Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

YYA-ajasta DCA-sopimukseen

Keskiviikko 20.12.2023 - -Esko Erkkilä-

Monet meistä ovat eläneet ajan, jolloin Neuvostoliitto hallitsi Suomea ystävyys, yhteistoiminta ja avunanto- sopimuksen avulla eli YYA-sopimuksen kautta.

 

YYA-sopimus solmittiin 6.4.1948 ja sopimus päättyi vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi.

 

***

 

Nyt elämme uutta aikaa, sillä Suomen ja Yhdysvaltojen välille solmittu DCA-sopimus eli Defence Cooperation Agreement –sopimus on allekirjoitettu Washingtonissa 18.12.2023!

 

Solmittu sopimus täydentää Suomen Nato-jäsenyyttä ja määrittelee ehdot Suomen sekä Yhdysvaltojen yhteistoiminnalle kriisitilanteissa.

 

************

 

Kukapa meistä olisi 1990-luvulla uskonut, että pystymme solmimaan puolustuspolitiikkamme keskeisen sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: YYA-ajasta DCA-sopimukseen, YYA, YYA-sopimus, Neuvostoliitto, Venäjä, Yhdysvallat, DCA, DCA-sopimus,

Poliittisia havaintoja Maanantaimarkkinoilta!

Torstai 9.2.2023 - -Esko Erkkilä-

Kiertelin viime maanantaina kameran kanssa poliittisten puolueiden osastoilla Tampereen Torikauppiasyhdistyksen järjestämillä Maanantaimarkkinoilla Hämeenpuistossa Tampereella ja tämmöisiä kuvia tallentui muistikortilleni:

 

 

IMG_7017.JPG

 

Paljon on vettä virrannut Tammerkoskessa, kun nykyinen Vasemmistoliitto on kuoriutunut kommunismia ja Neuvostoliittoa ihannoivista aatoksistaan Venäjän presidentti Putinia kritisoivaksi puolueeksi!

 

 

IMG_7019.JPG

 

Suomen Kommunistinen Puolue jaksaa jatkuvasti esiintyä osastollaan Maanantaimarkkinoilla ja jatkaa Nato-vastaista esiintymistään – liittäisi varmaan Suomen Varsovan liittoon, jos se vielä olisi olemassa!

 

 

IMG_7021.JPG

 

Kolmantena kuvana perussuomalaisten kansanedustaja Veijo Niemen auto, jonka teippauksissa on onnistuttu ”viimmesempäälle”!  Tuota autoa on ilo katsella!

 

 

Ei mulla tänään muuta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poliittisia havaintoja Maanantaimarkkinoilta!, Maanantaimarkkinat, Tampereen Torikauppiasyhdistys ry, SKP, Suomen Kommunistinen Puolue, Vasermmistoliitto, Neuvostoliitto Putin, Venäjä, Perussuomalaiset, Veijo Niemi,

Pitkän matkan ovat kulkeneet!

Sunnuntai 22.1.2023 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistys järjestää jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina Maanantaimarkkinat ja eräänä niiden vakio-osallistujana on mm. Vasemmistoliitto.

 

 

Tapaan pikimmiten poiketa Vasemmistoliiton telttakatoksella, sillä siellä on useinkin tuttuja politiikan toimijoita.

 

 

 

IMG_6900.JPG

 

 

Viime kuukausina Vasemmistoliiton arvostusta on lisännyt heidän telttakatokseensa lisätty omatekoinen juliste, jossa Tampereen Vasemmistoliitto kritisoi ja tuomitsee Venäjän presidentti Vladimir Putinin aloittaman laittoman hyökkäyssodan Ukrainaan.

 

*****************

Mieleeni tulee etsimättä, että pitkän poliittisen matkan ovat kulkeneet ne nykyisen Vasemmistoliiton kannattajat, jotka ovat aloittaneet poliittisen toimintansa Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) ja Suomen Kansan Demokraattisen Liiton eli SKDL:n riveissä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pitkän matkan ovat kulkeneet, Vasemmistoliitto, Vasemmisto, SKDL, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKP, Suomen Kommunistinen Puolue, Vladimir Putin, Venäjän aloittama laiton sota Ukrainaa vastaan, Venäjä, Ukraina, Neuvostoliitto, Maanantaimarkkinat,

Näinkö se kuitenkin käy?

Torstai 19.1.2023 - -Esko Erkkilä-

Kuuntelin synnyinkotini pirtissä alle kymmenvuotiaana, kun isäni ja hänen sotakaverinsa muistelivat sotamuistojaan.

 

Jatkosodan päättymisestä oli kulunut vasta kymmenkunta vuotta, joten muistelukset olivat varsin tuoreita.

 

 

Ajattelin silloin pienessä mielessäni, että myös minä joudun sotaan ryssää vastaan, kun hieman vartun.

 

 

********

 

 

Onneksi tilanteet ovat vajaan seitsemänkymmenen vuoden aikana muuttuneet ja sodanuhkaa ei ole ollut.

 

 

Nyt tilanne on tyystin toisin, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan ja sen vastavetona Suomi on liittymässä Natoon.

 

 

Uutiset Venäjältä ovat huolestuttavia, sillä Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov totesi eilen, että Venäjä vastaa ”tarkoituksenmukaisin toimenpitein rajoilla”, mikäli Suomi liittyy sotilasliitto Natoon.

 

 

En henkilökohtaisesti enää ole ”etulinjakelpoinen” sotimaan, mutta onko maailmanpyörä kuitenkin pyörähtämässä asentoon, jossa joudun seuraamaan, kun ryssä hyökkää maahamme ja sotakuntoiset miehemme joutuvat puolustamaan itsenäistä Suomea?

 

 

Onneksi meillä on nyt Nato turvanamme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Näinkö se kuitenkin käy?, Talvisota, Jatkosota, Lapinsota, sotaveteraanit, Sergei Lavrov, pensasneuvostoliittolainen, Venäjä, Neuvostoliitto, Ukraina, Venäjän hyökkäyssota, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, Nato, Onneksi meillä on Nato turvanamme,

Stalin, Mainilan laukaukset ja Terijoen hallitus tulivat ensimmäisenä mieleen!

Keskiviikko 23.2.2022

Otsikossa mainitut eli Josif Stalinin, Mainilan laukausten ja Terijoen hallituksen olisi suonut jo jäämään historian roskatynnyreihin, mutta nyt ne ovat palanneet jokapäiväiseen elämäämme, kun seuraamme Vladimir Putinin yrityksiä Venäjän imperiumin palauttamisessa.

 

 

On toki myönnettävä, että eräs saksalainen korpraali oli yhdessä Stalinin kanssa vaikuttamassa toisen maailmansodan syttymiseen.

 

 

***************

 

 

Marraskuun 26. päivänä 1939 Leningradin vakoiluosaston päällikön eversti P. G. Tihomirov´n yksikkö toteutti Valkeasaaren Mainilassa tykistökeskityksen neuvostojoukkojen keskelle siten, että laukaukset näyttivät ammutun Suomen puolelta.

 

 

Venäläiset ovat myöhemmin myöntäneet kyseessä olleen Neuvostoliiton itsensä lavastama tykistöisku, jonka tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään hyökkääjältä talvisodassa.

