Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Asiallista pohdintaa

Sunnuntai 17.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiö järjesti eilen Viljakkalan Seurojentalolla seminaarin, jonka otsikko oli

 

”Suomi sodasta syntynyt”.

 

 

Seminaariannista on aineksia useampaankin blogikirjoitukseen, mutta keskityn nyt sen puheenvuoron käsittelyyn, jonka kansanedustaja Pertti Hakanen piti seminaarin yhteenvetopuheenvuorona.

 

 

Kansanedustaja Hakasen työhistoriaan kuului toimiminen opistoupseerina varusmiesten kouluttamisessa Porin Prikaatissa Säkylässä.

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen toimii Karjalan Liiton puheenjohtajana ja jo ennen sitä sekä valintansa jälkeen hän saanut tutustua luovutetulla alueella Talvi- sekä Jatkosodan kunniakkaisiin taistelupaikkoihin.

 

 

 

IMG_2652.JPG

 

 

Hakanen kysyi oikeastaan itseltään eilisessä puheenvuorossaan, että olisiko hän pystynyt parempaan varusmiesten koulutustyöhön, jos hän olisi ennen koulutustyötään saanut tutustua sotiemme taistelupaikkoihin?

 

 

 

*********************

 

 

 

Olen tavallaan joutunut samaan tilanteeseen kuin Hakanen, mutta hieman eri perspektiivistä.

 

 

Varusmiehen peruskoulutusjaksolla ja ei ehkä vielä aliupseerikoulutuksessakaan olisi ollut hyötyä tutustumisesta sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Reserviupseerikoulutuksessa asia olisi kohdaltani ollut toinen, sillä mm. joukkojen sijoittamisessa puolustustaisteluun olisi ollut hyötyä, jos pohjana olisi ollut tutustuminen sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Joukkojen sijoittamisessa mittasuhteet ovat todellisessa sodassa tyystin toiset kuin opetustilanteissa.

 

 

Opetustilanteissa joukkueet ja komppaniat sijoiteltiin ainakin omalla RUK-aikanani liian sumppuun ja sijoittelu ei vastannut tositilannetta.  Sumppusijoittelu olisi estynyt, jos RUK-oppilaat olisivat päässeet tutustumaan todellisiin taistelupaikkoihin.

 

 

Tunnen vaikkapa Taipaleenjoen taistelumaaston melko hyvin ja tiedän ryhmityksemme syvyyden, joka oli etulinjan taistelijoiden takana.  Syvyyttä oli Taipaleenjoelta aina Keljaan saakka tai oikeastaan Sakkolan asemalle tai jopa Kiviniemeen saakka. Jos vihollinen olisi saanut läpimurron Taipaleessa,sen jatkoeteneminen olisi ollut vaikeaa.

 

 

Olen laatinut Taipaleenjoen taistelupaikkoihin tutustumisistani useitakin kirjoituksia ja ne löytyvät, jos googlaa: ”Esko Erkkilä Taipaleenjoki”!

 

 

*****************

 

 

Sain varusmiespalveluksen jälkeen osallistua varsin moniin kertausharjoituksiin ja niissä toki päästiin joukkojen sijoittelussa oikeisiin mittasuhteisiin.

 

 

Vastaukseni Pertti Hakasen kysymykseen on se, että sotiemme taistelupaikkoihin tutustuminen toisi arvokasta taustatietoa siihen koulutustyöhön, jolla kantahenkilöstö kouluttaa varusmiehiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Pirkanmaan Säätiö, Viljakkalan Seurojentalo, Suomi sodasta syntynyt, Karjalan Liitto, Karjalan Liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen, Taipaleenjoki, Porin Prikaati, Kelja, Sakkolan asema, Kiviniemi,

Taipaleenjoen taistelumaastot kiehtovat aina!

Tiistai 4.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Oli jo 14:s kerta, kun sain viime kesänä osallistua hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle matkalle. Matkamme alkoivat Hämeenkyrön ja Viljakkalan sotaveteraanien sekä heidän läheistensä matkoina rajan taakse jääneille sotatantereille. Olemme vuosien aikana tehneet sotahistoriamatkoja Venäjälle, Baltian maihin sekä Puolaan - kohdemaiden kulttuuri ja monet muut asiat ovat olleet vahvasti esillä. Viime kesän matka suuntautui taas kerran luovutettuun Karjalaan.

Tässä pieni kuvakertomus, kun kävimme Taipaleenjoen taistelumaastoissa 12.7.2016!

 

 

tai1.jpg

 

 

Taipaleenjoelle suuntautuva matkaosuuteemme alkoi Sakkolan rautatieasemalta, jossa meitä odotti venäläinen linja-auto.

 

 

 

tai2.jpg

 

 

Linja-autossa oli tunnelmaa heti alusta alkaen.

 

 

 

tai3.jpg

 

 

Venäläiskuljettaja paahtoi Sakkolan asemalta lähdettyämme kohti Pyhäjärveä, mutta useasti Taipaleenjoella Sakkolan kautta käyneenä aloin reklamoimaan, että emme ole oikealla tiellä.

 

 

 

tai4.jpg

 

 

Palasimme Sakkolan asemalle ja lähdimme uudestaan kohti Taipaleenjokea ja nyt oma kuljettajamme Raivo ajoi tyhjällä bussillamme edessä ja me venäläislinja-autolla perässä.

 

 

 

tai5.jpg

 

 

Vastaantulijoitakin oli!

 

 

 

tai6.jpg

 

 

Saavuimme Keljan taistelujen muistomerkille, joka on paljastettu 22.8.2009. Olin edellisen kerran tällä samalla paikalla ennen muistomerkin paljastamista, sillä silloisen käyntini aikana paikalla oli vasta muistomerkin jalusta. Eero Norokorven ja minun takanani on Suvanto ja sieltä puna-armeija hyökkäsi suomalaisten asemia vastaan 25. - 27.12.1939. Suomalaiset torjuivat hyökkäyksen.

