiminen ylivoimaista. Kunta on asukkaita varten ja Suur-Tampereessa se periaate ei toteutuisi.


Tampereen kaupunki toteaa, että mahdollinen kuntarakenteen kehittäminen on tapahduttava yhteistyössä Tampereen seudun kuntien kesken. On todennäköistä, että Tampereen seudulla on valmius perustaa kuntien yhteinen työryhmä vapaaehtoisuuden pohjalla.

Ministeriön esittämään ja kustantamaan kuntajakoselvitykseen Tampereen kaupunki ei näe olevan tarvetta eikä mahdollisuuksia.



Kuntatyöryhmän esitykseen kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksiin Tampereen kaupunki toteaa, että se kuuluisi pakottavien keinojen valikkoon eikä siten ole käyttökelpoinen eikä hyväksyttävä.

Velvoittavan lainsäädännön käyttäminen kuntauudistuksen toteuttamisessa ei ole Tampereen
kaupungin kannalta tarkoituksenmukaista, koska uudessa kunnassa olisi tärkeää, että osapuolet
sitoutuvat uudistukseen ja näkevät tulevaisuuden yhdenmukaisella tavalla.


Tampereen kaupunki toteaa, että kuntien itsenäisyys oman alueensa asumisen ja sisäisen liikenteen suunnittelusta sekä paikallisista palveluista on tarpeen säilyttää. Raskaat ja ylikunnallista vaikutusta omaavat palvelut ja hankkeet tulisi toteuttaa yhtenäisellä alueella ylikunnallisen demokraattisen toimielimen päätöksillä.


Tampereen kaupunki toteaa, että maankäytön, liikenneympäristön tai joukkoliikenteen suunnittelu ja kehittäminen eivät edellytä uudenlaista kuntarakennetta, mutta yhteistyötä kylläkin.

Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen liittyvät liikenneverkko-
ja kunnallistekniikan ratkaisut on jo pitkään hoidettu seudun kuntien kanssa yhdessä
sopimuspohjaisesti. Muun muassa pelastustoimi ja jätehuolto toimivat ylikunnallisesti.

Tampereen merkitys liikenteen solmukohtana on suuri ja tilanteen kehittäminen vaatii luottamuksellisia yhteistyösuhteita Tampereen seudun kuntien kesken - kuntaliitokset pysähdyttäisivät hyvään alkuun päässeen kuntien välisen yhteistyön ehkä jopa vuosikymmeniksi. Raideliikenteeseen panostaminen ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman
tietoinen ja voimakas kehittäminen ovat keskeisiä toimenpiteitä tulevaisuudessa, kun
halutaan turvata Tampereen seudun tasapainoinen kehitys.

Tampereella on jo suunnitteilla katuraitiotiejärjestelmä, joka voi jatkossa ulottua useamman
kunnan alueelle. Tampereen seudulla ja koko Pirkanmaalla Sastamalaan, Parkanoon, Jämsään ja myös etelän suuntaan on tärkeätä saada kaupunkiseudun katuraitiotien lisäksi rataverkkoa hyödyntävä henkilölähiliikenne käyntiin kohtuullisella aikavälillä.


Maakuntakaavan 2. vaihekaavan mukainen rataoikaisu kaupungin eteläpuolelta
mahdollistaa tavaraliikenteen siirtymisen pois ydinkeskustasta ja nykyisen henkilöliikenteen
kapasiteetin kolminkertaistamisen. Siksi eteläinen oikorata on tärkeä hanke kaupunkiseudun
ja sen yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta. Lähijunaliikenteen käynnistyminen
liittäisi myös Oriveden radanvarsikuntana entistä selkeämmin Tampereen taajamarakenteeseen ja tarjoaisi uuden houkuttelevan kaupunkirakenteen kehityssuunnan.


