Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Oli suuri kunnia olla laskemassa Kyröläismatkaajien kukat Latvian Bejassa vuonna 1919 kaatuneiden seitsemän suomalaispojan veljeshaudalle

Sunnuntai 30.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa teimme Kyröläismatkan Viroon ja sen aikana poikkesimme myös Latviassa.

 

Pohjan Pojat valtasivat latvialaisen Aluksen kaupungin (aikaisemmin Marienburg) helmikuussa 1919 eli runsas sata vuotta sitten.

 

 

IMG_9458.JPG

 

Aluksesta n. 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Beja ja sinne on haudattuna seitsemän suomalaista sotilasta, jotka siellä aikanaan kaatuivat.

 

Vietimme arvokkaan tilaisuuden tuolla veljeshaudalla ja matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki valitsi minut yhdeksi siihen ryhmään, joka laski Kyröläismatkaajien kukat haudalle.

 

 

IMG_9447.JPG

 

Veljeshauta on hyvinhoidettu hautapaikka vaikka sinne haudatut suomalaissotilaat kaatuivatkin yli sata vuotta sitten.

 

 

IMG_9449.JPG

 

Retkueemme muistokukat laskivat haudalle Hämeenkyrön entinen sosiaalijohtaja Reino Tuomi, Suomen suurlähettiläänä vuosina 2000 – 2004 Latviassa toiminut Kirsti Eskelinen sekä minä.

IMG_9450.JPG

 

Oli ensimmäinen kerta, kun sain olla samassa ryhmässä suurlähettilään kanssa laskemassa kukkia haudalle!

 

 

IMG_9456.JPG

 

Veljeshautaan on haudattuna tosiaan seitsemän suomalaista Pohjan Poikaa ja he ovat syntyisin Sievistä, Oulusta, Iisalmesta, Loimaalta, Matkusta, Jyväskylästä sekä Kuhmoisista eli ympäri Suomea!

 

 

IMG_9455.JPG

 

Liitän tähän Veljeshaudan kuvaan vielä sen tiedon, jonka Wikipedia kertoo suurlähettiläs Kirsti Eskelisestä;

 

”Kirsti Eskelinen-Liukkonen on suomalainen diplomaatti. Hän oli suurlähettiläs Suomen Ankaran suurlähetystössä vuosina 2008 – 2012. Hän oli Suomen suurlähettiläs Latviassa Riiassa 2000–2004 ja sen jälkeen hän oli ulkoministeriön itäosaston johdossa vuoteen 2008. Hän aloitti ulkoministeriön palveluksessa vuonna 1973.”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2020, Pohjan Pojat, Latvian Luksen kaupunki, Marienburg, Veljeshauta Latviassa,

Pajun taistelun muistomerkillä 4.8.2020

Tiistai 18.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Viron vapaussodan aikana Pajun taistelu käytiin lähellä Valgan kaupunkia sijaitsevan Pajun kartanon hallinnasta 31. tammikuuta 1919.

 

Suomalaisista vapaaehtoisista koostuneet Hans Kalmin johtamat Pohjan Pojat ja virolainen Julius Kuperjanovin pataljoona etenivät alueella kohti Valgaa, mikä edellytti Pajun kartanon hallintaa. Neuvosto-Latvian joukot valtasivat Pajun kartanon yöllä ja virolaiset joukot hyökkäsivät kartanolle kärjessä takaisinvaltausyrityksen yhteydessä seuraavan keskipäivänä. Virolaisten hyökkäys pysähtyi ja vuorossa olivat nyt Pohjan Pojat. Suomalaistenkin hyökkäys oli tyrehtyä, mutta onnistui lopulta illan jo hämärtäessä. Pian taistelun jälkeen vallattiin myös Valga, josta punaiset olivat vetäytyneet.

 

 

 IMG_9390.JPG

 

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme Pajun taistelun muistomerkillä, joka on tasamaalle rakennettu hieno muistomerkki.

 

 

 IMG_93992.JPG

 

Samassa yhteydessä poikkesimme myös Valgan keskustassa, jossa kirkon seinässä olevaa muistotaulua meille esitteli matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

 IMG_9397.JPG

 

Muistotaulussa on niiden suomalaisten nimet, jotka kaatuivat Viron vapauden puolesta Valkin, Marienburgin ja Petserin taisteluissa.