Pääsin vuonna 2009 nousemaan Suvannolta sen jyrkän jyrkänteen ylös tälle paikalla ja voin todeta, että ei puna-armeijalle ollut helppo tehtävä nousta hyökkäyksessä tälle paikalle. Ja se nousu ei onnistunutkaan!

 

 

 

tai7.jpg

 

 

Keljan muistomerkillä kenraali Lehtimäki oli helpottunut, sillä olimme oikealla tiellä kohti Taipaleenjokea.

 

 

 

 

tai8.jpg

 

 

 

Jätimme oman automme Keljan muistomerkille ja jatkoimme venäläisellä linja-autolla matkaamme.

 

 

 

tai9.jpg

 

 

Tie Sakkolasta Taipaleenjoelle on kovapohjainen, mutta muuten perin heikkokuntoinen.

 

 

 

tai10.jpg

 

 

Saavuimme kohdalle, josta on viitoitus Taipaleenjoen kenttähautausmaalle. Olen aiemmin käynyt muutaman kerran paikalla ja tiedän, että miten ja kuka on sen sodan jälkeen löytänyt.

 

 

Pyrin kertomaan Taipaleenjoen kenttähautausmaasta myöhemmin enemmän.

 

 

 

tai11.jpg

 

 

Saavuimme Taipaleenjoen Suomen puoleiselle rannalle, jonne ökyrikkaat Taipaleenjoen rannalle datsoja rakentaneet venäläiset ovat rakentaneet pienkoneille soveltuvan kiitoradan. Kiitorata on ainakin osittain suomalaisten puolustusasemien päällä – harmillista! Datsoille kuljetaan Pietarista lentokoneilla ja helikoptereilla sekä veneillä Laatokkaa pitkin - huomasitte, että Sakkolan kautta maantieyhteys on kelvoton.

 

 

 

tai12.jpg

 

 

Kiitorataa on pidennetty sen jälkeen, kun edellisen kerran vuonna 2009 kävin Taipaleenjoella.

 

 

 

tai13.jpg

 

 

Taipaleenjoen Suomen puoleiselle rannalle on kuluneen kymmenen vuoden aikana rakennettu lisää ökytaloja; tämän talon omistajat hätyyttelevät tunkeilijoita lepakkokuvioisella portilla.

 

 

 

tai14.jpg

 

 

Pitihän se taas kerran minunkin pestä käteni Taipaleenjoessa!

 

 

 

tai15.jpg

 

 

Käänsimme automme ennen Kaarnajokea ja Niittykasemattia sekä ennen Taipaleenjoen muinaislinnaa. Muinaislinnan vallihaudat ovat edelleen hyvin nähtävissä ja olen kerran päässyt siellä käymään. Harmittelen, että esim. netistä ei löydä juuri lainkaan tietoja Taipaleenjoen muinaislinnasta.

Taipaleenjoen muinaislinnassa on yhä edelleen selvästi havaittavissa perinteiset sen aikaisiin linnoihin kuuluneet vallihaudat.

Vallihaudat ovat nykyisin paljon Taipaleenjokea korkeammalla eli muinaislinna on siltä ajalta, jolloin Taipaleenjoen kannas ei vielä ollut murtunut  - Taipaleenjoen murtuminen tapahtui keväällä 1818 eli lähes 200 vuotta sitten!

 

 

 

tai16.jpg

 

 

Lähdimme paluumatkalle ja tässä kuva suomalaisten vuonna 1939 rakentamista hyökkäysvaunuesteistä! Paikallaan ovat yhä edelleen!

 

 

 

tai17.jpg

 

 

Palasimme onnistuneen retken jälkeen Sakkolan asemalle ja kenraali tarjoili meille matkan kunniaksi kunnon vodkaryypyt, mutta vain fingerporista!

 

 

 

Kunnia Taipaleenjoen suomalaisille puolustajille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Taipaleenjoki, Taipaleenjoen taistelut, Taipaleenjoen taistelumaastot, Taipaleenjoen muinaislinna, Taipaleenjoen kannaksen murtuminen 1818,

Eräät tamperelaiset kulttuurivaikuttajat ovat saaneet viimeisen leposijansa Kalevankankaan hautausmaan pääportin läheisyydestä

Maanantai 22.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen hautausmaakävely Kalevankankaan hautausmaalla 18.8.2016 oli onnistunut aktiviteetti, vaikka etukäteen vastuuhenkilömme kanssa opastuksen sopinut opas pettikin meidät ja oli unohtanut koko jutun.

 

 

Kiitokset Tampereen seurakuntien henkilöstölle, joka pelasti sen mitä pelastettavissa oli eli he toimittivat meille kartat, joista ilmeni eräiden merkkihenkilöiden haudat Kalevankankaan hautausmaalla.

 

 

 

 

kavely1.jpg

 

 

Kalevankankaan hautausmaan pääportti sijaitsee osoitteessa Hautausmaankatu 5.

 

 

Eräiden tamperelaisten kulttuurihenkilöiden haudat sijaitsevat lähellä hautausmaan pääporttia ja tässä näistä haudoista muutama kuva:

 

 

 

kavely2.jpg

 

 

Juice Leskinen 1950 – 2006.

 

 

Hautamonumentin on veistänyt taiteilija Timo Hannunen. Mustasta graniitista tehty monumentti on kaksi metriä korkea ja painaa noin neljä tonnia.

 

 

 

kavely3.jpg

 

 

Väinö Linna syntyi 20.12.1920 ja menehtyi keuhkosyöpään 21.4.1999.

 

 

 

kavely4.jpg

 

 

Veikko Sinisalo 30.9.1926 – 16.12.2003.

 

 

 

kavely5.jpg

 

 

Runoilija Yrjö Jylhän hauta vaati hieman pidemmän etsimisen, mutta löysin sen kuitenkin.

 

 

Jylhä syntyi 21.7.1903 Tampereella ja kuoli oman käden kautta 30.12.1956 Turussa.

