Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Taipaleenjoen taistelumaastot kiehtovat aina!

Tiistai 4.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Oli jo 14:s kerta, kun sain viime kesänä osallistua hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle matkalle. Matkamme alkoivat Hämeenkyrön ja Viljakkalan sotaveteraanien sekä heidän läheistensä matkoina rajan taakse jääneille sotatantereille. Olemme vuosien aikana tehneet sotahistoriamatkoja Venäjälle, Baltian maihin sekä Puolaan - kohdemaiden kulttuuri ja monet muut asiat ovat olleet vahvasti esillä. Viime kesän matka suuntautui taas kerran luovutettuun Karjalaan.

Tässä pieni kuvakertomus, kun kävimme Taipaleenjoen taistelumaastoissa 12.7.2016!

 

 

tai1.jpg

 

 

Taipaleenjoelle suuntautuva matkaosuuteemme alkoi Sakkolan rautatieasemalta, jossa meitä odotti venäläinen linja-auto.

 

 

 

tai2.jpg

 

 

Linja-autossa oli tunnelmaa heti alusta alkaen.

 

 

 

tai3.jpg

 

 

Venäläiskuljettaja paahtoi Sakkolan asemalta lähdettyämme kohti Pyhäjärveä, mutta useasti Taipaleenjoella Sakkolan kautta käyneenä aloin reklamoimaan, että emme ole oikealla tiellä.

 

 

 

tai4.jpg

 

 

Palasimme Sakkolan asemalle ja lähdimme uudestaan kohti Taipaleenjokea ja nyt oma kuljettajamme Raivo ajoi tyhjällä bussillamme edessä ja me venäläislinja-autolla perässä.

 

 

 

tai5.jpg

 

 

Vastaantulijoitakin oli!

 

 

 

tai6.jpg

 

 

Saavuimme Keljan taistelujen muistomerkille, joka on paljastettu 22.8.2009. Olin edellisen kerran tällä samalla paikalla ennen muistomerkin paljastamista, sillä silloisen käyntini aikana paikalla oli vasta muistomerkin jalusta. Eero Norokorven ja minun takanani on Suvanto ja sieltä puna-armeija hyökkäsi suomalaisten asemia vastaan 25. - 27.12.1939. Suomalaiset torjuivat hyökkäyksen.

Pääsin vuonna 2009 nousemaan Suvannolta sen jyrkän jyrkänteen ylös tälle paikalla ja voin todeta, että ei puna-armeijalle ollut helppo tehtävä nousta hyökkäyksessä tälle paikalle. Ja se nousu ei onnistunutkaan!

 

 

 

tai7.jpg

 

 

Keljan muistomerkillä kenraali Lehtimäki oli helpottunut, sillä olimme oikealla tiellä kohti Taipaleenjokea.

 

 

 

 

tai8.jpg

 

 

 

Jätimme oman automme Keljan muistomerkille ja jatkoimme venäläisellä linja-autolla matkaamme.

 

 

 

tai9.jpg

 

 

Tie Sakkolasta Taipaleenjoelle on kovapohjainen, mutta muuten perin heikkokuntoinen.

 

 

 

tai10.jpg

 

 

Saavuimme kohdalle, josta on viitoitus Taipaleenjoen kenttähautausmaalle. Olen aiemmin käynyt muutaman kerran paikalla ja tiedän, että miten ja kuka on sen sodan jälkeen löytänyt.

 

 

Pyrin kertomaan Taipaleenjoen kenttähautausmaasta myöhemmin enemmän.

 

 

 

tai11.jpg

 

 

Saavuimme Taipaleenjoen Suomen puoleiselle rannalle, jonne ökyrikkaat Taipaleenjoen rannalle datsoja rakentaneet venäläiset ovat rakentaneet pienkoneille soveltuvan kiitoradan. Kiitorata on ainakin osittain suomalaisten puolustusasemien päällä – harmillista! Datsoille kuljetaan Pietarista lentokoneilla ja helikoptereilla sekä veneillä Laatokkaa pitkin - huomasitte, että Sakkolan kautta maantieyhteys on kelvoton.

 

 

 

tai12.jpg

 

 

Kiitorataa on pidennetty sen jälkeen, kun edellisen kerran vuonna 2009 kävin Taipaleenjoella.

 

 

 

tai13.jpg

 

 

Taipaleenjoen Suomen puoleiselle rannalle on kuluneen kymmenen vuoden aikana rakennettu lisää ökytaloja; tämän talon omistajat hätyyttelevät tunkeilijoita lepakkokuvioisella portilla.

 

 

 

tai14.jpg

 

 

Pitihän se taas kerran minunkin pestä käteni Taipaleenjoessa!

 

 

 

tai15.jpg

 

 

Käänsimme automme ennen Kaarnajokea ja Niittykasemattia sekä ennen Taipaleenjoen muinaislinnaa. Muinaislinnan vallihaudat ovat edelleen hyvin nähtävissä ja olen kerran päässyt siellä käymään. Harmittelen, että esim. netistä ei löydä juuri lainkaan tietoja Taipaleenjoen muinaislinnasta.

Taipaleenjoen muinaislinnassa on yhä edelleen selvästi havaittavissa perinteiset sen aikaisiin linnoihin kuuluneet vallihaudat.

Vallihaudat ovat nykyisin paljon Taipaleenjokea korkeammalla eli muinaislinna on siltä ajalta, jolloin Taipaleenjoen kannas ei vielä ollut murtunut  - Taipaleenjoen murtuminen tapahtui keväällä 1818 eli lähes 200 vuotta sitten!

 

 

 

tai16.jpg

 

 

Lähdimme paluumatkalle ja tässä kuva suomalaisten vuonna 1939 rakentamista hyökkäysvaunuesteistä! Paikallaan ovat yhä edelleen!

 

 

 

tai17.jpg

 

 

Palasimme onnistuneen retken jälkeen Sakkolan asemalle ja kenraali tarjoili meille matkan kunniaksi kunnon vodkaryypyt, mutta vain fingerporista!

 

 

 

Kunnia Taipaleenjoen suomalaisille puolustajille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Taipaleenjoki, Taipaleenjoen taistelut, Taipaleenjoen taistelumaastot, Taipaleenjoen muinaislinna, Taipaleenjoen kannaksen murtuminen 1818,