 

 

Suomalaisen sotilaan veri on siis virrannut myös veljeskansamme Viron puolesta!

 

 

******************

 

Erityistä arvostusta on annettava nykyiselle Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistölle, joka puolustusministerinä kunnioitti läsnäolollaan Pohjan Poikien muistoa Valgassa muistomerkin satavuotisjuhlissa 31.1.2019 tällä muistomerkillä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pajun taistelun muistomerkillä 4.8.2020, Pajun taistelu, Valga, Pohjan Pojat, Pohjan Poikien muistomerkki, puolustusministeri Jussi Niinistö, Jussi Niinistö, Kannus, kaupunginjohtaja Jussi Niinistö, Kyröläismatka2020,

"Taa ikiaikojen käy teon uljaan muisto ja maine"

Lauantai 14.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Otsikkoteksti on kaiverrettu Viron Valgassa Pohjan Poikien muistokiveen, jota kävimme katsomassa taannoisella Balkanin kulttuuri-, historia- ja sotahistoriamatkallamme.

 

 

pohja1

 

Muistokiveen hakattu teksti kuuluu kokonaisuudessaan näin:


**********

 

Pohjan Pojat 1919

 

Taa ikiaikojen käy teon uljaan

muisto ja maine, vapaus

vaalijanaan, siunaus seppelenään.


**********


Tekstin pilkut sekä loppupiste ovat tämän jutun kirjoittajan  lisäämiä.

----

Muistokivi liittyy 31.1.1919 Valgan kaupungin valtaamiseen johtaneeseen Pajun taisteluun, johon Pohjan Pojat – suomalainen vapaaehtoisjoukko – osallistui yhdessä virolaisten kanssa.

 

Virolaisten ja suomalaisen vapaaehtoisjoukon voitollinen Pajun taistelu oli tärkeä osa Viron vapaussodassa, sillä sen tuloksena Neuvosto-Venäjän joukkoina ollut latvialainen tarkk´ampujapataljoona kärsi tappion.

 

Pajun taistelussa molemmat osapuolet käyttivät panssarijunia, mutta lopullinen välienselvittely tapahtui mies miestä vastaan pistimin ja puukoin.

 

Pohjan Poikien komentajana toimi virolaissyntyinen

Hans Kalm.

 

Kalm sai elää pitkän ja värikkään elämän, sillä hän kuoli suomalaisena Jyväskylässä vasta vuonna 1981.

 

Kalm oli koulukuntakaverini, sillä hän valmistui maanviljelysteknikoksi Mustialasta viisi vuotta ennen Pajun taistelua eli vuonna 1914.


Kalm oli Mustialasta valmistuessaan 25 –vuotias. Tuolloin nykyisiä agrologeja kutsuttiin maanviljelysteknikoiksi – opinahjona Kalmilla sekä minulla on ollut Mustiala.


Maatalouden perusopinnot Kalm ehti ennen Mustialaa suorittamaan Päivölän maatalousoppilaitoksella Sääksmäellä!


Hans Kalm on henkilö, joka agrologitutkinnon jälkeen koki elämässään värikkäitä vaiheita.

 

Agrologikoulutuksen lisäksi hänellä oli vuosien saatossa siviiliammatteina mm. hammaslääkäri ja lääkäri.


Viron, Venäjän ja Suomen lisäksi Kalm asui ainakin Yhdysvalloissa, Englannissa, Ruotsissa sekä Meksikossa.

 

Venäjän armeijassa Kalm ehti yletä agrologitutkinnon jälkeen esikuntakapteeniksi, Viron vapaussodassa virolaiseksi everstiksi ja sitten sotilasuransa päätteeksi Suomen Puolustusvoimissa myös everstiksi!


Kalm taisteli ensimmäisessä maailmasodassa Venäjän puolella mm. Riianlahdella tulevia aseveljiään suomalaisia jääkäreitä vastaan.


 

pohja2

 

Pohjan Poikien muistokiven vierellä on kiven historiasta kertova opastustaulu.

Opastustaulun vasemmassa alakulmassa on Hans Kalm´n kuva.