 

 

Yrjö Jylhän runo ”Kaivo” on lempirunoni ja olen kerran päässyt käymään Taipaleenjoen taisteluiden takamaastossa sijaitsevalla kaivolla.

 

 

 

************

 

 

Useiden merkkihenkilöiden hautoja jäi minulta 18.8.2016 löytämättä ja se onkin lähiaikojen haasteenani, jotta pääsisin käymään niillä.

Täytyy luonnollisesti muistaa, että jokainen mm. Kalevankankaalle haudattu on tasavertainen sinne ja muille hautausmaille haudattujen kanssa, sillä kenenkään käärinliinoissa ei ole taskuja, joihin voisi taltioida maallisen vaelluksen aikana kerättyjä omaisuuksia tai täällä ansaittuja esim. taiteellisia ansioita!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kelevankankaan hautausmaa, hautausmaakävely Kalevankankaan hautausmaalla, Juice Leskinen, Väinö Linna, Veikko Sinisalo, Yrjö Jylhä, Kiirastuli, Taipaleenjoki, Yrjö Jylhä Kaivo,

Hyvästi Kirvesmäki!

Keskiviikko 15.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen monesti ainakin itsekseni todennut, että ajoittain pitäisi ehtiä penkomaan tavaransa perinpohjin, sillä silloin aina löytää kadoksissa olleita mielenkiintoisia tavaroita.

 

Meillä muutettiin eräässä huoneessa kaappijärjestystä ja järjestelyjen yhteydessä paljon papereita meni poltettaviksi, mutta järjestelytyön tuloksena löysin muutaman unhon teillä olleen kirjan.

 

 

 

 

kirves1

 

 

Mielestäni arvokkain löytöni huoneen kaappijärjestelyissä oli tämä pieni vihkonen eli ”Hyvästi Kirvesmäki!”, valikoima Kiirastuli-teoksen runoja näköispainoksena vuodelta 1954.

 

Tiedän vallan hyvin, että minulla on jossakin myös tuo alkuperäinen ”Kiirastuli”, mutta en tiedä, että missä se nyt on.

 

Omistamani ”Kiirastuli” on joltisenkin arvokas, sillä siinä on Yrjö Jylhän omakätinen kulmikas nimikirjoitus.

***********

 

 

Yrjö Jylhän Kiirastulen runot pohjautuvat hänen Taipaleen lohkolla talvisodan aikana kokemaansa.

 

Vihkoseenkin tallennetuissa ”Kiirastulen syntyvaiheista” –esipuheessa Jylhä taustoittaa Kiirastulen luomistaustaa. Nyt en pysty tarkistamaan, että onko sama esipuhe myös varsinaisessa Kiirastuli-teoksessa.

 

Jylhä toteaa esipuheessa  mm. näin:

 

Koska osakseni tuli kokea sota eräällä sen verisimmällä tantereella – murtumaton Taipaleen rintamahan vaati rykmenteiltään sodan raskaimmat menetykset – olen tuntenut suurimmaksi tehtäväkseni tuoda sanomani itse pääkallonpaikalta. Siellä ehdin jättää jäähyväiset sekä runoudelle että maalliselle elämälle.

 

Viime tammikuussa alkoi henkinen lataus kuitenkin purkautua lyyrillisenä virtana, ja niin syntyivät parissa kuukaudessa sotarunot. Runoilijana olen iloinen löydettyäni ilmaisun niille rintamamuistoille, jotka ovat arimmat haalistumaan. Sillä tapaukset ja kaskut säilyvät mielessä kauemmin kuin perustunnot, joita vain mukana ollut voi sanoin tulkita – mikäli se onnistuu hänellekään. Nämä runot olen ollut velkaa aseveljilleni, sekä kaatuneille että henkiin jääneille, siitä talvesta, josta muodostui elämämme järkyttävä ja unohtumaton välinäytös. Mutta tunnen silti, ettei se velka ole maksettu vielä.

 

Pääsiäisenä 1941

 

Yrjö Jylhä

 

 

Väkevää tekstiä!

 

*********** 

Olen saanut käydä moniaita kertoja Taipaleenjoen taistelupaikoilla ja sen vuoksi tunnen Kiirastulen runot omakseni.

 

 

Ehkä eniten pidän Kiirastuli-teoksen ”Kaivo” –runosta.

 

Olen kerran käynyt tuolla Yrjö Jylhän kuvaamalla kaivolla ja sen vuoksi tunnen runon omakseni.

 

 

Uudelleen löytämässäni vihkosessa on Jylhältä 11 runoa, jotka on julkaistu Kiirastulessa.

 

 

 

 

 

kirves2

 

 

”Kaivo” –runo on vihkosessa toteutettu siten, että aukeaman vasemmalla puolella on runo painettuna ja…

 

 

 

 

kirves3

 

 

…aukeaman oikealla puolella on kuva siitä tekstistä, jonka Jylhä on omakätisesti kirjoittanut.

 

 

Jylhä on päivännyt ”Kaivo” –runon syntyneeksi 28. I . 41 eli tammikuun 28. päivä 1941.

 

 

 

En tässä toista Kaivo-runon sanoja, sillä ne löytyvät vaikkapa siitä blogikirjoituksesta, jonka laadin tälle saitille 6.9.2009.

 

Kirjoitukseni löytyy googlaamalla vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä kaivolla”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kirvesmäki, Hyvästi Kirvesmäki, Yrjö Jylhä, Yrjö Jylhän Kaivo-runo, Taipaleen taistelut, Taipaleenjoki, Kirvesmäen tukikohdat, Taipale, Talvisota, Kiirastuli, Yrjö Jylhä: Kiirastuli,

Metsäpirtin rosvopaisti oli unohtumaton kokemus

Torstai 25.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Pidän lammasruuista, mutta rosvopaistia olen saanut vain tasan yhden kerran.

 

Se olikin sitä unohtumattomampi kokemus ja viittasin siihen jo eilen, kun kerroin taannoisesta käynnistämme Metsäpirtin puoleisella Taipaleenjoen lossirannalla.