 

 

On ilmeistä, että nyt Venäjä käyttää Ukrainassa sitä samaa taktiikkaa, jota Neuvostoliitto käytti Mainilassa yli 80 vuotta sitten!

 

 

******************

 

 

Terijoen hallitus jota johti Laukaassa syntynyt Otto Ville Kuusinen, oli Neuvostoliiton Talvisodan aikana perustama ”hallitus”, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2.12.1939 solmineensa avunantosopimuksen.

 

Voidaan todeta, että Venäjä soveltaa nyt Ukrainan Luhanskissa ja Donetskissa samoja oppeja, kuin Neuvostoliitto aikoinaan yritti Terijoen hallituksen avulla Suomea kohtaan Talvisodassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Josif Stalin, Vladimir Putin, Ukraina, Mainila, Mainilan laukaukset, Terijoen hallitus, Otto Ville Kuusinen, Luhansk, Donetsk, Neuvostoliitto, Talvisota, Leningradin vakoiluosaston päällikkö eversti P. G. Tihomirov, Terijoki, Leningrad, Adolf Hitler,

Kyllä ruplat ja kopeekat kelpasivat!

Perjantai 3.9.2021 - -Esko Erkkilä-

Sain työelämän aikana olla järjestämässä monia myyntikilpailujen palkintomatkoja Neuvostoliiton silloin miehittämään Viroon ja erityisesti Tallinnaan.

 

Palkintomatkat Viroon saivat jakeluteidemme myyntimiehet kilvan myymään rehujamme, jotta pääsisivät Tallinnaan.

 

Yleensä majapaikkamme Tallinnassa oli Viru-hotelli ja keskeisen sijaintinsa ansiosta se olikin hyvä paikka.

 

Virun alakerrassa oli yökerho, jossa notkeat tytöt esittivät joka ilta hienon revyy-ohjelman.

 

************

 

Taisipa olla Pirkanmaan Osuuskaupan myymälänhoitajien ja myyntimiesten palkintomatka, kun jälleen kerran olimme Virussa ja päivän päätteeksi olimme seuraamassa Virun yökerhossa hienoa revyy-ohjelmaa.

 

Jäimme porukalla ohjelman jälkeen vielä istuskelemaan yökerhoon ja tarjoiluhenkilökunta ryhtyi ajamaan meitä pois yökerhosta.

 

Olimme jukuripäitä ja henkilökunta sai meidät metriltä nousemaan yökerhosta hotellin aulaan ja siitä edelleen majoituskerroksiin.

 

Henkilökunta oli meille vihainen, sillä aiheutimmehan heille ylimääräistä hommaa.

 

Henkilökunnan vihaisuus kuitenkin kaikkosi kertaheitolla, kun joku asiakkaistamme heitti taskuihinsa kertyneet ruplat ja kopeekat kuin kylvämällä henkilökunnalle! Me kaikki yhdyimme taskujemme tyhjentämiseen!

 

Voi sitä kumartelua ja kiitollisuutta, jota saimme, kun äsken meille niin vihaiset henkilökunnan jäsenet alkoivat kontaten kerätä lattialta heille heitettyjä ruplia ja kopeekoita!

 

Kaikkea sitä on tullut koettua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruplat, kopeekat, Pirkanmaan Osuuskauppa, Viru-hotelli, Viru-hotellin yökerho, Viron neuvostomiehitys, Neuvosto-Viro, Neuvostoliitto,

Talvisodan muistomitalin alkuperäinen nimi oli vuosien 1939 - 1940 sodan muistomitali

Tiistai 5.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Meneillään oleva korona-aika luo hyvät mahdollisuudet penkoa ja tutkailla piironginlaatikoiden sisältöä ja niin olen myös tehnyt.

 

Aloitin tutkailemalla Rouvan vanhempien aikoinaan saamia muisto- ja ansiomitaleja:

 

*************


 
Tässä…
 
 
IMG_1273.JPG
 
 
IMG_1274.JPG
 
…vaimoni isän aikoinaan saama Talvisodan muistomitali eli Tsmm, kuten sitä ”kunniamerkkipiireissä” nykyisin kutsutaan.


 

*****************

 

Talvisotahan alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä 30.11.1939 ja päättyi Moskovassa solmittuun rauhaan 13.3.1940.

 

Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio allekirjoitti 2. päivänä elokuuta 1940 asetuksen, jonka asetusteksti kuului näin:

 

A s e t u s

vuosien 1939–1940 sodan muistomitalista.

 

Annettu Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1940.

____________


 Puolustusministerin esittelystä säädetään:

1 §.

Vuosien 1939–1940 sodan sekä siinä osoitetun yksimielisen puolustustahdon ja isänmaan hyväksi suoritettujen tekojen muistoksi perustetaan muistomitali.

2 §.

Mitali lyötetään raudasta. Se on ympyränmuotoinen, tummaksi himmennetty, läpimitaltaan 31 mm suuruinen mitali, jonka etusivulle läpimitaltaan 18 mm suuruiseen, ympyränmuotoiseen keskikuvioon on sovitettu lumipukuinen, ampuva sotilas. Keskikuviota ympäröivät Suomen maakuntavaakunat, Karjalan vaakunaan kuuluvat käsivarret ja kruunu ilman vaakunakilpeä sovitettuina mitalin yläosaan, siitä osittain ulkonevan ristin päälle, ja mitalin alaosaan sovitettuina vuosiluvut 1939–1940. Mitalin takasivulle on sileään pintaan kaiverrettu havuseppele, sen sisälle sanat: ”Kunnia Isänmaa”, …

 

 

 

***********************

 

 

On nykypäivänä huomattava, että tuolloin puhuttiin vuosien 1939 – 1940 sodasta ja termi Talvisota tuli käyttöön vasta myöhemmin.

 

Talvisodan muistomitalia sen saanut kantoi 32 mm leveässä mustassa nauhassa, jonka keskellä on kaksi 3 mm:n levyistä punaista juovaa ja niiden välissä 4 mm leveä musta juova. Mitali kiinnitettiin rinnan vasemmalle puolelle. 

 

Muistomitaleita myönnettiin ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin nimissä yli 700 000 henkilölle, joista yli 10 000 oli ulkomaalaisia. Mitalien jakelu aloitettiin vuoden 1940 syksyllä ja niitä jaettiin vuoden 1992 loppuun saakka.

 

Muistomitalin suunnitteli majuri Aarno Karimo.

*******************

 

Isäni jäämistössä on sama mitali ja pyrin nyt talvikauden aikana tutkailemaan myös sitä tarkemmin.

 

Mainittakoon, että mitalin saaneiden omaiset eivät voi kantaa tuota mitalia rinnassaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Tsmm, Talvisodan muistomitali, Talvisota 30.11.1939 - 13.3.1940, Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, Moskovan rauha, C.G. E. Mannerheim, Kyösti Kallio, asetus vuosien 1939 - 1940 sotien muistomitalista,

Maailman ensimmäisen naiskosmonautin isän sankarihauta on Impilahdella

Torstai 5.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin vanhoihin valokuvakansioihini ja löysin sieltä mm. kuvan…

 

 

IMG_0863.JPG

 

…maailman ensimmäisen naiskosmonautin Valentina Tereskovan isän hautamuistokivestä.

