"Taa ikiaikojen käy teon uljaan muisto ja maine"

Lauantai 14.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Otsikkoteksti on kaiverrettu Viron Valgassa Pohjan Poikien muistokiveen, jota kävimme katsomassa taannoisella Balkanin kulttuuri-, historia- ja sotahistoriamatkallamme.

 

 

 

Muistokiveen hakattu teksti kuuluu kokonaisuudessaan näin:

**********

 

Pohjan Pojat 1919

 

Taa ikiaikojen käy teon uljaan

muisto ja maine, vapaus

vaalijanaan, siunaus seppelenään.

**********

Tekstin pilkut sekä loppupiste ovat tämän jutun kirjoittajan  lisäämiä.

----

Muistokivi liittyy 31.1.1919 Valgan kaupungin valtaamiseen johtaneeseen Pajun taisteluun, johon Pohjan Pojat – suomalainen vapaaehtoisjoukko – osallistui yhdessä virolaisten kanssa.

 

Virolaisten ja suomalaisen vapaaehtoisjoukon voitollinen Pajun taistelu oli tärkeä osa Viron vapaussodassa, sillä sen tuloksena Neuvosto-Venäjän joukkoina ollut latvialainen tarkk´ampujapataljoona kärsi tappion.

 

Pajun taistelussa molemmat osapuolet käyttivät panssarijunia, mutta lopullinen välienselvittely tapahtui mies miestä vastaan pistimin ja puukoin.

 

Pohjan Poikien komentajana toimi virolaissyntyinen

Hans Kalm.

 

Kalm sai elää pitkän ja värikkään elämän, sillä hän kuoli suomalaisena Jyväskylässä vasta vuonna 1981.

 

Kalm oli koulukuntakaverini, sillä hän valmistui maanviljelysteknikoksi Mustialasta viisi vuotta ennen Pajun taistelua eli vuonna 1914.

Kalm oli Mustialasta valmistuessaan 25 –vuotias. Tuolloin nykyisiä agrologeja kutsuttiin maanviljelysteknikoiksi – opinahjona Kalmilla sekä minulla on ollut Mustiala.

Maatalouden perusopinnot Kalm ehti ennen Mustialaa suorittamaan Päivölän maatalousoppilaitoksella Sääksmäellä!

Hans Kalm on henkilö, joka agrologitutkinnon jälkeen koki elämässään värikkäitä vaiheita.

 

Agrologikoulutuksen lisäksi hänellä oli vuosien saatossa siviiliammatteina mm. hammaslääkäri ja lääkäri.

Viron, Venäjän ja Suomen lisäksi Kalm asui ainakin Yhdysvalloissa, Englannissa, Ruotsissa sekä Meksikossa.

 

Venäjän armeijassa Kalm ehti yletä agrologitutkinnon jälkeen esikuntakapteeniksi, Viron vapaussodassa virolaiseksi everstiksi ja sitten sotilasuransa päätteeksi Suomen Puolustusvoimissa myös everstiksi!

Kalm taisteli ensimmäisessä maailmasodassa Venäjän puolella mm. Riianlahdella tulevia aseveljiään suomalaisia jääkäreitä vastaan.

 

 

Pohjan Poikien muistokiven vierellä on kiven historiasta kertova opastustaulu.

Opastustaulun vasemmassa alakulmassa on Hans Kalm´n kuva.

Pohjan Pojat osallistui Pajun taisteluun 2.200 sotilaan rykmentillä. Suomalaisen vapaaehtoisjoukon ikäjakauma oli suuri, sillä nuorimmat sotilaat olivat alle kaksikymppisiä ja osaston vanhin oli 67 –vuotias.

 

Viron retkellä Pohjan Pojat osallistuivat Pajun taistelun lisäksi taisteluihin Marienburgissa ja Petserissä.

 

 

 

On harvinaista, että kirkon ulkoseinälle on kiinnitetty sodassa kaatuneiden sankarilaatta.

Valgassa näin kuitenkin on, sillä kirkon seinällä on Pohjan Poikien Viron sotaretkellä kaatuneiden sotilaiden muistolaatta, jossa on jokaisen kaatuneen sotilaan nimi.

Sankaritaulu Virossa kaatuneista Pohjan Pojista saatiin kirkon seinälle vuonna 1999.

Harmittelen, että sankarilaatan kiiltävän pinnan vuoksi valokuvassa näkyy häiritsevästi vastapäisen rakennuksen kuva.

 

 

 

Sankarilaatan otsikkona on:

 

Viron vapauden puolesta kaatuivat Valkin, Marienburgin ja Petserin rintamilla seuraavat Pohjan Poikain rykmentin sotilaat

 

Kaatuneiden upseerien ja aliupseerien nimet mahtuivat tähän kuvaan.

 

Sotamiesten nimiluettelo on niin pitkä, että se on kokonaisuudessaan seuraavissa kolmessa kuvassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteenvetona Pohjan Poikien tappioluvuista Viron vapaussodassa se, että heitä kaatui sotaretken aikana 116 (joiden kaikkien nimet on kaiverrettu Valgan kirkon seinällä sijaitsevaan sankarilaattaa) ja haavoittui 214 sotilasta.

 

 

Kerroin eilen Pajun taistelun muistomerkistä ja virolaisesta Julius Kuperjanovista.

Kun siihen lisätään tässä Pohjan Pojista kerrottu, kokonaiskuva Pajun taistelusta on ainakin jutun kirjoittajalle hahmottunut.

 

 

-Esko Erkkilä-