Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Keskustan ryhmäpuheenvuoro Pirkanmaan maakuntavaltuustossa: "Lähtökohtana maakunnan tasapainoinen kehittäminen"

Tiistai 31.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Liiton maakuntavaltuusto kokoontui maanantaina 16.12.2013 ja käsitteli Pirkanmaan maakuntakaavan neljää maankäyttövaihtoehtoa sekä niiden vaikutuksia maakunnan yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja palveluverkkoon.

 

Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot on valmistelussa nimetty seuraaviksi:

 

 

Aurinko 1:

 

  • Ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia (Valkeakoski, Sastamala, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula) korostava keskittävä ja tiivistävä malli.

 

 

Aurinko 2:

 

  • Ydinkaupunkiseutua ja eteläistä kasvusuuntaa painottava keskittävä malli.

 

 

Planeetat:

 

  • Asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua painottava raideliikennemalli.

 

 

Tähdet:

 

  • Seutu- ja paikalliskeskusten merkitystä korostava keskittävä monikeskusmalli.

 

 

 

Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti Maakuntavaltuuston Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti.

 

Hanhilahden - joka toimii Tampereella Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajana - ryhmäpuheenvuorossa tuli selkeästi esille, että Keskusta kantaa aitoa huolta koko Pirkanmaan kehittymisestä.

 

 

Timo Hanhilahden ryhmäpuheenvuoron otsikkona oli

 

 

…”Lähtökohtana maakunnan tasapainoinen kehittäminen”…

 

 

ja se kuului näin:

 

 

”Keskusta lähtee maakunnan tasapainoisesta kehittämisestä. Keskuskaupungin etu on hyvinvoiva muu maakunta ja päinvastoin, muu maakunta hyötyy vetovoimaisesta keskuskaupungista.

Maakunnan kehittymisen kulmakivinä ovat kattava palveluverkosto, hyvät liikenneyhteydet ja toimiva työnjako maakunnan eri osien välillä. Vain näillä keinoilla voidaan turvata asukkaiden kohtuullisesti tasavertainen asema palveluissa. Hyvillä liikenneyhteyksillä luodaan toiminnan mahdollisuudet eri seutujen yritystoiminnalle. Se merkitsee maakunnallisesti tärkeiden tiehankkeiden toteuttamista. Vähintään yhtä tärkeää on ohjata resursseja alemman tieverkoston kunnon ylläpitämiseen ja kohentamiseen nykyisestä tilanteesta, jossa tieverkosto rapautuu nopeaa vauhtia.

Suunnittelun lähtökohtana on kasvava maakunta, jonka vetovoima jatkuu vähintään nykyisellä tasolla. Kaikki esitetyt vaihtoehdot merkitsevät voimakasta keskittymistä keskusseudun alueelle väestöpohjan ja työpaikkamahdollisuuksien osalta. Maankäyttövaihtoehdoissa Aurinko 1 ja 2 ohjaa kasvua erityisesti keskuskaupunkiin ja eteläiselle kasvusuunnalle. Ne tulevat olemaan kasvualueita riippumatta siitä, millaisen vaihtoehdon maankäytössä valitsemme. Ohjaava vaikutus näissä vaihtoehdoissa rajoittuu lähinnä siihen, mitä toimenpiteitä jätetään tekemättä tai mihin kiinnitetään nykyistäkin vähäisempää huomiota.

Asemanseutujen ja rataverkoston läheisyyden huomioiminen on luonnollinen ja taloudellisesti tehokas tapa vaikuttaa paikallisesti työmatkoihin ja saavutettavuuteen sitten, kun paikallisjunaliikenne saadaan nykyistä toimivammaksi.

Keskusseudun, eteläisen kasvusuunnan ja rataverkoston hyödyntäminen ei kuitenkaan voi merkitä maakunnan kehittämisen laiminlyöntiä kuntakeskuksissa ja asutuissa kylissä. Tästä syystä vaihtoehdossa Tähdet oleva malli luo parhaat kehitysnäkymät koko maakunnan alueelle. Ydinkaupunkiseudun osuus kasvusta on tässäkin mallissa yli 80 %. Sekin merkitsee voimakasta keskittämistä koko maakunnan näkökulmasta.

Tampereen kaupunkiseudun valinnoilla voidaan tukea tai näivettää muuta maakuntaa. Keskusta katsoo, että kasvavassa maakunnassa keskuskaupungilla ei ole tarvetta hakea kasvua muun maakunnan kustannuksella. Tärkeämpää on tukea erityisesti maakunnan kaikkien seutukeskusten kehitystä. Keskuskaupungin ulkopuolisilla alueilla on mahdollisuus täydentää yritystoiminnan verkostoja ja luoda vaihtoehtoisia asumismuotoja niitä haluaville. Maakunnallisella suunnittelulla ja mahdollistavalla kaavoituksella voidaan luoda pohjaa koko alueemme hyvinvoinnille.