 

Neuvostoliittolaisesta lentokapteeni Valentina Tereskovasta tuli maailman ensimmäinen naiskosmonautti, kun hän kesäkuun 16. päivänä 1963 laskeutui Vostok-6 -aluksen kapteenina maahan kaksi vuorokautta, 22 tuntia ja 50 minuuttia kestäneeltä avaruuslennolta.

 

Valentina Tereskova on syntynyt maaliskuun 6. päivänä 1937. Hänen isänsä toimi traktorinkuljettajana eräässä maalaiskylässä Jaroslavlin alueella.

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja Valentinan isä joutui sotaan hyökkäysvaunun kuljettajaksi. Hän kuului ilmeisesti legendaariseen 168 divisioonaan, jonka suomalaiset motittivat Lemetin maastoon Impilahdella.

 

Valentinan isä ei milloinkaan palannut kotiinsa, sillä hän kohtasi määränpäänsä Koirinojan maastossa Suomessa Talvisodan neuvostouhrina.

 

Koirinojan seudun mottitaisteluissa 1939-1940 on arvioitu menehtyneen 35.000 puna-armeijalaista ja 5.000 suomalaista. Valentina Tereskovan isä oli eräs kaatuneista neuvostosotilaista.

 

Uomaalle johtavan tien varressa on kymmenkunta neuvostoajan sotamuistomerkkiä ja yksi niistä on Valentina Tereskovan isälle omistettu muistokivi. Muistokivessä on neuvostotapaan kuva hyökkäysvaununkuljettaja Treskovista sekä hänen henkilötietonsa.

 

Avaruuslentonsa jälkeen Valentina Tereskovalla oli puna-armeijassa korkea asema. Sen turvin hän pystyi jäljittämään isänsä kohtalon Talvisodassa.

 

Tehtävä oli arvostetulle upseerillekin vaikea, sillä neuvostoaikainen historiankirjoitus ei tuntenut Talvisotaa. Kosmonautti Tereskova kuitenkin onnistui ja hän hankki Koirinojan kankaalle isälleen muistokiven.

 

Kerrotaan, että monena Voiton päivänä eli toukokuun 9. päivänä Valentina Tereskova laskeutui helikopterilla lähelle nykyistä Murheen Ristiä ja käveli siitä isänsä hautakivelle ja laski sille seppeleen.

 

Kunnioitettava ele maailmankuululta sotilaalta!

 

Olen muutaman kerran vieraillut hyökkäysvaununkuljettaja Tereskovin muistokivellä. Se sijaitsee Murheen Ristiltä jonkin matkaa pohjoisen suuntaan. Uusien tiejärjestelyiden vuoksi muistokivelle osaaminen on nykyisin vaikeaa ja viime vuosien Venäjän matkoillani muistokivellä en ole käynyt.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valentina Tereskova, maailman ensimmäinen naiskosmonautti, maailman ensimmäinen naiskosmonautti Valentina Tereskova, Impilahti, Koirinoja, Murheen Risti, Talvisota, Talvisodan neuvostoliittolaiset sankarivainajat,

Karjalassa Pitkärannan sairaalassa on karut olosuhteet

Lauantai 4.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Pitkäranta sijaitsee Laatokan pohjoispuolella noin sadan kilometrin etäisyydellä Suomen rajasta. Pitkäranta on niiden alueiden joukossa, jotka jouduttiin Talvi- ja Jatkosodan jälkeen luovuttamaan Neuvostoliitolle.

 

Ilta-Sanomat kertoi eilen, että Pitkärannan sairaalasta on irtisanoutunut lääkäreitä sen vuoksi, että sairaalaan ei ole saatu kunnollisia suojavälineitä lääkäreille ja hoitajille.

 

Lääkäreille oli Ilta-Sanomien mukaan toimitettu suoja-asuiksi maalaus- ja rakennustöissä käytettäviä suojia. Hengityssuojaimet ovat likaisia ja ”miten-kuten" ommeltuja.

 

******************

 

Minulla on henkilökohtainen kokemus Pitkärannan sairaalasta vuodelta 1995, sillä silloin olin mukana sukumatkalla anoppini synnyin paikan raunioille Mantsinsaarella - onneksi kokemukseni ei ole potilaana!

 

Yövyimme muistaakseni kolmekin yötä Pitkärannassa ”hotellissa”, joka todellisuudessa oli ränsistynyt kerrostalo.

 

Joissakin ”hotellihuoneissa” oli sähköhelloja, mutta ei niillä voinut vettä keittää tai ruokaa laittaa, sillä helloja oli kylmänä vuodenaikana käytetty huoneiden lämmittämiseen ja sen vuoksi hellojen levyt olivat käpristyneet melkein puolipallon muotoisiksi!

 

*****************

 

Mutta siihen tutustumiseeni Pitkärannan sairaalaan!

 

Kävin jonain iltana kävelylenkillä Pitkärannan sairaalan portilla - sairaala-alueelle en mennyt.

 

Portilla oli muovirakenteinen roska-astia ja kannen nostettuani näin kuution kokoisen roska-astian olevan puolillaan verisiä riepuja ja siteitä sekä lukemattoman määrän verisiä ruiskuja, joita oli ilmeisesti käytetty hoitotoimenpiteissä!

 

Paiskasin kannen kiinni ja olin tyytyväinen, että ei tarvinnut tuonne mennä potilaana!

 

*************

 

Omasta kokemuksestani on aikaa kulunut 25 –vuotta, mutta sen perusteella uskon, että eilinen Ilta-Sanomien juttu on täyttä totta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pitkäranta, Talvisota, Jatkosota, Mantsinsaari, Pitkärannan sairaala, Neuvostoliitto,

Kansanmurhan uhrien museossa Vilnassa kerrotaan myös muista kuin Neuvostoliiton hirmuteoista

Keskiviikko 25.7.2018 - -Esko Erkkilä-

IMG_1994.JPG

 

 

Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa jakoivat etupiirinsä elokuun 23. 1939 päivätyllä sopimuksella, jonka allekirjoittivat Natsi-Saksan puolelta Joachim von Ribbentrop ja Neuvostoliiton puolelta Vyacheslav Molotov.

 

 

Sopimuksella sopijaosapuolet sopivat, että Baltian maat sekä Suomi kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin.

 

 

 

IMG_1995.JPG

 

 

Näyttelyssä palautetaan katsojien mieliin myös ne Liettuan uudelleenitsenäistymiseen liittyvät tapahtumat, jotka tapahtuivat tammikuun 11 – 13 päivinä 1991.

 

 

Tuolloin Neuvostoliitto tappoi kolmetoista liettualaista.

 

 

**************************

 

 

 

IMG_1965.JPG

 

 

Myös Gestapon Liettuassa harjoittamia juutalaisvainoja käsitellään museossa.

 

 

 

***************************

 

 

IMG_2001.JPG

 

 

Liettualaisten Metsäveljien partisaanitoiminta neuvosto-miehittäjää vastaan saa merkittävän osuuden museon näyttelyissä.