 

 

**********

 

Tapahtuma ajoittuu jonnekin vuoden 1985 seutuvilla, kun sain osallistua työporukkamme matkalle Venäjälle.

 

Matkamme suuntautui Metsäpirttiin ja asuimme siellä neuvostojohtajien käytössä olleessa tiilisessä huvilassa.

 

Teimme kokopäiväretken Taipaleenjoen ylittäen Kirvesmäkeen ja tutustuimme muutenkin suomalaisten Talvisodan aikaisiin asemiin. Siihen aikaan taistelumaastot olivat vielä turmelematta ja sainkin tällä matkalla kipinän alkaa tutustumaan suomalaisten kunniakkaisiin taistelumaastoihin itärajan takana.

 

Palasimme Kirvesmäestä Neosaaren puolelle Taipaleenjoen lossirantaan ja aloimme kävellä kohti majapaikkaamme.

 

Rannassa oli silloin lammasfarmari, jolla oli laidunnettavana parisenkymmentä lammasta ja siinä heräsikin ajatus, että tehdäänpä illalla rosvopaistia. Nykyisin lammasfarmaria ei enää ole, vaan samalla tontilla on nyt tiukasti vartioitu ökyrikkaiden venäläisen autojen parkkipaikka.

 

Maksoimme lampaasta 20 dollaria ja pyysimme farmaria teurastamaan lampaan sekä tuomaan ruhon alkuillasta majapaikkaamme.

 

Lammasfarmari toi teurastetun lampaan sovitusti ja muistan, että hän oli laittanut lampaan sisäelimet alumiinipesuvatiin ja tarjosi niitäkin meille. Emme ottaneet sisäelimiä ja lammasfarmari veikin ne tyytyväisenä kotiinsa.

 

Meillä oli mukana erilaisia levitteitä sekä mm. valkosipulinkynsiä, joita käytimme lampaanruhon valmistelemisessa rosvopaistiksi.

 

Rosvopaistin valmistamisessa tarvittava kuoppa oli kaivettu ja lähimetsistä kerättyjen polttopuiden ansiosta homma alkoi olla valmis varsinaiseen toimintaan.

 

Olimme valmistautuneet matkalle hyvin, mutta alumiinifoliota meillä ei ollut, joten se oli meidän akilleenkantapäämme rosvopaistin valmistamisessa – huvilan keittiöstä ja sen henkilökunnasta ei ollut apua ongelmaamme.

 

Käärimme lampaanruhon huvilasta löytämiimme sanomalehtiin sekä muuhun kelvolliseksi katsomaamme materiaaliin ja aloitimme varsinaisen kypsennyksen.

 

Parin, kolmen miehen partio kävi kyliltä hankkimassa asiaankuuluvat juomat, joten voimme luottavaisin mielin alkaa odottamaan rosvopaistin valmistumista.

 

Lampaan esiinkaivaminen hiilloksesta onnistui hyvin ja pääsimme tutkailemaan työmme onnistumista.

 

Lammas oli maistuvaista ja sopivan kypsää, mutta hiekka narskui hampaissa, kun sitä söimme!

 

Kokemus oli kaikesta huolimatta positiivinen ja sopi hyvin siihen seikkailuhenkeen, jota Venäjän matkoilla aina tarvitaan!

 

 

********

 

 

Vielä pieni muistelus huvilan kissoista:

 

Huvilassa oli parikin kesyä kissaa, jotka nälissään odottivat rosvopaistin valmistumista ”kuin kuuta kirkkaalta taivaalta”.

 

Joku heitti aimo annoksen lammasta kissoille ja toinen kissoista tarttuikin lihanpalaan välittömästi.

 

Kissa sinkosi itsensä kaarella lähes metrin korkeudelle, sillä se poltti suunsa kuumassa lihanpalassa! Olen toisenkin kerran nähnyt nälkäisen kissa polttavan suunsa kuumassa ruuassa ja sinkoavan itsensä korkeuksiin – sillä kerralla kyseessä oli kuuma hernekeitto!

 

 

********

 

Omaan Metsäpirtistä sekä Taipaleenjoesta pelkästään myönteisiä muistoja ja paljolti niiden syynä ovat kertomani rosvopaistikokemukset siellä.

 

Arvostan suomalaisten sotilaiden taistelua Talvisodan Taipaleessa ja sen vuoksi on aina pienoinen juhlahetki, kun pääsee käymään niillä kunnian tantereilla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Metsäpirtti, Taipale, Taipaleenjoki, Kirvesmäki, Neosaari, rosvopaisti,

Taipaleenjoki - Tuonelanjoki

Keskiviikko 24.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen sotahistorian kuuluisimpia taisteluita ovat Metsäpirtin Taipaleenjoella käydyt taistelut.

 

Vihollinen pääsi Taipaleenjoen yli, mutta Suomen rintama kesti Talvisodassa rauhantekoon saakka.

 

Minulla on ollut tilaisuus tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin muutamaankin kertaan ja olen saanut näillä matkoillani kerran ylittää veneellä Taipaleenjoen Neosaaresta Terenttilän puolelle ja myös takaisin.

 

Heinäkuun alussa tekemällämme matkallamme saimme tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin Neosaaren eli neuvostoarmeijan näkövinkkelistä. Nyt emme ylittäneet Taipaleenjokea.

 

 

 taipale1

 

 

Metsäpirtistä tulimme Taipaleenjoen rantaan entisen lossin Neosaaren puoleiselle kohdalle.

Joki virtaa vasemmalta oikealle kohti Laatokkaa, jonne ei olekaan pitkä matka.

Vastarannalla joen takamaastossa sijaitsevat kuuluisat Terenttilän tukikohdat.

Kuvasta oikealla mäntykankaalla sijaitsee Taipaleen muinaislinnan rauniot. Harmittelen, että en aikoinaan linnanraunioilla käydessäni mennyt vallihautojen yli varsinaisen linnan alueelle. Taipaleen muinaislinnasta on todella vähän tietoa esim. netissä.

