"Kaupunkilaiset hyötyvät sote- ja maakuntauudistuksesta"

Tiistai 10.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi eilen eli maanantaina 9.4.2018 Mielipide-palstallaan otsikkoaiheisen mielipidekirjoitukseni.

 

 

Kirjoitukseni tekstiosuus kuului näin:

 

 

Sote-uudistuksen ydintä ovat tasa-arvoinen ja nopea pääsy perusterveydenhuoltoon, hoidon jatkuvuus ja sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen. Haluamme päästä eroon monien kaupunkiterveysasemien pitkistä jonotusajoista – siitä sote-uudistuksessa yksinkertaisimmillaan on kyse. Suurten kaupunkien sisällä jonotusajoissa on nyt huomattavia eroja.

 

Toisena uudistuksen erittäin tärkeänä tarkoituksena on vahvistaa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluita tarvitsevan asiakkaan ääntä, asiakaslähtöisyyttä sekä ehkäistä pallottelua luukulta luukulle.

Palvelut järjestävä maakunta pystyy yksittäistä kaupunkia tehokkaammin hallitsemaan henkilöstö- ja muita resursseja, tuomaan erikoistason palveluita lähemmäs ihmisiä, ja tasoittamaan alueellisia eroja.

 

Valinnanvapaus tukee ihmisen oikeutta oikeaan tukeen oikea-aikaisesti. Se tuo tarjolle lisää palveluntuottajia ja lyhentää jonoja. Mahdollisuus valita hoitava lääkäri paranee viimeinkin samanlaiseksi kuin muualla Euroopassa.

 

Uudistus vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta ja pienentää yhteisin verovaroin maksettavien palvelujen kustannuksia. Erikoissairaanhoidon ennakoimattomat lisälaskut eivät jatkossa rasita enää kaupunkien taloutta. Kaupungin mahdollisuudet kaupungin kehittämiseen koulutuksen, liikunnan, kulttuurin, kaupunkisuunnittelun ja elinvoiman palveluissa pysyvät entisellään.

 

Palveluiden tuottamisen roolit sen sijaan selkeytyvät, kun kaupunki voi keskittyä hyvinvoinnin edistämiseen ja maakunta sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamiseen valtion rahoittamana. Uudistus selkeyttää ja keventää hallintoa. Yli neljänsadan organisaation tehtävät siirretään 18 maakunnalle. Se, että maakuntien toiminta rakentuu pitkälti nykyisen sairaanhoitopiirijaon pohjalle, tekee uudistuksen toteuttamisesta helpompaa. Kaupunkilaisten asema parantuu vahvistuvan demokratian myötä. Nykyisten TE-toimiston, pelastuslaitoksen, ely-keskusten, sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen toimialaan kuuluvista asioista päättävät henkilöt valitaan jatkossa maakuntavaaleilla. Äänestäjä voi olla purkamassa hallintohimmeleitä.

 

 

Esko Erkkilä

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja

 

 

*****************

 

 

-Esko Erkkilä-

Sote- ja maakuntauudistus merkitsee suurta muutosta Tampereen kaupungille

Torstai 13.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry:n puheenjohtajana eilen Tampereen eläkeläisvaltuuston kokoukseen.

 

Kokouksen teemana oli sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset Pirkanmaalla ja Tampereella.

 

Kuulimme asian tiimoilta kolme erillistä alustusta ja kävimme alustusten pohjalta vilkkaan keskustelun.

Ranskalaisin viivoin joitain keskeisiä seikkoja Tampereen kaupungin osalta

 

• Tampereen kaupungin henkilöstömäärä oli tämän vuoden alussa 15 041 henkilöä ja 1.1.2019 sen ennakoidaan olevan 9 200 henkilöä

• palkalliset henkilötyövuodet olivat vuonna 2016 14 062 htv ja vuonna 2019 ne ovat 8.340 htv

• Tampereen kaupungin henkilöstömenot ovat tänä vuonna vuosisuunnitelman mukaan 667 M€ ja vuonna 2019 niiden ennakoidaan olevan 392 M€

• Tampereen kaupungilla oli 1.1.2017 775 esimiestä ja 1.1.2019 heitä ennakoidaan olevan 491

• nyt Tampereen kaupungin henkilöstöstä saavuttaa vanhuuseläkeiän 350 – 400 henkilöä vuodessa ja vuodesta 2019 eteenpäin lukumäärän ennakoidaan olevan n. 200 henkilöä

 

 

********************************

 

 

Oli mielenkiintoista kuulla tehtävänimikkeittäin henkilöt 1.1.2019 jälkeen:

 

 

• 938 lastenhoitajaa
• 752 tuntiopettajaa
• 556 lastentarhanopettajaa
• 441 luokanopettajaa
• 355 palvelutyöntekijää
• 769 lehtoria
• 341 linja-autonkuljettajaa
• 251 koulunkäynninohjaajaa
• 125 avustajaa
• 106 erityisluokan opettajaa
• 80 vahtimestaria
• 73 suunnittelijaa
• 75 kokkia
• 71 erityisopettajaa peruskoulussa
• 59 toimistosíhteeriä
• 59 kirjastovirkailijaa
• 58 koulujen iltakäytön valvojaa
• 52 koulusihteeriä
• 52 nuoriso-ohjaajaa
• 53 urheilulaitoksen hoitajaa
• 51 päiväkodin johtajaa
• 50 soittajaa

 

 

Edessämme on suuri muutos!

 

 

 

-Esko Erkkilä-