 

 

Seuraavassa muutama kuva tästä osiosta:

 

 

 

IMG_2002.JPG

 

 

 

IMG_2006.JPG

 

 

 

IMG_2009.JPG

 

 

 

IMG_2010.JPG

 

 

**********************

 

 

 

Palaan vielä Neuvostoliiton KGB:n tuossa nykyisessä museorakennuksessa suorittamiin liettualaisten teloituksiin:

 

 

 

IMG_1989.JPG

 

 

 

Jälkipolville onneksi Neuvostoliitto piti tarkkaa kirjanpitoa teloittamiensa liettualaisten lukumäärästä ja tästä kirjanpidosta ilmenee, että vuosina 1944 – 1947 nykyisessä museotalossa surmattiin 767 liettulaista.

 

 

Kun otetaan huomioon myös muilla paikkakunnilla ja tuon em. aikajakson ulkopuolella teloitetut liettualaiset, päästään lukumäärään 1.038 liettualaista.

 

 

**********************

 

 

On monesti todettu, että Stalin oli paljon katalampi diktaattori kuin Hitler, jos huomioidaan molempien eri tavoin likvidoimat ihmiset.

 

 

Tämä liettualaisdokumentti puhuu omaa kieltään Stalinista.

 

 

Mitä olisikaan tapahtunut suomalaisille, jos Talvisodan ja Jatkosodan lopputulos olisi ollut sellainen, että Neuvostoliitto olisi pystynyt valloittamaan Suomen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2018, Balkan2018, Kansanmurhan uhrien museo, Kansanmurhan uhrien museo Vilmassa, KGB:n teloittamat liettualaiset, Gestabo Liettuassa, Vilnan museot, Ribbentrop-Molotov 1939, Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa yhteistyössä, Joachim von Ribbentrop,

Rauhanpatsas Ylöjärvellä, kiivainta rauhan julistamista Suomen ja Neuvostoliiton kesken

Keskiviikko 30.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungintalon lähimaastossa Räikänpuistossa sijaitsee Kaarlo Kalliomäen suunnittelema Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyttä kuvaava Rauhanpatsas, joka nykypäivänä on kai siirretty alkuperäiseltä paikaltaan hieman sivummalle.

 

 

 

IMG_9743.JPG

 

 

Rauhanpatsas ”ETYK-linnut” on paljastettu vuonna 1977 ja paikalla olivat Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen sekä silloinen ulkoministeri Paavo Väyrynen.

 

 

Voit katsoa paljastustilaisuudesta kuvatun YouTube-videon googlaamalla ”Rauhanpatsas, Ylöjärvi”.

 

 

 

IMG_9745.JPG

 

 

Patsaan jalustassa on laatta, jossa on seuraava teksti:

 

 

Tämä rauhanpatsas on pystytetty 18.9.1977 muistomer-

 

 

kiksi sodan raskaista koettelemuksista.  Muistomerkin sa-

 

 

noma suuntautuu tulevaisuuteen – ystävyyden, yhteistyön

 

 

ja rauhan lujittamiseen Suomen ja Neuvostoliiton sekä

 

 

maailman kaikkien kansojen kesken.

 

 

 

                      Rauhanpatsastoimikunta – Ylöjärven kunta

 

 

 

Aikansa aikaansaannos!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rauhanpatsas, Rauhanpatsas Ylöjärvi, Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen, ulkoministeri Paavo Väyrynen, Kaarlo Kalliomäki, Suomi ja Neuvostoliitto,

Neuvostoliiton valvomasta konepistooliajasta Naton jäseneksi

Sunnuntai 20.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Kun käy Virossa, niin kaukaisilta tuntuvat ne ajat, jolloin konepistoolimiehet valvoivat suomalaisten liikkumista Tallinnan satamassa ja nousemista Georg Ots-laivasta.

 

 

Oli varmaan vuosi 1978, kun ensimmäisen kerran pääsin käymään Virossa. Kyseessä oli agrologien opintomatka Tallinnaan ja Pärnuun.

 

 

Neuvostoliiton rajavalvontaviranomaiset suorastaan simputtivat siihen aikaan maahan saapuvia, sillä tullitarkastus saattoi kestää kolmekin tuntia.

 

 

Toista on nykyään, sillä Tallinnaan saapuessa tuntuu, että kukaan ei valvo maahan saapumista. Tosiasiassa maahantulijat ovat varmaankin kattavassa kameravalvonnassa ja niin itsenäisen maan pitääkin toimia.

 

 

Joskus tulee pohdiskeltua, että on onni ollut saada elää ne vuodet ja seurata läheltä, kun sukulaiskansamme on saanut nousta neuvostoikeen alta ja liittyä vapaiden kansojen joukkoon.

 

 

Saattaa olla, että lähipäivinä kirjottelen enemmänkin Virosta ja niistä kokemuksista, joita koin kolmipäiväisen Viron-matkamme aikana!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Georg Ots-laiva, Vapaa Viro, Viron hyvinvointi, Neuvostoliitto,

Hölmön tölväys vaati uhreja myös Viljakkalalta

Lauantai 7.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta 30. marraskuuta 1939 ja alkoi Talvisota.

 

 

Viljakkalan miehet lähtivät Isänmaata puolustamaan 14.10.1939 ja he joutuivat monien muiden tavoin osallistumaan sittemmin ”Hölmön tölväyksenä” –tunnettuun sotatoimeen 23.12.1939.

 

 

Hölmön tölväyksen piti olla hyökkäystoimi ja siihen osallistui viiden divisioonan joukkoja – hyökkäyksen tarkoituksena oli tuhota vihollisjoukkoja Summan mutkan alueella.

 

 

Hölmön tölväystä johti kenraaliluutnantti Harald Öhquist ja hän painosti Mannerheimia hyväksymään hyökkäyksen. Öhquist oli sodanajan kenraalikunnasta se, joka muutenkin aiheutti eniten päänvaivaa ylipäällikkö Mannerheimille.

 

 

Sotatoimen piti alkaa aamuvarhaisella, mutta liian tiukan aikataulun ja puutteellisten viestiyhteyksien vuoksi monet joukot myöhästyivät hyökkäyksen aloituksesta.  Viestiyhteyksien puuttumisen vuoksi joukoille ei pystytty antamaan tykistötukea.

 

 

Kenraaliluutnantti Öhquist antoi klo 14.30 käskyn, että hyökkäys keskeytetään.

 

 

Tiedot Hölmön tölväyksen tappiosta vaihtelevat, mutta kaatuneita oli lähes 400, haavoittuneita n. 800 ja kadonneita parisensataa eli kokonaistappiot lähentelevät 1 500 sotilasta.

 

 

*********************

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla lepää ainakin neljä viljakkalalaista, jotka kaatuivat Hölmön tölväyksessä.

 

 

 

Tässä Hölmön tölväyksessä kaatuneiden muistokivet Viljakkalan sankarihautasmaalla:

 

 

 

IMG_3215.JPG

 

 

 

IMG_3214.JPG

 

 

 

IMG_3213.JPG

 

 

 

IMG_3212.JPG

 

 

 ********************

 

Suuri tunnustus niille Viljakkalan seurakunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille, jotka jo Talvisodan aikana tekivät päätöksen, että sankarivainajien muistokiviin merkitään vainajan kaatumispaikkakunta.