 

 

 

taipale2

 

 

Katse kohti ylävirtaa.

Taipaleenjoen takana taitaa näkyä sotakirjallisuudesta tutut Kansakoulun metsikkö ja Pärssisen metsikkö.

 

 

taipale3

 

 

 

Lossirannan viereen on rakennettu korkeatasoinen laituri, sillä monet Taipaleenjoen datsojen asukkaat asuvat Pietarissa ja sinne pääsee parhaiten nopeakulkuisilla veneillä.

Vastarannalla on joen suuntaisesti kiitorata, sillä pienkoneella matka Taipaleenjoelta Pietariin taittuu vielä nopeammin kuin veneellä.

Vastarannalle autotie kulkee Kiviniemen ja Sakkolan kautta – se taitaa nykyisin olla jokseenkin ajokelvoton.

 

 

taipale4

 

 

Lossirannassa ennen ollut lammasfarmari on saanut väistyä ökyrikkaiden tieltä.

Saatan joskus kertoa tosijutun tällä paikalla ennen sijainneesta lammasfarmarista ja niistä lammaskaupoista, joita hänen kanssaan työporukan kanssa teimme lähes 20 vuotta sitten!

 

 

taipale5

 

 

Saimme kuljettajamme onnistuneiden neuvottelujen tuloksena pitää ruokailutauon Taipaleenjoen lossirannassa – kiitokset Raivolle!


*******

 

Tästä kuvasta saa pientä esimakua siitä, että veden nykyinen pinta on monia metrejä alempana kuin vedenpinta tässä oli ennen Taipaleenjoen syntymistä 1818.

Tuolloin vedenpinta laski tällä kohdalla seitsemän metriä, kun Suvantojärvestä puhkaistui Taipaleen kylän läpi virtaava Taipaleenjoki.

Kaksisataa vuotta sitten bussimme pysäköintipaikka oli Suvantojärven pohjaa ja tämän kohdan vedet laskivat Käkisalmen kautta Laatokkaan.


*******

Taipaleenjoella suomalaisia kiinnostavat taistelumaastot sijaitsevat joen toisella puolella, sillä nyt katselimme Taipaleenjokea neuvostosotilaiden vinkkelistä.


Nelisen vuotta sitten laatimani juttu Taipaleenjoen suomalaisista taistelupaikoista löytyy googlaten vaikkapa näin: "Esko Erkkilä Taipaleenjoki". Jutussa liikutaan täsmälleen samalla kohtaan Taipaleenjokea kuin nyt, mutta eri puolella jokea.

 

 

On selvää, että Taipaleenjoen taistelumaastot ovat kohta muisto vain. Jos vielä nyt haluaa niihin tutustua, on pidettävä kiirettä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Taipale, Taipaleenjoki, Taipaleenjoen taistelut, Neosaari, Kansakoulun metsikkö, Pärssisen metsikkö, Taipaleen muinaislinna, Laatokka, Terenttilä, Terenttilän tukikohdat, Metsäpirtti, Taipaleenjoen lossi, Taipaleenjoki - Tuonelanjoki, Yrjö Jylhä, Suvanto,

"Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun"

Keskiviikko 13.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Augustin Ehrensvärdin Suomenlinnan Kuninkaanportin kivitauluihin kaiverretut sanat ovat ajankohtaisia tänä päivänä monestakin syystä. Tänään ne ovat aiheellista palauttaa mieliin sen vuoksi, sillä vietämme nyt eli maaliskuun 13. päivänä Talvisodan päättymisen muistopäivää.

 

Aseet hiljenivät itärajallamme tasan 73 vuotta sitten.

 

Talvisodan rauha on meille suuriin ikäluokkiin kuuluville tavallaan omakohtainen kokemus, vaikka emme silloin olleet vielä syntyneetkään.

 

Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan taistelut ovat ainakin minulle tuttuja niiden lukuisten muisteluhetkien kautta, jotka sain kuulla isäni ja hänen sotakavereidensa jutuista 1950-, 1960 ja jopa vielä 1970-luvuilla.

 

Talvisodan taistelupaikoilla käyminen ja niihin tutustuminen on meille osa Talvisodan saavutusten kunnioittamista. Talvisodasta on laadittu lukemattomia kirjoja ja myös niiden anti on mielestäni Talvisodan sankareiden arvostamista.

 

Olen vieraillut monilla Talvisodan taistelutantereilla ja siitä mahdollisuudesta on annettava täysi tunnustus manan majoille menneelle Neuvostoliitolle ja nyky-Venäjälle.

 

Hyvä ja asiantunteva opas on kullanarvoinen aarre Talvisodan ja Jatkosodan taistelupaikkoihin tutustumisessa. Mielestäni on rikkaus, jos pääsee tutustumaan taistelupaikkoihin eri oppaiden johdolla – jokaisella oppaalla on hieman erilainen lähestymistapa samoihinkin taistelupaikkoihin.

 

En lähde arvottamaan eri taistelupaikkoihin tutustumista, mutta sen totean, että samaan taistelupaikkaan kannattaa tutustua useita kertoja ja eri oppaiden johdolla.

 

Mm. Kollaa, Kelja, Taipaleen eri lohkot, Laatokan Karjalan mottitaistelut ja Viipurinlahden taistelut ovat Talvisodan taisteluja, joiden tapahtumapaikkoihin olen päässyt tutustumaan.

 

Taistelupaikkoihin tutustuminen antaa todellisen kuvan esim. niistä mittakaavasuhteista, joissa taistelut on käyty.

 

**********


Liitän tähän yhden aiheeseen liittyvän kuvan!


mannerheim

 

***********


Olen huomannut, että facebook´ssa on osallisena


105 kunnian päivää Talvisodan sankareille


–niminen toimija.

 

En tiedä ryhmän taustatoimijoita, mutta pidän siitä runsaasta kuva-aineistosta, jota ryhmä tuo esille facebook´ssa.

