Viron miehittäjä hävitti vuonna 1940 Vapaussodan muistomerkin Rakveressä

Keskiviikko 25.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Puhun kokemuksesta, kun totean, että Rakveressä käydessään kannattaa varata yksi kokonainen päivä kaupunkiin tutustumiseen.  Se merkitsee, että Rakveressä pitää olla samalla matkalla vähintään kaksi yötä.

 

 

 

 

Osoitteessa L. Koidula tn, 12 A sijaitseva Vapaussodan muistomerkki paljastettiin 30. elokuuta 1925.

 

 

Patsaan kuusiportaisen betonijalustan valmisti rakennusmestari Reinhold Veigel rakennusinsinööri Ferdinand Gustav Adoffin johdolla.

 

 

Pronssivalokset tehtiin Italiassa kuvanveistäjä Amandus Adamsonin mallien mukaan.

 

 

Muistomerkin kokonaiskorkeus oli yli 8,5 m, pronssivalosten korkeus noin 2 m.

Muistomerkissä oleva teksti kuuluu näin:

Vapadussojas langennuile

eli vapaasti suomentaen "Vapaussodassa kaatuneille".

 

 

Neuvostomiehittäjät tuhosivat muistomerkin syksyllä 1940.

 

 

Nykyinen patsas, entisen patsaan kopio, paljastettiin 30. elokuuta 1992 – kahden paljastuspäivän väliä oli siis tasan 67 vuotta!

 

 

Nykyisen patsaan tekivät kuvanveistäjä Lembit Palm ja arkkitehti Kuno Raude.

Muistomerkki on korjattu vuonna 2004.

 

 

 

 

Patsaan jalustaan on kiinnitetty vuonna 1999 kivilaatta, jossa on 31 suomalaisen kaatuneen taistelijan nimet ja kivilaatan otsikkotekstinä lukee

 

 

Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko

taisteli pohjoisrintamalla 1919

 

 

Kivilaatan allekirjoituksena on

 

 

Nurmon kunta

Lapuan kaupunki

Suomen opetusministeriö

Lapuan Viro-Suomi seura

 

 

 

Kunnia niille suomalaisille, jotka taistelivat Viron itsenäisyyden puolesta Viron vapaussodassa 1918 – 1920 ja kiitokset niille suomalaistahoille, jotka vuonna 1999 kiinnittivät kunnialaatan Viron vapaussodassa Rakveren tienoilla kaatuneille suomalaissotilaille.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lembit-sukellusvene on Tallinnan Lentosatamamuseon pääkohde

Perjantai 4.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Lentosatama on eräs Tallinnan turistinähtävyyksistä.

 

 

 

 

 

Lentosatama – viroksi Lennusadam – sijaitsee vajaan puolen tunnin kävelymatkan päässä Tallinnan matkustajasatamasta ja sen osoite on Vesilennuki 6.

Lentosatamaan on puolen tunnin kävelymatka myös vaikkapa Viru-aukiolta.

 

Lentosataman vironkielinen nimi ja katuosoite kertovat, että sillä on ainakin joskus ollut yhteyksiä vesitasolentokoneisiin. 

 

 

Näin onkin, sillä museo sijaitsee Tallinnan lentosatamassa alkujaan vesitasohalliksi 1916–1917 rakennetussa hallissa.

 

Hallin pinta-ala 8.000 m² ja sen sisäkorkeus on korkeimmalta kohdaltaan 24 metriä.

 

Lentosatamamuseon entistäminen on edennyt ripeää tahtia, sillä työ alkoi vuonna 2010 ja vihkiäiset olivat jo toukokuussa 2012. Rahoituksesta ovat vastanneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Viron valtio.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Lembit” tilattiin englantilaiselta Vickers-Amstrongsilta vuonna 1934 ja se laskettiin vesille vuonna 1936 – Viroon se ehti seuraavana vuonna.

 

Vuonna 1939 ”Lembit” osallistui suomalaisten kanssa salaiseen sotaharjoitukseen, joten nyt entisöidyllä sukellusveneellä on siteitä siis myös Suomeen.

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana ”Lembit” palveli Neuvostoliiton Baltian laivastossa.

Sodan jälkeen se oli opetussukellusveneenä Volga-joen Gorkissa.