 

 

 

Kunniakkaiden sotiemme historia saa aivan uudet mittasuhteet, kun voimme tänäänkin paikallistaa viljakkalalaisten sankarivainajien kaatumispaikkakunnat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hölmön tölväys, Viljakkala, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan sankarihautausmaa, ylipäällikkö Mannerheim, kenraali Harald Öhquist, kenraaliluutnantti Harald Öhquist, Talvisota, Neuvostoliitto, Summa, Summajoki,

Talvisota alkoi 76 -vuotta sitten klo 06.50

Maanantai 30.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 klo 06.50.

 

 

Anoppini kotipitäjä Salmi oli ensimmäisiä Neuvostoliiton kohteita, kun suurvalta alkoi hyökkäyksensä.

 

 

Anoppini oli kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaarelta.

 

 

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Talvisodan syttyessä 24 –vuotias ja hän oli jo aikoja sitten jättänyt kotisaarensa ja siirtynyt etsimään leveämpää leipää mantereelta.

 

 

Mantsinsaarella lähellä anoppini kotikylää Työmpäisiä sijaitsi kahden Canet-tykin patteri, jonka tykit olivat toiminnassa koko Talvisodan ajan.

 

 

Neuvostoliitto pystyi hyökkäämään mantereella aina Koirinojalle saakka, joten Mantsin linnake jäi kauas mantereella kulkevan rintamalinjan taakse.

 

 

Mantsin kaksi tykkiä ampuivat tehokasta tultaan vihollisen ryhmitykseen koko 105 päivää kestäneen Talvisodan ajan.

 

 

Mantsin miehet perääntyivät Mantsinsaarelta vasta rauhanteon jälkeen eli 13.3.1940.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tarkka tykkituli oli mahdollista sen vuoksi, että ennen sodan alkamista linnake oli rauhan aikana kartta- ja maastoharjoituksina valmistellut useita kohteita mantereelta tykkitulen kohteiksi.

 

 

Olen muutaman kerran käynyt Mantsinsaarella ja eräs kohde joka kerralla on ollut Mantsin linnake.

 

 

Viimeisimmästä käynnistäni on kulunut aikaa jo kymmenkunta vuotta. Tykit ovat tukikohdasta poissa, mutta tykkiasemien tykkikehät ovat edelleen paikoillaan.

 

 

Tykkiasemien takana ruoho ei edelleenkään kasva, sillä tykkien taakse suuntautuneet lieskat ovat polttaneet maaston niin, että ruoho ei ole vielä saanut kasvunotetta.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tykeistä ja niiden urheasta toiminnasta on Lauri Immonen kirjoittanut kirjan, jonka nimi on:

 

”Kaksi tykkiä: Mantsinsaari talvisodassa”

 

 

Kannustan hankkimaan Immosen kirjan, sillä se kertoo laajasti niistä taisteluista, joissa Mantsin miehet kunnostautuivat. Immosen kirjaa ei varmaankaan ole saatavissa minkään kirjaston hyllystä, mutta kirjastojen kaukolainauksella se varmaan vielä löytyy – minulla on kaksikin kappaletta noita kirjoja, mutta vaatisi aikamoisen etsinnän, että niistä edes toisen löytäisin helposti.

 

 

Näin Talvisodan syttymispäivän muistopäivänä on paikallaan muistella suurella arvonannolla niitä miehiä, jotka toiminnallaan ja monet omalla verellään takasivat sen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota alkoi 30.11.1939 klo 06.50, Talvisota, Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, Mantsinsaari, Mantsinsaaren linnake, Lauri Immonen, Kaksi tykkiä, Lauri Immonen Kaksi tykkiä, Mantsin miehet, Mantsinsaari Talvisodassa, Salmi. Salmi Mantsinsaari

Konstantin Päts toivottaa vierailijat tervetulleeksi Saarenmaan Museoon sille osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä

Maanantai 21.9.2015 - -Esko Erkkilä-

 

 

molo1.jpg

 

 

Viron ensimmäistä presidenttiä Konstantin Päts´ä esittävä vahanukke toivottaa Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa kävijät tervetulleiksi osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä Molotov-Rippentrop –sopimuksen seurauksena.

 

 

Päts´n roolista todellisena itsenäisyysmiehenä on liikkeellä väitteitä myös toisenlaisena valtiomiehenä, kun viitataan hänen ja Viron Puolustusvoiman komentajan Johan Laidonerin toimiin Viron itsenäisyyden menettämisessä.

 

 

Päts n kovat koettelemukset myöhemmin Neuvostoliitossa antavat kuitenkin tukea sille, että Konstantin Päts pyrki toimimaan Viron ja virolaisten parhaaksi.

 

 

 

 

molo2.jpg

 

 
Museossa on aitiopaikalla Molotov-Ribbentrop –sopimus, jolla Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat mm. Baltin maat sekä Suomen kuuluviksi Neuvostoliiton etupiiriin.

 

 

Sopimus solmittiin 23.8.1939.

 

 

 

 

molo3.jpg

 

 

Sopimuksen allekirjoitti Neuvostoliiton puolelta pääministeri ja ulkoasiain kansankomissaari (ulkoministeri) Vlatseslav Molotov, mutta ”taustapiruna” oli tietenkin diktaattori Josef Stalin.

 

 

 

 

molo4.jpg

 

 

Saksan puolelta sopimuksen allekirjoitti natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop, jolla taas puolestaan oli taustapiruna Adolf Hitler.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

molo5.jpg

 

 

Saarenmaan Museossa tuodaan esille kaksi synkkää päivämäärää; 14.6.1941 ja 30.6.1941.

 

 

  • 14.6.1941 Saarenmaalta kyydittiin Neuvostoliiton toimesta 479 saarenmaalaista Siperiaan

 

ja

 

  • saman kohtalon koki 30.6.1941 peräti 654 saarenmaalaista.

 

 

 

***************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on esillä kaksi lippua, jotka ovat merkinneet surua, pelkoa, vainoja sekä kuolemaa miljoonille ihmisille Euroopassa ja koko maailmassa;

 

 

 

molo6.jpg

 

 

Saksan hakaristilippu

 

 

ja

 

 

 

 

molo7.jpg

 

 

Neuvostoliiton lippu, jossa on kuvattuna sirppi ja vasara.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saarenmaan Museo, Kursesaari, Piispanlinna, Konstantin Päts, Johan Laidoner, Vlatseslav Molotov, Josef Stalin, Joachim von Ribbentrop, Molotov-Ribbentrop -sopimus, Adolf Hitler, natsi-Saksa, Neuvostoliitto, saarenmaa2015,

"Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa"

Perjantai 1.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikon sanat on kaiverrettu siihen muistomerkkiin, joka sijaitsee Terijoen evankelisluterilaisen kirkon kirkkopuistossa Terijoella.

 

Yleensä suomalaisretkikunnat pysähtyvät Terijoella ihailemaan Terijoen ortodoksikirkkoa ja komeahan se onkin.

 

 

 

 

teri1

 

 

Tässä bussin ikkunasta kuvattu huono ja vajavainen kuva Terijoen ortodoksikirkosta 6.7.2014, jolloin sain olla mukana Karjalan kannakselle ja Pietariin suuntautuneella matkalla.