 

Arvostan ”105 kunnian päivää Talvisodan sankareille” –facebook-ryhmää, sillä se on eräs nykyajan tavoista osoittaa arvostusta heille, jotka taistelivat maamme vapaudesta Talvisodassa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jälkimaailma seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun, Augustin Ehrensvärd, Suomenlinna, Kuninkaanportti, Talvisota, Talvisodan päättyminen, Kollaa, Kollaa kestää, Kelja, Keljan taistelu, Taipaleen taistelut, Taipaleenjoki, motti,

Talvisotaooppera "Taipaleenjoki" esitetään Ilmajoen Musiikkijuhlilla myös ensi kesänä - kannattaa mennä katsomaan!

Maanantai 7.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Talvisotaooppera Taipaleenjoki jatkuu Ilmajoen Musiikkijuhlien ohjelmistossa myös ensi kesänä.

Näin on hyvä, sillä esitys jäi monilta viime kesänä näkemättä.

Olin viime kesänä katsomassa ennakkonäytöksen ja voin todeta, että esitys on kokemisen arvoinen.

Laadin kokemuksestani jutun näille sivuille 17.6.2010. Sen on tapani mukaan hieman pitkä, mutta uskallan liittää sen tämän kirjoituksen lopuksi.

Oopperan taiteellinen toteutus on samojen henkilöiden hoidossa kuin kantaesitysvuonna, mutta roolijaossa tulee tapahtumaan merkittävä muutos.

Yrjö Jylhän Kirsti-vaimoa esitti viime kesänä sopraano Helena Julkunen, mutta tänä vuonna sen esittää tunnettu sopraano Mari Palo!

Minulla on kuuluisesta sopraanosta mukava henkilökohtainen muisto.

Mari Palon Anita-äiti on vaimoni kotitalon naapuri ja nuoruudenystävä Kälviältä. Marin syntymän jälkeen saimme kutsun saapua katsomaan pientä vauvaa ja menimmekin Lohtajan Marinkaisissa sijaitsevaan Eero ja Anita Palon omakotitaloon tervehdyskäynnille.

Pikkuinen tuleva maankuulu sopraano tuhisi kapaloissaan tyytyväisenä ja oli autuaan tietämätön tulevasta urastaan.

Mainittakoon, että Kirsti Jylhää Taipaleenjoki-opperassa vuonna 2010 esittänyt Helena Juntunen sijoittui kolmanneksi Taidekeskus Salmelan Merikanto-laulukisassa v. 2005 ja tänä vuonna hänet korvaava Mari Palo sijoittui samassa laulukilpailussa toiseksi!

Suosittelen varaamaan liput jo nyt ensi kesän Talvisota-oopperaan. Harkitsen samaa itsekin, sillä olisi mukava nähdä Mari Palo hieman eri roolissa kuin näin hänet edellisellä kerralla!

Ensi kesän esitykset ajoittuvat 10...19.6 väliselle ajalla. Useat matkatoimistot järjestävät Ilmajoen Musiikkijuhlien eri tapahtumiin matkoja, joten käytännön ongelmia oopperanautinnolle ei ole.

Tässä juttuni, jonka julkaisin 17.6.2010 näillä palstoilla!

 

-----------------------------

 

 

Mahtava oopperakokemus Ilmajoella

 

 

Torstai 17.6.2010 - -Esko Erkkilä-

 

Talvisodan päättymisen 70-vuotisvuosi sai hienon juhlatapahtuman, kun Ilmajoen Musiikkijuhlien esityksenä tänä vuonna on Taipaleenjoki-ooppera.

 

Taipaleenjoki-ooppera kantaesitettiin keskiviikkona 16.6.2010. Sain olla mukana oopperan ennakkonäytännössä jo edellisenä päivänä eli tiistaina 15.6.2010.

 

Oopperan libretton on kirjoittanut Panu Rajala, sävellys on Ilkka Kuusiston käsialaa, ohjauksesta vastaa Tuomas Parkkinen ja kapellimestarina toimii Mikk Murdvee.

 

Taipaleenjoki-oopperan keskeiset henkilöt ovat runoilija ja Soinin miehiä Taipaleen taisteluissa komppanianpäällikkönä johtanut Yrjö Jylhä, hänen vaimonsa Kirsti Jylhä sekä Taipaleenjoella neuvostojoukkojen puolella taistellut venäläinen runoilija Jevgeni Dolmatovski.  

 

Jylhää esittää bassobaritoni Juha Kotilainen, Kirsti Jylhää sopraano Helena Juntunen ja Dolmatovskia tenori Jyrki Anttila.

 

Ilmajoen Musiikkijuhlien maisemaan kuuluu näyttämön takana virtaava Kyrönjoki. Tämän vuoden ooppera-esityksessä se esittää luontevasti Taipaleenjokea. Suomalaisten asemat ovat näyttämönä ja neuvostojoukot tulittavat suomalaisten asemia joen vastakkaiselta rannalta. Aseiden rätinä ja erilaiset räjähdykset luovat todellisen sodan tunnun.

 

Esitys kuvaa hyvin sitä peräänantamatonta taistelua, jossa suomalaiset joukot onnistuivat Talvisodan Taipaleessa.  Neuvostojoukot yrittivät lannistaa puolustajaa, mutta eivät onnistuneet.

 

Panu Rajalan libretto pysyy uskollisena Taipaleen taisteluiden tapahtumille sekä Jylhän runoudelle.  

 

Rajala on yhdistänyt onnistuneesti ne mm. kohtauksessa, jossa esitetään "Kaivo"-runon tapahtumia. Maaliskuun 10. päivänä 1940 Jylhän joukkoihin kuulunut Virroilta syntyisin ollut sotamies Erkki Kujala kaatui Kirvesmäen takalohkolla sijainneen kaivon äärelle. Kaivon tapahtumista on vaikuttavia katkelmia Taipaleenjoki-oopperassa.

 

Lainaus librettosta:

 

                      "Korsun yllä tykkien soi jyry, kaivotietä

                      pyyhkii lumipyry päivin ja öin, ja

                      polun päässä kaivon partaalla on verta

jäässä. Kaivon luona luoti tapas monta

liian janoista ja maltitonta."