Elinkeinotoiminta on kunnan talouden perusta ja yhdessä toteutettu elinkeinojen kehittäminen, kuten Tampereen seudulla Tredea Oy , pystyy parhaiten vastaamaan haasteisiin tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä koko seudun näkökulmasta antaen tilaa kunkin kunnan omien vahvuuksien edelleen kehittämiseen.

Yhteenvetonaan Tampereen kaupunki toteaa, että kuntarakenne on onnistunut, kun se vastaa ihmisten arjen tarpeisiin kuntarajoista riippumattomasti.

Tampereen kaupunki haluaa kehittää Tampereen seudun kuntayhteistyötä kuntien ja kansalaisten yhdenvertaisuuden ja hallinnon kustannustehokkuuden lähtökohdista.

Kuntien välillä pitää olla tervettä kilpailua ja sen kuntatyöryhmän esitys Tampereen seudulta tukahduttaisi.

Tampereen kaupunki haluaa jatkossakin kehittää Tampereen seudulla kuntien välistä luottamuksellista yhteistyötä ja sen kehittämistä, eikä kannata kuntarakennetyöryhmän esittämää kuntamuutosta Tampereen seutukunnan alueella.

 

****************

 

Asia meni äänestykseen ja siinä Keskustan esittämä lausunto sai kannatusta yli puoluerajojen, sillä sen puolesta äänestivät Keskustan neljän kaupunginvaltuutetun (Mikko Kriikku, Mikko Alatalo, Timo Hanhilahti ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen) lisäksi kaikki perussuomalaiset (Heikki Luoto, Laina Koskela, Markku Talonen ja Jouni Viitanen), molemmat sitoutumattomat (Lasse Oksanen ja Matti Joki) sekä SKP:n Jari Heinonen ja vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukonen.

 

Vaikka virkamiesten esitys voittikin äänestyksen luvuin 55 – 12, oli Keskustan esittämä lausuntoluonnos kuitenkin voitto Tampereen kaupunkilaisille.

Keskustan lausunnon ansiosta tamperelaiset voivat nyt pystypäin kohdata naapurikuntien asukkaita ja muistuttaa, että Tampereellakin on päättäjiä, jotka arvostavat naapurikuntien asukkaita ja heidän kunnallista itsenäisyyttään sekä itsemääräämisoikeuttaan.

 

-Esko Erkkilä-

Erityisopetuksen suunnittelussa pitää hyödyntää vammaislasten vanhempien tietoa

Perjantai 26.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari järjesti alueillan "Koulupolut" -teeman merkeissä marraskuun 24. päivänä.

 

Tilaisuus järjestettiin Koivistonkylän Omakotiyhdistyksen tiloissa ja kysymystä olivat alustamassa aluerehtori Paula Kangas sekä Peltolammin koulun rehtori Markku Rissanen.

 

Muiden kiireideni vuoksi ehdin tilaisuuteen vasta sen jälkeen, kun rehntorit olivat lähteneet.

 

Kaupungin virkamiehet ovat oppineet hyödyntämään Alvari-osaamisen ja sen vuoksi meille oli jätetty kaksikin kysymyslistaa pohdittavaksi.

 

Eräs kysymys koski tuentarpeisten oppilaiden opetuksen järjestämistä.

 

Toistin monta kertaa esittämääni, kun muistutin, että Tampereen Valkoisessa talossa istuvien virkahenkilöiden pitäisi hyödyntää erityisopetuksen suunnittelussaan niiden monien yhdistysten tietoa, taitoa ja kokemusta, joissa toimivat erityislasten vanhemmat omaavat.

 

Tampereella toimii kolmisenkymmentä eri yhdistystä, joissa toimivat aktiivit omaavat omakohtaista kokemusta erityislasten opetuksesta. Tämä tieto ja kokemus pitäisi Tampereen kaupungin pystyä hyödyntämään.

 

Tampereen kaupunki teki viisaasti, kun se taannoisen kouluverkkouudistuksen toteuttamisessa jätti erityisopetuksen remontin toteutettavaksi myöhemmin.