 

Olen useasti käynyt Terijoella, mutta milloinkaan en ole päässyt vierailemaan Terijoen ortodoksikirkossa – tavoitteita pitää olla ja vierailu siellä on yksi tavoitteeni tulevina vuosina!

 

 

 

 

teri2

 

 

Terijoen ortodoksikirkossa oli meneillään jumalanpalvelus ja emme halunneet mennä sitä häiritsemään, joten ajoimme ylämäkeen Terijoen keskustaan.

 

Terijoen evankelisluterilainen kirkko kirkkopuistoineen oli tutustumiskohteemme ja hyvä niin, sillä kohde oli minulle ja monelle muullekin seurueemme jäsenelle ennenkäymätön.

 

 

***********

 

 

Terijoen kirkko on Josef Stenbäck`n suunnittelema.

 

Stenbäck (1854 – 1929) oli aikakautensa tuotteliain kirkkoarkkitehti. Hänen kynänsä on tuottanut Suomeen kaikkiaan 35 kirkkoa.

 

Pääsin viime kesä tutustumaan pakkoluovutetulla alueella sijaitsevaan Räisälän kirkkoon ja on helppo uskoa, että Räisälän ja Terijoen kirkot ovat saman arkkitehdin luomuksia.

 

Stenbäck suunnitteli Suomeen puukirkkoja, tiilikirkkoja, kivikirkkoja sekä rapattuja fasadipintakirkkoja – Terijoen kirkko on rapattu fasadipintakirkko.

 

 

***********

 

 

 

 

teri3

 

 

Terijoen kirkon vierellä sijaitsee sankarihautausmaa, jonne haudattujen sankarivainajien hautoja ei enää ole yksilöitävissä, mutta…

 

 

 

 

teri4

 

 

…paikalla on kuitenkin Terijoki-Seura ry:n ja Terijoki Säätiön pystyttämä muistomerkki.

 

Muistomerkissä todetaan, että tälle paikalle on haudattu ja siunattu 75 sodissa 1939 – 1944 kaatunutta suomalaista, terijokelaista sotilasta.

 

 

 

 

************

 

 

Muistomerkin sivuilla on mainittu nimin, syntymävuosin ja kaatumisvuosin ne terijokelaiset sotilaat, jotka antoivat henkensä Suomea puolustaessaan:

 

 

 

teri5

 

 

 

 

teri6

 

 

 

 

teri7

 

 

 

***********

 

 

Meillä oli tavanmukainen kiire, mutta onneksi poikkesin kirkkoon sisälle.

 

 

 

Terijoen ev. luterilainen kirkko on poikkeuksellinen kohde, sillä kirkossa on satunnaiskävijänkin aistittavissa herkkä, kirkollinen tunnelma.

 

 

 

 

teri8

 

 

Kirkon alkuperäinen, Ilmari Launiksen maalaama alttaritaulu ”Jeesus asettaa myrskyn” on sodan melskeissä kadonnut ja nyt alttaritaulun paikalla on paikallisen seurakunnan asettamana krusifiksi – venäläiset kutsuvat Terijokea Zelenogorskiksi.

 

 

 

 

teri9

 

 

Terijoen kirkon saarnastuoli…

 

 

 

 

teri10

 

 

…ja urkuparvi korostavat kirkon levollista ilmettä.

 

 

*************

 

 

 

 

teri11

 

 

Terijoen kirkon kirkkopuistossa on taideteos, jossa kaksi kivääriä muuntuu piippujensa kohdalla monimuotoisiksi rauhan elementeiksi eli puiksi.

 

 

 

 

teri12

 

 

Toisen kiväärin piipun ”oksalla” istuu rauhaa kuvaten rauhankyyhkynen ja muistomerkkiin on kaiverrettu

 

 

”NEUVOSTOLIITTOLAIS – SUOMALAINEN SOTA 1939 – 1940”

 

sekä tämän jutun otsikossa esiintyvät Markuksen evankeliumin sanat

 

”Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa”.

 

Erityisen ajankohtainen viesti nykypäivänä!

 

 

Terijoella käydessä kannattaa pyytää opasta ohjaamaan matkaseurue tutustumaan Terijoen evankelisluterilaiseen kirkkoon ja sen kirkkopuistoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa, Terijoen kirkko, Josef Stenbäck, Terijoki-Seura ry, Terijoki Säätiö, Ilmari Launis, Jeesus asettaa myrskyn, Terijoen kirkon alttaritaulu, Neuvostoliittolais - suomalainen sota 1939 - 1940, suomenlahti2014,

Missä olin, kun Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui?

Perjantai 2.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa, lähellä Prypjatin kaupunkia, tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 ydinvoimalaonnettomuus, joka aiheuttaa vakavia ongelmia ydinvoiman etenemiselle vielä tänäänkin.

 

  

Tšernobyl kuului silloin Neuvostoliittoon ja onnettomuus kirjattiin silloin ja kirjataan nykyisinkin Neuvostoliiton ”piikkiin”.

 

Missäkö olin silloin?

 

Muistan tapahtumahetken hyvin, vaikka tapahtumalla ei ollutkaan välittömiä vaikutuksia suomalaisten elämään.

 

Olin Saariselällä Kakslauttasessa isäntänä jälleenmyyjäporukallemme, sillä mukana palkinto- ja koulutusmatkalla oli Osuuskauppa Keskimaan rehunmyyntihenkilöitä.

 

Matka oli Keskimaan myyntihenkilöstölle tärkeä tilaisuus. Se oli tärkeä heidän yhteishenkensä luojana, sillä olivathan maakunnan osuuskaupat yhdistäneet voimansa vasta vuonna 1984 maakunnalliseksi osuuskaupaksi – Osuuskauppa Keskimaaksi.

 

Vietimme muutaman päivän tiiviisti luennoilla, mutta myös Saariselän ladut tulivat matkan aikana tutuiksi.

 

 

******

 

Olimme lähdössä kotimatkalle, kun kuulimme radiosta, että jossain Neuvostoliitossa oli tapahtunut ydinvoimalaonnettomuus.

 

”Kotiinlähtöpäivämme” saattoi olla sunnuntai eli yksi päivä onnettomuuden jälkeen, sillä eihän siihen aikaan Neuvostoliiton onnettomuuksista kerrottu kovinkaan helposti. Toisaalta Neuvostoliitto yritti salata tapahtuman.

 

******

 

Tuolloin maatalouskaupalla oli merkittävä rooli maatalouden tuotantotarvikkeiden myynnissä, mutta maatalouden rakennemuutos on tehnyt maatalouskaupan lähes tarpeettomaksi.

 

Nykypäivän maataloustuottaja asioi suoraan teollisuuden kanssa ja maatalouskauppa on saanut sopeutua tilanteeseen.

 

Nykytilanne on terve, sillä maatalouskauppa oli aikoinaan tehokas välistävetäjä ja kustannusten kohottaja. Kauppa otti omat siivunsa, kun viljelijä hankki tuotantotarvikkeita ja se otti taas siivunsa, kun tuottaja toimitti vaikkapa viljaa viljanjalostusteollisuudelle!