 

Yrjö Jylhän ja hänen vaimonsa Kirstin kirjeenvaihto sodan ajoilta on vasta nyt tullut arkistossa nähtäville. Panu Rajala on kirjeenvaihdon perusteella pystynyt merkittävästi täydentämään Jylhän sisintä ja hänen suhdettaan kotirintamalla olleeseen vaimoonsa.

 

Kirsti Jylhä eli sodan aikana väkevästi. Hän viihtyi taiteilijapiireissä, vaikka ei varsinainen taiteilija itse ollutkaan. Kirsti Jylhä maksoi elämästään kovan hinnan - hän kuoli syfilikseen.

 

Kiitokset Rajalalle merkittävästä kulttuurihistoriallisesta työstä - Jylhän henkilökuva täydentyy Yrjö Jylhän ja hänen vaimonsa välisen kirjeenvaihdon ansiosta paljon!

 

Rajala on onnistuneesti sijoittanut oopperaan Vapaussodan tapahtumia ja myös Sillanpään "Marssilaulu" on saanut oman osuutensa oopperaan.

 

Taipaleenjoen itärannalla kävi sotaansa neuvostorunoilija Jevgeni Dolmatovski. Hän ei milloinkaan todellisuudessa tavannut Yrjö Jylhää - ensimmäinen kahden Taipaleenjoen runoilijan kohtaaminen tapahtuu vasta Ilmajoen Taipaleenjoki-oopperassa.

 

Dolmatovski oli runoilijana herkkä. Dolmatovskia esittävä Jyrki Anttila kertoo, että herkkyys tuli esille hänen runoteksteissään, joissa hän muisteli sota-aikana kokemiaan asioita.

 

Taipaleenjoki-esitys on vaikuttava kokemus.

 

Tunnen Taipaleenjoen taistelumaastot hyvin, sillä olen käynyt siellä useasti. En ole kuitenkaan niin hyvä Taipaleenjoen taistelumaastojen tuntija kuin Teuvo Viskari Orivedeltä. Istuimme Viskarin kanssa näytöksessä melkein rinnakkain ja hän kertoi taisteluiden tapahtuneen osin kotitilansa mailla. Viskarin tila sijaitsee Taipaleenjoelta n. viiden kilometrin etäisyydellä, mutta tilan peltoja on Mustajoen partaalla ja myös Taipaleen eräs kuuluisa bunkkeri - Niittykasematti - sijaitsee Viskarin mailla.

 

Ennakkonäytöksen yleisö palkitsi esityksen pitkillä suosionosoituksilla ja esiintyjät kutsuttiin lavalle monta kertaa. Lopuksi yleisö nousi seisaalleen ja aplodien jatkuessa antoi tunnustuksensa hienolle esitykselle.

 

Jylhä toteaa yhdessä Dolmatovskin kanssa, että me elämme vielä!

 

Lainaus librettosta:

 

                      "Me elämme vielä! Me elämme vielä!

                      Me elämme vielä! Me tapaamme sodan

                      jälkeen illalla kello kuusi!"

 

Kerrassaan mainio esitys!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Taipaleenjoki, Talvisotaooppera Taipaleenjoki, Ilmajoen Musiikkijuhlat, Mari Palo, Panu Rajala, Ilkka Kuusisto, Juha Kotilainen, Jyrki Anttila, Yrjö Jylhä, Kirsti Jylhä,

Tänään on vuoden suurin juhlapäivä - Itsenäisyyspäivä!!

Maanantai 6.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Itsenäisyyspäivää sen kunniaksi, että Suomi sai valtiollisen itsenäisyyden joulukuun 6. päivänä 1917.

 

Päivä on juhlapäivistämme merkittävin.

 

On ilahduttavaa, että Itsenäisyyspäivä on vuosien saatossa saanut entistä tärkeämmän aseman kansalaisten silmissä. Osaamme arvostaa itsenäisyyttä ja vapaata Suomea.

 

YYA-Suomessa näin ei ollut ja tuntui, että Vapunpäivä punalippuineen oli silloin merkittävin juhlapäivämme. Näin ainakin itää kohti kontallaan olleen Yleisradion ja muun valtamedian mielestä.

 

Ulospäin näyttävintä perhekunnassamme tänään on, että Suomen lippu saa hulmuta lippusalossamme klo 20.00 saakka.

 

Hämärän saapuessa valaisemme lippusalkomme ja siinä hulmuavan Suomen lipun halogeenivalaisimilla. Lipun valaiseminen lisää Itsenäisyyspäivän tunnelmaa.

 

Itsenäisyyspäivän juhlistaminen ja sen arvokas viettäminen merkitsevät minulle tietyn kunniavelan maksamista.

 

Edesmennyt Isäni taisteli etulinjassa neljänä Itsenäisyyspäivänä eli vuosina 1939, 1941, 1942 ja 1943.

 

Isäni taisteli pikakivääriampujana monilla kunniakkailla taistelupaikoilla. Olen viime vuosien aikana käynyt niillä monilla. Useimmiten hän palasi muistelemaan Lempaalan Munakukkulalla ja Metsäpirtin Taipaleenjoella kokemiaan taisteluja.

 

Munakukkula muodostui hänen kertomanaan myös minulle niin tutuksi paikaksi, että tunsin sen heti, kun pääsin siellä käymään.

 

Taipaleen taistelupaikoilla olen päässyt käymään usein. Tiedän tarkalleen Taipaleen eri tukikohtien sijainnin ja olen monesti saanut tuta Taipaleenjoen virtaamisen Laatokkaan.

 

Lähellä Taipaletta sijaitseva Kirvesmäki taistelupaikkoineen on myös tullut tutuksi. Eräs eniten koskettavista taistelupaikoilla tapahtuneista käynneistäni on se, kun pääsin käymään Kirvesmäen takamaastossa sijaitsevalla kaivolla, jonka äärellä tapahtuneisiin tilanteisiin perustuu Yrjö Jylhän "Kaivo" -runossa kuvaamat tapahtumat.