 

Aika kuitenkin kuluu ja suunnitteluun on pantava vauhtia.

 

Etelä-Alvarin "Koulupolut" -alueillan aikana Tampereen kaupunginvaltuusto piti kokoustaan.

 

Kokouksen eräs asiakohta oli kaupunginvaltuutettu Sofia Wikman´n aloite saada mainetta niittäneen suomalaisen perusopetus kansainväliseksi vientituotteeksi.

 

Kuuntelin Radio Moreenista Vikman´n aloitteen pohjalta valtuustossa käytyä keskustelua ja tunsin mielihyvää, kun valtuutetut innolla kehuivat Suomen peruskoulujärjestelmää. SKP:n Jari Heinonen tosin propangandoi, että se on kopioitu DDR:stä!

 

Suomalainen peruskoulujärjestelmä omaa vientituotteelta vaadittavat ominaisuudet, mutta erityislasten koulutusohjelmaksi siitä ei ole.

 

Jotta saamme peruskoulujärjestelmämme vientikuntoon, on siihen tehtävä tarkistuksia erityisopetuksen osalta. Tässä työssä erityislasten vanhemmilla on paljon annettavaa.

 

-Esko Erkkilä-

Suurten ryhmien puheenjohtajien värittömät budjettipuheenvuorot

Tiistai 16.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina marraskuun 15. päivänä pidetyssä kokouksessa Tampereen kaupungin budjetin vuodelle 2011.

 

Kuuntelin kokousta radiosta, sillä lehterille meneminen olisi kuluttanut päivän toisarvoiseen toimintaan. Kaupunginvaltuuston kokouksen radiointi on mainio tapa saada valtuuston puheenvuorot kaiken kansan tietoisuuteen.

 

XL-ryhmän ja SDP:n yhdessä solmima budjettisopimus laimesi erityisesti ryhmäpuheenvuorojen terävyyttä. On selvää, että useissa palavereissa tapahtuneet väännöt ja niiden jälkeen saatu sopimus laimentavat kielenkäytön terävyyttä. Näin erityisesti ryhmänjohtajien kohdalla.

 

Valitettavasti en ehtinyt kuunnella pormestari Timo P. Niemisen saatesanoja budjettikäsittelyn aluksi ja myös Riitta Koskisen Kokoomuksen ja RKP:n ryhmäpuheenvuoro oli jo käytetty, kun ehdin kuunteluun - harmi!

 

SDP:n Pekka Salmen ryhmäpuheenvuorossa kuulsi demareiden tuttu kakunjakotahto - kakun kasvattamisen SDP:llä ei nytkään ole haluja. Tuntuu ihmeelliseltä, että tehokkuuden lisääminen kaupungin toiminnoissa on edelleenkin demareille asia, jota he eivät kannata.

 

Vihreiden Kirsikka Siik käytti ryhmäpuheenvuoron, jossa hän ennakoidusti puhui ratikan ja joukkoliikenteen puolesta - ei siis mitään uutta ja tuoretta.

 

Vasemmistoliiton Mikko Aaltonen teki ryhmäpuheenvuorossaan lukuisia ehdotuksia lähes kaikkiin budjettikohtiin. Luulevatko vasurit, että esim. 20.000 euron lisäys haavanhoitotarvikkeiden hankintoihin on budjettikokouksen ryhmäpuheenvuoren arvoinen asia? Eiköhän haavanhoitotarvikkeiden hankinnat kuulu operatiivisen toiminnan piiriin! Vasemmistoliitto halusi sooloilla ja ei tullut mukaan budjettisopimukseen.

 

Perussuomalaisten Heikki Luoto otti ihailtavan lyhyessä ryhmäpuheenvuorossaan esille kaupungin virkamiesten suuren osuuden virkamiesten ja valtuutettujen joukossa. Tilanne on toki ongelmallinen, mutta valtuutettujen osalta äänestäjät ovat tähän "syyllisiä". On helppo arvata, että perussuomalaiset eivät halua kehittää Tamperetta muiden kanssa yhteistyössä, vaan he sooloilevat yksikseen.