 

Erityisen ansiokas maatalouden kustannusten kohottajana oli sittemmin konkurssiin päätynyt Keskusosuusliike Hankkija. Hankkijan päätyminen konkurssiin aloitti maatalouskaupan tehostumisajan.

 

******

 

No nyt päädyin hieman sivuraiteille Tšernobylin ydinvoimaonnettomuuden muistelemisessa, mutta tapahtuman omakohtainen muisteleminen johdatteli luontevasti niihin aikoihin, jolloin maatalouskaupalla vielä oli merkitystä ja se oli keskeinen yhteistyötaho mm. silloisissa työtehtävissäni.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tsernobyl, Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus, Osuuskauppa Keskimaa, Hankkija, Keskusosuusliike Hankkija, Hankkijan konkurssi, maatalouskauppa, maatalouskaupan palkkiot, Neuvostoliitto, Ukraina,

Kaipiaisten asema sekä Sippolan Enäjärven kylä olivat tärkeitä paikkoja Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten Talvisotataipaleella

Sunnuntai 14.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Talvisota alkoi marraskuun 30. päivänä 1939, mutta Suomen neuvokkaan valtiojohdon ansiosta maamme onnistui valmistautumaan Neuvostoliiton hyökkäykseen.

 

Tuo neuvokas menettely oli YH eli Ylimääräiset harjoitukset. YH oli luonteeltaan kertausharjoitukset ja poliittisesti siten ”miedompi” menettely kuin LKP eli Liikekannallepano.

 

YH aloitettiin lokakuussa 1939 ja sen ansiosta Suomi pystyi ainakin jossain määrin kohtamaan valmistautuneena Neuvostoliiton aloittaman hyökkäyksen.

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten komppaniat perustettiin omissa pitäjissä, mutta varsinaisen joukko-osaston eli JR 17:n perustaminen tapahtui Tampereen Yhteiskoululla ja Lyseolla 20.10.1939.

 

Joukko-osasto siirtyi junakuljetuksella Kaipiaisten asemalle, jonne se saapui seuraavana päivänä eli 21.10.1939.

 

Kaipiainen on minulle hyvinkin tuttu paikka, sillä 40 vuotta minulle leipää tarjonnut työnantajani perusti sinne 1970-luvulla nykyaikaisen rehutehtaan. Häpeä tunnustaa, että en ole koskaan poikennut Kaipiaisten asemalla, mutta Kaipiaisissa sijaitsevalla Rehuraisio Oy:n rehutehtaalla sitäkin useammin.

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miehet eivät jääneet Kaipiaisiin, vaan jatkoivat matkaansa marssien kymmenkunta kilometriä Sippolan kirkonkylän ja Haminan suuntaan Enäjärvelle.

 

Enäjärvi, kuten Kaipiaisten asemakin kuuluivat tuolloin Sippolan pitäjään.

 

Sippola ja Anjala muodostivat 1975 Anjalankosken kauppalan, josta tuli Anjalankosken kaupunki vuonna 1977.

 

Kuntauudistukset jatkuivat ja Anjalankoski muodosti yhdessä Elimäen, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken sekä Valkealan kanssa Kouvolan kaupungin vuonna 2009. Tämä merkitsee, että Kaipiaisten asema ja Enäjärven kylä kuuluvat nykyään Kouvolan kaupunkiin.

 

 

ena1

 


Pysähdyimme taannoisella Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten läheisten sotahistoriamatkamme paluumatkalla Enäjärvellä.

 

Tulimme Enäjärvelle Haminan suunnasta tietä, joka on tullut minulle hyvinkin tutuksi työurani aikana.

 

 

ena2

 

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten Talvisotaan valmistava leirikoulutus tapahtui näillä männikkökankailla hieman Enärveltä Haminan suuntaan siten, että joukko siirtyi varsinaiselle sotatoimialueelle eli Viipurin Tienhaaraan Itsenäisyyspäivänä 6.12.1939.

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten Enäjärvi-vaihe kesti n. 1 ½ kuukautta ja sinä aikana Neuvostoliitto ehti aloittamaan Talvisodan.

 

 

ena31

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on tavannut tarjota shampanjat matkalaisille aina matkan alkupuoliskolla, mutta nyt hän halusi juhlistaan matkamme loppuvaihetta niin, että shampanjat tarjottiin meille vasta Enäjärvellä.

 

 

ena4

 

 

Hyvistä yrityksistäni huolimatta en onnistunut kuvaamaan shampanjapullon korkin lentämistä!

 

 

 

ena5

 

 

Keskustelen tässä kenraali Lehtimäen kanssa ja lausun hänelle kiitoksia hienosta matkasta!

 

 

Arvostan, että matkamme aikana pääsin tutustumaan isäni sotapolun alkamiseen Kaipiaisissa ja Enäjärvellä.

 

Isäni sotapolku kesti koko Talvisodan sekä Jatkosodan ja niiden lisäksi hän oli mukana vielä Lapinsodassa, kun kenraali Hersalon joukot valtasivat ”laivakoukkauksen” tuloksena Tornion.

 

Olemme paljon velkaa näille sotasankareille!

 

 

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: kenraali Pentti Lehtimäki, kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki, JR 17, Viljakkalan mihet Talvisodassa, Hämeenkyrön miehet Talvisodassa, Talvisota, Kaipiainen, Kaipiaisten asema, Enäjärvi, Enäjärvi Sippolassa, Sippola, Sippolan kunta, Neuvostoliitto,

Rusinapommittaja ja Mathias Rust´n Punaisen torin -lennollaan käyttämä Cessna ovat esillä Deutsches Technikmuseum`ssa Berliinissä

Perjantai 14.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Palaan tässä jutussani syyskuun puoliväliin v. 2011.

 

Olin silloin sukulaismiehen kanssa muutaman päivän lomamatkalla Berliinissä. Eräänä käyntikohteenamme oli Berliinin Tekniikan museo eli Deutsches Technikmuseum Berlin.

 

Museo on saksalaiseen museotapaan massiivinen ja sen annista pystyy yhdellä käyntikerralla tutustumaan vain osaan.

 

Käyntimme aikana museon ilmailuosasto oli suljettuna, mutta näimme silti siellä kaksi maailmanhistoriaan vaikuttanutta lentokonetta.

 

 

rust1

 

Museon katolle on sijoitettu Douglas C-47 “Skytrain”. Se on kuin juuri jyristämässä museon yli – vain jyrinä puuttuu!

 

 

rust2

 

Tämä kone on yksi niistä lentokoneista, joilla ylläpidettiin Berliinin ilmasiltaa 1948 – 1949.

”Rusinapommittaja” –lempinimen nämä koneet saivat sen vuoksi, kun eräät lentäjät pudottivat Berliiniin koneistaan makeisia tai rusinoita pienillä laskuvarjoilla.

 

 

rust3

 

Museon aulatilassa on länsisaksalaisen harrastelentäjä Mathias Rust´n käyttämä Cessna 172-P –pienkone, jolla hän lensi Suomesta Malmin lentokentältä Moskovan Punaiselle torille 28.5.1987. 

Valkoisen koneen rekisterinumero on D-ECJB. 