Maankäytön ja liikenneyhteyksien kehittäminen Helsinki – Hämeenlinna – Tampere  -vyöhykkeellä kiinnittää maakuntaamme valtakunnallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin sekä vahvistaa asemaamme merkittävimpänä kasvualueena pääkaupunkiseudun ulkopuolella. HHT-vyöhykkeen kehitystyöhön varattavat resurssit tai rahoitusmallit on löydyttävä siten, ettei se ole poissa maakunnan muusta kehittämisestä.

Nykyisessä tilanteessa liikenneinvestointien painopisteen on siirryttävä vahvaan perustieverkkoon, tavoiteltuihin uudistuksiin esim. 3-tien ja 9-tien kohdalla sekä erityisesti alemman tieverkon toimintakuntoon ottaen huomioon myös raskaan liikenteen tarpeet. Mm. raaka-aineiden ja biomateriaalien lisääntyvä kuljetustarve koskee koko maakuntaa.

Uuden järjestelyratapihan rakentaminen on varteenotettava vaihtoehto, mutta ei kuulu kiireellisimpien investointien joukkoon. Vanha ratapiha luonnollisesti vapautuu samalla muuhun kaupunkikäyttöön. Henkilöliikenneaseman siirtäminen on katsottava lähinnä kaupunkikeskustan kehittämisen näkökulmasta.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman roolia on tarvetta vahvistaa yhteistyössä Helsinki-Vantaan lentoaseman kanssa. Pidemmällä aikavälillä on mahdollista kytkeä lentoaseman kehitys tuleviin väyläratkaisuihin.

Täydennysrakentaminen on ennen muuta vaihtoehto uusien asuinalueiden perustamiselle. Suunnitelmissa olevat uudet asuinalueet, kuten Nurmi-Sorila Tampereella on syytä rakentaa ohjelman mukaisesti, mutta uusien laajamittaisten alueiden suunnittelussa on tarvetta olla pidättyväinen. Täydennysrakentaminen liittyy seutu- ja kuntakeskusten lisäksi myös kyliin, joiden täydennysrakentaminen on välttämätöntä toimivan asutuspohjan, palveluiden, joukkoliikenteen ja sosiaalisen ympäristön ylläpitämiseksi. Kyläkaavojen laatimista on vauhditettava koko maakunnan alueella.

Työssäkäynnin ja asumisen rakenteessa on tarpeen tunnistaa meneillä oleva muutos. Toistakymmentä vuotta kehitteillä olleet etätyön mallit ovat vähin erin löytämässä toteutusmuotonsa. Tietotekniikan kehityksen ja parantuvien yhteyksien kautta tulee etätyö mahdolliseksi entistä useammalle samalla kun työnantajien asenne on muuttumassa mm kustannussyistä yhä suotuisammaksi.

Loma-asuntojen taso on parantunut ja paranee koko ajan sekä rakentajien omista toiveista johtuen että viranomaisten vaatimusten takia. Suomalaisen asumisen mallissa yhä useampi haluaa kaupunkiasunnon oheen hyvin varustellun loma-asunnon, jossa vietetään aikaa ympäri vuoden. 

Maankäyttövaihtoehtojen arviointi on suunnitelmassa tehty osin subjektiivisesti. Keskittämisen edut on nähty itsestään selvänä. Ympäristönäkökulman tarkastelussa olisi tarpeen ottaa huomioon laaditut tutkimukset.

Kokonaisuutena vaihtoehdot on rakennettu tilanteeseen, jossa suuntautumisvaihtoehdot ja seutujen intressit on asetettu ristiriitatilanteeksi. Asetelma haastaa kilpailuun, jollaista maakunnan sisällä ei tule olla. Maakunnan kilpailulliset haasteet tulevat ulkoapäin ja yritystoiminnan osalta myös maan rajojen ulkopuolelta. Keskuskaupungin roolia tuskin kukaan asettaa kyseenalaiseksi. Lopulta on kyse siitä, onko Tampere valmis maakunnalliseen yhteistyöhön, jossa se saa itsekin parhaat edut hyvin kehittyvästä maakunnasta.”

 

Annan suuren arvon sille vastuullisuudelle, jota Maakuntavaltuuston Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti ryhmäpuheenvuorossaan esitti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntavaltuusto, Keskustan ryhmäpuheenvuoro Pirkaanmaan maakuntavaltuustossa, Timo Hanhilahti, Keskustan Tampereen valtuustoryhmä, Aurinko 1, Aurinko 2, Planeetat, Tähdet, Lähtökohtana maakunnan tasapainoinen kehittäminen,