Pohjan Pojat osallistui Pajun taisteluun 2.200 sotilaan rykmentillä. Suomalaisen vapaaehtoisjoukon ikäjakauma oli suuri, sillä nuorimmat sotilaat olivat alle kaksikymppisiä ja osaston vanhin oli 67 –vuotias.

 

Viron retkellä Pohjan Pojat osallistuivat Pajun taistelun lisäksi taisteluihin Marienburgissa ja Petserissä.

 

 

pohja3

 

On harvinaista, että kirkon ulkoseinälle on kiinnitetty sodassa kaatuneiden sankarilaatta.

Valgassa näin kuitenkin on, sillä kirkon seinällä on Pohjan Poikien Viron sotaretkellä kaatuneiden sotilaiden muistolaatta, jossa on jokaisen kaatuneen sotilaan nimi.

Sankaritaulu Virossa kaatuneista Pohjan Pojista saatiin kirkon seinälle vuonna 1999.

Harmittelen, että sankarilaatan kiiltävän pinnan vuoksi valokuvassa näkyy häiritsevästi vastapäisen rakennuksen kuva.

 

 

pohja4

 

Sankarilaatan otsikkona on:

 

Viron vapauden puolesta kaatuivat Valkin, Marienburgin ja Petserin rintamilla seuraavat Pohjan Poikain rykmentin sotilaat

 

Kaatuneiden upseerien ja aliupseerien nimet mahtuivat tähän kuvaan.

 

Sotamiesten nimiluettelo on niin pitkä, että se on kokonaisuudessaan seuraavissa kolmessa kuvassa.

 

 

pohja5

 

 

pohja6

 

 

pohja7

 

 

Yhteenvetona Pohjan Poikien tappioluvuista Viron vapaussodassa se, että heitä kaatui sotaretken aikana 116 (joiden kaikkien nimet on kaiverrettu Valgan kirkon seinällä sijaitsevaan sankarilaattaa) ja haavoittui 214 sotilasta.

 

 

Kerroin eilen Pajun taistelun muistomerkistä ja virolaisesta Julius Kuperjanovista.

Kun siihen lisätään tässä Pohjan Pojista kerrottu, kokonaiskuva Pajun taistelusta on ainakin jutun kirjoittajalle hahmottunut.

 

 

-Esko Erkkilä-



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pohjan Pojat, Valga, Pohjan Poikien muistokivi, Hans Kalm,

Pajun taistelu oli eräs verisimmistä taisteluista Viron vapaussodassa

Perjantai 13.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Tietämykseni Pajun taistelusta on ollut ennen Baltian matkaamme kovin köykäinen ja sen vuoksi olinkin tyytyväinen, kun kuulin, että eräs kohteemme on Pajun taisteluun liittyvät maastot.

 

Pääsimmekin matkamme aikana tutustumaan 31.1.1919 käydyn Pajun taistelun taistelumaastoon.

 

Viron vapaussotaan liittyvän Pajun taistelun lopputulos oli, että virolaiset ja suomalaisten vapaaehtoisjoukot valtasivat Latvian rajalla sijaitsevan Valgan kaupungin.

 

 

paju1

 

Pajun taistelun muistoksi on rakennettu korkea muistomerkki…

 

 

paju2

 

…jonka huipulla sijaitsevan muistokiven äärellä tämän jutun kirjoittaja.

 

 

paju3

 

Taistelupaikan vierellä sijaitsevassa opastustaulussa kerrotaan taistelun vaiheet viroksi ja englanniksi.

 

 

pajukuparjanov

 

Pajun taistelussa virolaiset ja suomalaisten Pohjan Poikien vapaaehtoisjoukko löivät Neuvosto-Venäjän latvialaisen tarkk´ampujapataljoonan.

Virolaisten komentaja luutnantti Julius Kuperjanov haavoittui Pajun taistelussa kuolettavasti ja hän kuoli 2.2.1919.

Kuperjanov oli mukana vapauttamassa Tarttoa neuvostojoukoilta 14.1.1919.


Pohjan Poikien osuus Pajun taistelun ratkaisussa oli merkittävä. Siitä ehkä oma juttunsa aikanaan!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pajun taistelu, Valga, Pajun taistelun muistomerkki, Pohjan Pojat, Julius Kuperjanov,