Unkarin kansannousun jälkiä on Budapestissä yhä nähtävissä

Keskiviikko 11.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuulun ikäluokkaan, jolla on hataria omakohtaisia muistoja Unkarin vuonna 1956 tapahtuneesta kansannoususta.

 

Nimi Imre Nagy jäi silloin pienen pojan muistoihin pysyvästi. Vasta myöhemmin hänen roolinsa Unkarin historiassa on pikkuhiljaa selvinnyt.

 

Neuvostojoukot kukistivat verisesti Unkarin pyrkimyksen päästä pois miehitysvallan ikeestä.

 

Unkarin kansannousun muistopäivää (Az 1956-os forradalom emléknapja) vietetään lokakuun 23. päivänä.

 

Kansannousun muistopäivä on Unkarin nuorin juhlapäivä ja sitä juhlitaan paitsi vuoden 1956 muistojuhlana myös Unkarin vuonna 1989 tapahtuneen tasavallaksi julistautumisen juhlana.

 

Juhla alkaa muiden valtiollisten juhlien tapaan lipunnostolla Parlamenttitalon edessä, iltapäivällä siirrytään Uudelle hautausmaalle, jossa lasketaan muistoseppeleet palstalle 301 aikoinaan nimettömiin hautoihin haudatuille kansannousun uhreille.

 

Juhlapäivän symboli on kansannousun aikana käytetty "reikälippu", josta tuolloin oli leikattu pois stalinistinen vaakuna.

 

Jälkeenpäin on helppo todeta, että unkarilaisten uhraukset eivät olleet turhia, sillä itäisen Euroopan vapautuminen Neuvostoliiton miehityksestä alkoi tavallaan jo Unkarin kansannoususta v. 1956.

 

Kuulimme Unkarin matkallamme, että miehittäjä kiristi unkarilaisten elämää monin tavoin sen jälkeen, kun se kukisti Unkarin kansannousun.

 

Neuvostoliiton tukahduttamispolitiikka kansannousua seuranneina vuosina oli kovaa; ”ihmiskasvoista sosialismia” kannattanut pääministeri Imre Nagy teloitettiin, kuolemantuomioita jaettiin myös muille unkarilaisille ja poliittiset vangit täyttivät vankilat.

 

Vaikka 1950-luvun loppupuoli olikin Unkarissa miehittäjän toimesta vankkaa koston aikaa, se ei pystynyt lannistamaan kansaa.

 

Unkarin johtoon Neuvostoliiton marionettina nostettu Janos Kadar osasi ”lukea” unkarilaisten syvimmät tunnot ja hän pyrki kansalaisten hyvinvointia kehittämällä saamaan unkarilaisten hyväksynnän.

 

Unkarin armeija ei ollut miehittäjän näkökulmasta luotettava, sillä se oli kansannousun aikana mennyt kansan puolelle. Mm. tämä merkitsi, että Unkarin ei tarvinnut panostaa sotateollisuuteen samalla painoarvolla kuin muiden Neuvostoliiton vasallimaiden.

 

Voidaan tietyllä tavalla nähdä yhtäläisyyksiä Unkarin Imre Nagyn, Tsekkoslovakian Alexander Dubček´n sekä Puolan Lech Wałęsan kesken.

 

Miehittäjä tosin teloitti Nagyn ja myös Dubček kärsi toiminnastaan - vasta Wałęsa pystyi kunnolla selättämään Neuvostoliiton. Siitä huolimatta ainakin minä uskallan ruohonjuuritason tapahtumaseurailijana vetää yhtäläisyysmerkin näiden kolmen ansiokkaan valtiomiehen välille.

 

Unkarin kansannoususta muistuttavia paikkoja on Budapestissä varmaan useitakin.

 

 

Me näimme niistä yhden eli Budan puolella olevan rakennuksen, jonka seinissä on useita raskaiden aseiden luodiniskemiä.