 

Katselen maailmaa toki vihreiden silmälasien läpi, mutta siitä huolimatta uskon monien olevani kanssani samaa mieltä, kun totean Keskustan Mikko Kriikun pitäneen osuvimman ja rakentavimman ryhmäpuheenvuoron.

 

Kriikku totesi budjettiesityksen olevan tietyllä tapaa niukka ja harmaa, mutta siihen sisältyvän kuitenkin monta isoa ja eteenpäin suuntautuvaa hanketta. Mm. Vuores, Kansihanke ja rantatunneli ovat asioita, jotka merkitsevät Tampereelle kehittymistä.

 

Mikko Kriikku osasi hyvin kuvata budjettiesitykseen liittyvän lainamäärän kasvattamiseen liittyviä ongelmia. Kaupunkikonsernin 500 M€:n lainakanta merkitsisi 4 %:n korkokannalla 22 M€:n vuosikustannusta. Keskikorko on nyt alhaisempi, mutta talousnäkymät ennakoivat korkokannan huomattavaakin kohoamista, joten Kriikun muistutus oli enemmän kuin paikallaan.

 

Keskustan Mikko Kriikku käsitteli vielä yliopistojen parempaa hyödyntämistä Tampereen kehittämisessä, kaavoitustilanteen saattamista tavoitetasolle, vesihuoltokysymysten ratkaisemista, rakennuslupatilanteen kohentamista sekä seutukunnan kuntien välisen yhteistyön kehittämistä.

 

Olin mielissäni, kun Kriikku puheenvuoronsa lopuksi peräsi välineitä kohdennuksien seurantaan ja mittarien luomista tilanteen seuraamiseksi.

 

KD:n Leena Rauhala ja erityisesti sitoutumattomien Lasse Oksanen pitivät rakentavat ryhmäpuheenvuorot. Lasse Oksasen ryhmäpuheenvuoro oli Mikko Kriikun tapaan hyvin asiallinen ja hänen esittämänsä asiat realistisia sekä käytännönläheisiä.

 

SKP:n ryhmäpuheenvuoron käytti luonnollisesta ryhmän ainoa jäsen eli Jari Heinonen.

 

Heinosta pitää tavallaan ihailla, sillä niin suurella paatoksella hän jaksaa paasata Karl Marxin ihannointia. Kyllä Tampereen kaupunginvaltuusto Heinosen tapaisen väriläiskän kestää!

 

Ryhmäpuheenvuorot henkivät tiukan menokurin kannattamista. Vanhojen kangistuneiden rakenteiden remontointiin ne eivät kuitenkaan tuo mitään toivoa. Toivottavasti sekin aika koittaa jo lähiaikoina!

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Tampereen kaupungin asiat eivät kiinnosta asukkaita?

Maanantai 14.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen järjestämään asukasiltaan Linnanmaan koululla 08.06.2010 klo 18.00.

 

Asukkaiden ennalta lähettämiin sekä tilaisuudessa esittämiin kysymyksiin vastaamassa oli yhdeksän kaupunginvaltuutettua eli puheenjohtaja mukaan lukien paikalla oli kymmenen kunnallispoliitikkoa.

 

Otsikkototeamus tuli helposti mieleen, sillä lähes loppuun saakka asukkaita oli paikalla vähemmän kuin poliitikkoja, koska vasta Atalan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtajan saapuminen paikalle tilaisuuden lopulla tasoitti asukkaiden ja poliitikkojen voimasuhteet 10 - 10! Paikalla oli lisäksi 4 kaupungin virkahenkilöä, joten kokonaisvahvuus tilaisuuden lopussa oli 24 henkilöä.

 

Monet läsnä olleet kunnallispoliitikot...

Lue lisää »