 

Vuonna 1992 Viron merimuseo hankki ”Lembit” –sukellusveneen ja siitä tuli Viron merivoimien tärkein alus. ”Lembit” kantoi maailman vanhimman vedessä olevan sukellusveneen titteliä 21.5.2011 saakka, jolloin sen nostettiin vedestä.

 

Lembit-sukellusvene on Lentosataman merkittävin museoesine.

 

Pääsimme tutustumaan siihen perusteellisesti maaliskuisen kylpylämatkamme yhteydessä.

 

Seuraavassa kuvakavalkadi Lembit-sukellusveneen sisätiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääsin hetkeksi istahtamaan Lembit-sukellusveneen ruorin äärelle!

 

 

Tallinnan Lentosatama on jo nähtävyys sinänsä ja kun siellä käy, on luonnollista, että poikkeaa myös Lembit-sukellusveneen sisätiloissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron merimuseon upea Lentosatama oli MTK:n järjestötapahtuman juhlapaikka

Lauantai 3.11.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK toteutti Uudet tuulet –teemalla järjestetyn järjestötapahtumansa Tallinnan risteilynä 1…2.11.2012.

 

Järjestötapahtuma oli osanottajille omarahoitteinen ja sen monipuolinen asiaohjelma toteutettiin Meriton Grand Conference & Spa -kylpylähotellissa.

 

MTK:n jäsenenä osallistuin vaimoni kanssa tapahtumaan ja tarkoitukseni on lähipäivinä pyrkiä kommentoimaan järjestötapahtumassa käsiteltyjä aiheita.

 

Järjestötapahtuman iltajuhla oli Viron merimuseon upeassa Lentosatamassa.

 

 

 

Illalla ottamani kuva kertoo vain pienen häivähdyksen viime keväänä avatun merimuseon ääriviivoista.

 

Museo sijaitsee Tallinnan lentosatamassa alkujaan vesitasohalliksi 1916–1917 rakennetussa hallissa.

Hallin pinta-ala 8.000 m² ja sen sisäkorkeus on korkeimmalta kohdaltaan 24 metriä.

Sen entistäminen on edennyt ripeää tahtia, sillä työ alkoi vuonna 2010 ja vihkiäiset olivat jo toukokuussa 2012. Rahoituksesta ovat vastanneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Viron valtio.

 

 

Merimuseon lattiaan on kuvattuna Viron rannikon merikarttaa.

 

 

 

 

Museota hallitsee sukellusvene ”Lembit”, jolla on moninaiset vaiheet Viron ja Neuvostoliiton historiassa.

 

 

 

”Lembit” tilattiin englantilaiselta Vickers-Amstrongsilta vuonna 1934 ja se laskettiin vesille vuonna 1936 – Viroon se ehti seuraavana vuonna.

Vuonna 1939 ”Lembit” osallistui suomalaisten kanssa salaiseen sotaharjoitukseen, joten nyt entisöidyllä sukellusveneellä on siteitä myös Suomeen.

 

 

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana ”Lembit” palveli Neuvostoliiton Baltian laivastossa.

Sodan jälkeen se oli opetussukellusveneenä Volga-joen Gorkissa.

Vuonna 1992 Viron merimuseo hankki ”Lembit” –sukellusveneen ja siitä tuli Viron merivoimien tärkein alus. ”Lembit” kantoi maailman vanhimman vedessä olevan sukellusveneen titteliä 21.5.2011 saakka, jolloin sen nostettiin vedestä.

 

 

 

Viron merimuseo on mainio paikka järjestää isoja tilaisuuksia.

Tässä kuva meitä varten katetuista pöydistä. Otin tämän kuvan museokierroksemme aikana"yläilmoista".

Museokierroksen jälkeen valitsimme paikat ja aloimme nauttia hyvin järjestetystä juhlasta.

 

 

 

Merimuseon keittiö pystyy loihtimaan hienot tarjoilut isollekin vierasjoukolle.

 

 

 

 

MTK:n järjestötapahtumaan osallistuneet yli 200 juhlavierasta tarvitsivat ruokailuunsa ja juhlaansa vain pienen nurkkauksen Merimuseon 8.000 neliömetrin suuruisesta pinta-alasta.

 

 

 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan isännöimänä juhlatilaisuutemme oli onnistunut.

 

 

 

-Esko Erkkilä-