 

Harmittaa, että Venäjän ökyrikkaat ovat saaneet perustaa Taipaleenjoen suomalaisten puoleiselle rannalle pienkoneille soveltuvan kiitoradan. Se mahdollistaa Taipaleenjoen datsoilla lomailevien venäläisten lentokone- ja helikopterimatkat Pietariin ostoksille. Tätäkö varten Leniniä ja Stalinia jumaloivat kommunistit rakensivat Neuvostoliiton?

 

Haluamme arvokkaalla Itsenäisyyspäivän viettämisellä kunnioittaa sotaveteraaniemme arvokasta työtä, jonka ansiosta suomalaiset ovat kaikkina vuosina vuoden 1917 jälkeen saaneet asua vapaassa ja itsenäisessä maassa. Sotaveteraanien rivit harvenevat ja sen vuoksi jäljellä olevien huomiointi on kansalaisvelvollisuuteemme.

 

Itsenäisyyspäivänä otamme osaa niiden suomalaisten suruun ja kohtaloon, jotka Talvi- ja Jatkosodan tuloksena menettivät kotinsa. Heidän kokemansa vääryys ei saa unohtua mielistämme eikä lastemme ja lastenlastemme tietoisuudesta.

 

Neuvostoliiton ei pitänyt milloinkaan hajota eikä Saksojen yhdistyä. Niin kuitenkin tapahtui.

 

Ehkä tulevaisuus joskus jollakin tavalla korjaa sen vääryyden, jonka Suomi sai kokea sodissamme 1939 - 1944.

 

On hienoa, että YLE panostaa Itsenäisyyspäivän ohjelmatarjontaan. Ohjelmatiedoista selviää, että eri kanavilta on tänään tulossa Itsenäisyyspäivän arvolle sopivia monia ohjelmia.

 

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itsenäisyyspäivä, 6.12.1917, Suomen lippu, Taipale, Taipaleenjoki, Kirvesmäki, Metsäpirtti, Lempaala, Munakukkula, Yrjö Jylhä, Kaivo.

Karhen Markkinat Viljakkalassa olivat yleisömenestys

Lauantai 10.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Karhen koulun vanhempainyhdistys ry on vireä yhdistys Viljakkalassa ja se toteuttaa vuosittain mittavan tapahtuman eli Karhen Markkinat.

 

Tänä vuonna markkinapäivä oli 3.7.2010. Tapahtuma kestää ainoastaan kolme tuntia - klo 10.00…13.00 - mutta väkeä oli runsaasti. Väkimääräksi voi arvioida 500 henkilöä ja merkitsi, että kylän väkiluku ainakin kolminkertaistui muutaman tunnin ajaksi.

 

Viljakkala kuuluu nykyisin Ylöjärven kaupunkiin ja markkinavieraana liikkui mm. kaupunginjohtaja Pentti Sivunen.

 

Osallistuin markkinoille ja roolini oli kahden pienen pojantyttären peräänkatsominen sekä vaimoni tuuraaminen myyntipöydän takana.  Myytävänä oli muutama rasia mainioita Majajärven mansikoita omalta mökkipelloltamme sekä itsetehtyjä lasitöitä.

 

Molemmat artikkelit tekivät hyvin kauppansa, sillä mansikat loppuivat kättelyssä ja myös lasitöillä oli hyvä menekki. Erityisesti sulatuslasityöt olivat markkinaväen suosiossa.

 

Markkinoilla oli paljon tuttuja ja sen vuoksi markkinoista jäi "hyvä maku suuhun" - ensi vuonna pitää päästä uudelleen.

 

Tapasin markkinoilla kaksi Ilmajoen Musiikkijuhlilla "Taipaleenjoki" -esityksessä mukana ollutta viljakkalalaista. Stefan Weckström ja Juhani Malkamäki osallistuivat Taipaleenjoki-produktioon. Malkamäellä oli esityksessä mm. lääkintämiehen rooli siinä kohtauksessa, jossa kannetaan isänmaan multiin taistelussa kaatunutta aseveljeä. Vaikuttava kohtaus katsella ja Malkamäen mukaan myös esittää!

 

Kiitän Karhen koulun vanhempainyhdistystä hienon tapahtuman järjestämisestä - toivottavasti järjestäjille jäi hyvän mielen lisäksi hieman kolikoitakin kirstun pohjalle!

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Karhe, Viljakkala, Ylöjärvi, Pentti Sivunen, Stefan Weckström, Juhani Malkamäki, Taipaleenjoki, Ilmajoen Musiikkijuhlat, Karhen Markkinat,

Mahtava oopperakokemus Ilmajoella

Torstai 17.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Talvisodan päättymisen 70-vuotisvuosi sai hienon juhlatapahtuman, kun Ilmajoen Musiikkijuhlien esityksenä tänä vuonna on Taipaleenjoki-ooppera.

 

Taipaleenjoki-ooppera kantaesitettiin keskiviikkona 16.6.2010. Sain olla mukana oopperan ennakkonäytännössä jo edellisenä päivänä eli tiistaina 15.6.2010.

 

Oopperan libretton on kirjoittanut Panu Rajala, sävellys on Ilkka Kuusiston käsialaa, ohjauksesta vastaa Tuomas Parkkinen ja kapellimestarina toimii Mikk Murdvee.

 

Taipaleenjoki-oopperan keskeiset henkilöt ovat runoilija ja Soinin miehiä Taipaleen taisteluissa komppanianpäällikkönä johtanut...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Taipaleenjoki, Taipaleenjoki-ooppera, Ilmajoen Musikkijuhlat, Panu Rajala, Ilkka Kuusisto, Tuomas Parkkinen, Mikk Murdvee, Yrjö Jylhä, Kirsti Jylhä, Jevgeni Dolmatovski, Juha Kotilainen, Helena Juntunen, Jyrki Anttila, Kaivo, Erkki Kujala, Teuvo Viskari,