 

 

Toivottavasti tämä rakennus saa luodiniskemineen olla paikoillaan muistuttamassa syksyn 1956 tapahtumista!

 

-Esko Erkkilä-

Puolan Solidaarisuusliike alkoi Gdanskin telakalta vuonna 1980

Perjantai 22.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa sain tutustua Gdanskin telakkaan, joka on vuonna 1980 alkunsa saaneen Solidaarisuusliikkeen synnyinpaikka.

Tutustuminen toki jäi bussin ikkunoista katselemiseen, mutta alue tuli kuitenkin tutuksi.

Ajoimme telakan ohi Gdanskin sataman siihen osaan, jossa saksalaiset 1.9.1939 aloittivat Molotov-Rippentrop –sopimuksessa sovitun etupiirijaon sotilaallisen toteuttamisen. Kyse oli silloin ns. Westerplattenin taistelun aloittamisesta, joka merkitsi toisen maailmansodan alkamista.

Toinen maailmansota muovasi maailmaa täysin uudeksi ja samoin tapahtui myös Solidaarisuusliikkeen toiminnan tuloksena. Molemmat tapahtumat – 1939 ja 1980 – alkoivat Gdanskin satamasta!

 

Solidaarisuus oli ammattiliittofederaatio, joka perustettiin syyskuussa 1980 Gdanskin Leninin telakalla. Liikettä johti Lech Walesa. Solidaarisuus onnistui keräämään laajan kansanliikkeen, jonka kannattajakunta ulottui kirkon jäsenistä antikommunistiseen vasemmistoon. Unionia tuki joukko toisinajattelijaintellektuelleja ja se perustui väkivallattomuudelle.

Vuonna 1981 Puolan hallituksen johtaja Wojciech Jaruzelski aloitti toimet Solidaarisuusliikettä vastaan julistamalla kansallisen sotatilan, kieltäen liiton ja pidättäen suurimman osan sen johtajista. Tämän jälkeen Puola kielsi Solidaarisuusliikkeen 8. lokakuuta 1982.

Solidaarisuusliikkeen merkitys Neuvostoliiton kaatumiseen on kiistaton. Se vaikutti ratkaisevasti Euroopan muutokseen.

 

Puolalaissyntyinen Paavi Johannes Paavali II ja se, että Puolan on asukasmäärältään riittävän suuri, olivat Solidaarisuusliikkeen ohella tekijöitä, jotka osaltaan pystyivät laittamaan Neuvostoliiton polvilleen.

Lach Walesa sai Nobelin rauhanpalkinnon jo vuonna 1983 ja hän toimi Puolan presidenttinä 1990…1995.

Solidaarisuusliikkeen Gdanskin telakalla aikoinaan kahdelle vanerilevyille kirjoitetut 21 vaatimusta merkittiin 16. lokakuuta 2003 UNESCOn Maailmanperintölistalle. On selvää, että ne ovat siellä paikkansa ansainneet. Ne ovat tärkeitä dokumentteja yhteiskunnallisista sekä inhimillisistä arvoista ja niillä on ollut merkittävä vaikutus Euroopan sekä koko maailman historiaan.

 

 

 

Solidaarisuusliike näkyy tänäänkin Gdanskin keskustassa.

 

 

 

 

Gdanskin telakan voimalaitoksen savupiippu oli pystyssä jo Solidaarisuusliikkeen syntyhetkillä

 

 

 

Gdanskin telakan lämpövoimaputkistot ovat kunnossa, vaikka…

 

 

 

…telakan asunto- ja toimistohuonerakennukset ovatkin rapistuneita.

 

 

 

Gdanskin telakan nosturit näyttävät olevan kunnossa ja valmiit työhön!

 

Gdanskin telakka on edelleen näkemisen arvoinen paikka. Sieltä vuonna 1980 alkaneet tapahtumat ovat muokanneet maailmaa paljon – tapahtumien suurin saavutus on se, että Neuvostoliitto kaatui!

 

-Esko Erkkilä-