Rust saattoi Neuvostoliiton ilmavalvonnan häpeään, kun hän laskeutui Suurelle Moskovajoen sillalle ja körötteli sitten Cessnallaan 70 metriä leveälle ja 330 metriä pitkälle Punaiselle torille.

 

 

rust4

 

Rust yritti kolmasti laskeutua suoraan Punaiselle torille, mutta torilla parveilleen väkijoukon vuoksi suora laskeutuminen torille ei onnistunut.

 

 

Rust´n lennon vuoksi Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatshov erotti puolustusministeri Sergei Sokolovin ja ilmapuolustuksen komentajan Aleksandr Koldunovin.

 

 

Molemmat näkemämme lentokoneet ovat osa maailmanhistoriaa ja mm. niiden vuoksi suosittelenkin tutustumista Berliinin Tekniikan museoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Mathias Rust, rusinapommittaja, Berliinin saarto, Deutsches Technikmuseum, Berliini, Berlin, Douglas C-47, Cessna, Cessna 172-p, D-ECJB, Punainen tori, Moskova, Neuvostoliitto,

Rakveren Näyttelytalossa kannattaa käydä

Keskiviikko 23.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Vietimme Türin Kukkamessuille suuntautuneella matkallamme kaksi yötä Rakveressä, joten meille jäi kokonainen päivä aikaa tutustua Rakveren kaupunkiin, sen nähtävyyksiin ja turistitarjontaan.

 

Seurueemme miesväki poikkesi Rakveren Näyttelytalossa ja käyntimme perusteella uskallankin suositella siellä käyntiä kaikille Rakveressä kävijöille.

 

Rakvere1

 

Rakveren Näyttelytalo on peräisin vuodelta 1786 ja se sijaitsee Pik-kadun päässä.

 

Näyttelytalossa on muutamia pysyviä näyttelyitä ja niiden lisäksi siellä järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä. Keskityn tässä jutussa kertomaan tarkemmin kahdesta näyttelystä:

 

Näyttelytalon alakerrassa esitellään pirtun historiaa ja siellä saa havainnollisen kuvan pirtun valmistuksesta sekä alkoholin kiroista.

 

Rakvere2

 

Ohra on tärkeä viinanvalmistuksen raaka-aine, mutta…

 

 

Rakvere3

 

…myös perunasta saadaan pirtua.

 

 

Rakvere4

 

Havainnetaulussa kerrotaan, että tonnista perunaa saadaan 80 litraa pirtua, vehnästä 150 litraa ja maissitonnista peräti 300 litraa pirtua!

Saantoprosentit selittävät paljolti sen, että ohraan perustuva suomalainen etanolinvalmistus ei ole kilpailukykyinen maissista jalostettuun etanoliin verrattuna.

 

 

Rakvere51

 

Viinapulloista oli näyttelyyn rakennettu pyramidi, joka kuvasi sitä vodkan määrää, jonka virolainen keskimäärin juo elinaikanaan.

 

 

Rakvere6

 

Erääseen näyttelyhuoneeseen oli rakennettu putka, johon juopuneet kansalaiset oli viety selviämään. Blogisti kokeili putkan makuulaveria ja ihan selvin päin sekä hymyhuulin!

 

Rakveren Näyttelytalon taidenäyttelyssä on pääosin Virumaan paikkoja kuvaavia sekä virumaalaisten taiteilijoiden töitä.

 

 

Rakvere7

 

Taiteilija Hando Mugaston öljyvärityö vuodelta 1931 on nimeltään ”Koduhoov”.

 

 

Aleksander Rünk´n Viron neuvostoaikaa ihannoivat maalaukset olivat runsaslukuisasti edustettuina näyttelyssä.

 

Hänen neliosainen teossarjansa ”Põllymajandus neljas erinevas ühiskondlikus formatsioonis” kuvaa Viron historiaa varhais-Virosta Neuvostoliiton miehitykseen saakka.

 

 

Rakvere_varhais-Viro

 

Varhais-Viron aikana virolaiset ahersivat ja kaskesivat pelloillaan, mutta…

 

Rakvere_oky1

 

…sitten piiskuri-isännät ajoivat talonpojat kiivastahtiseen työntekoon ja pakottivat myös äidit lastensa imettämisen sijaan korjaamaan satoa.

 

Rakvere_oky2

 

Tunteettomat isännät saivat talonpojat itkusilmin luovuttamaan ainoan lehmänsä öky-isännälle.

 

 

Rakvere_pioneerit

 

Neuvostomiehitys muutti kuitenkin kaiken ihanuudeksi.

Pioneerilapset voivat katsoa valoisin mielin turvallisen neuvostojohtajan ohjauksella tulevaisuuteen ja rynnätä avosylin odottavan neuvostomiehittäjän syliin.

Viljasäkit ovat pullollaan kultaista viljaa ja kaikesta näkyy sosialismin autuus sekä ihanuus!

 

 

Rakvere_talonpojan_piekseminen

 

Rünk´n teos ”Talopoegade peksmine” eli Talonpoikien piekseminen kuvaa myös neuvostoaikaista käsitystä ylemmän luokan toiminnasta ennen ihanaa neuvostomiehitystä.

 

 

Rakveren_vapauttaminen

 

Todelliseen huippuunsa taiteilija Aleksander Rünk pääsee, kun hän maalauksessaan ”Rakvere vabastamine” kuvaa neuvostojoukkojen hyökkäystä Rakvereen vuonna 1944.

Taustalla näkyvä Rakveren linnoitus ei jätä arvailujen varaan paikkakuntaa, jota Puna-armeija on ”vapauttamassa”.

 

 

Rakveren Näyttelytalossa oli käyntimme aikana esillä myös ”Minun erotiikka” –näyttely.

 

Näyttelytyöt perustuvat naisia kuvaaviin alastonteoksiin ja ne olivat maalattu 1950-luvulla.

 

Käsityksemme mukaan neuvostoyhteiskunnan ”pornografinen kysyntä” tyydytettiin alastomia naisia kuvaavilla ”taideteoksilla”.

 

On hyvä asia, että Virossa pidetään yleisön nähtävillä teoksia, joissa ihannoidaan Neuvostoliiton miehitysaikaa.

Neuvostomiehitystä ihannoivat maalaukset ovat aikansa tuotteita ja siksi ne pitää käsittää. Tuskin kukaan taiteilija silloinkaan uskoi maalaustensa todenperäisyyteen!

 

Rakveren Näyttelytalon naispuoliset vahtimestarit halusivat meiltä palautetta, että miten he saisivat suomalaiset nykyistä suuremmin joukoin poikkeamaan Näyttelytalossa.

 

Totesimme, että Näyttelytalon anti on laadukasta ja siitä pitää vaan kertoa kaupungissa vieraileville suomalaisille. Näyttelyihin pääseminen maksaa kolme euroa, joten kustannuskysymys Rakveren Näyttelytaloon tutustuminen ei ole!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rakvere, Rakveren Näyttelytalo, Viron neuvostomiehitys, Viron "vapauttaminen", Neuvostoliitto, Hando Mugasto, Aleksander Rünk, Rakvere vabastamine, Talopoegade peksmine, Rakveren vapauttaminen,

Vanhemmat kirjoitukset »