Torstai 7.1.2021 - -Esko Erkkilä-
Vapaudenristin ritarikunta on yksi kolmesta Suomen ritarikunnista ja se on ritarikunnista vanhin.
Vapaudenristin ritarikunnan historia liittyy Suomen itsenäistymiseen. Vapaudenristi ja Vapaudenmitali perustettiin Suomen Senaatin päätöksellä 4.3.1918. Sotilasansioritarikunnaksi Vapaudenristin ritarikunta määrättiin asetuksella 16.12.1940. Tasavallan Presidentti, Suomen Marsalkka C.G.E. Mannerheim vahvisti Vapaudenristin ritarikunnan ohjesäännön asetuksella numero 550/18.8.1944, joka on yhä voimassa.
Vapaudenristin ritarikunnan suurmestarina on Tasavallan Presidentti, jolla yksin on oikeus kunniamerkkien antamiseen. Ritarikunnan suurmestarin apuna toimii ritarikunnan hallitus, johon kuuluu kansleri, varakansleri, sihteeri ja rahastonhoitaja. Toimihenkilöinä ritarikunnalla on Pääesikunnan asettama yhteysupseeri ja sihteeri.
Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkit ovat: Vapaudenristin suurristi, 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen, 1. luokan Vapaudenristi, 2. luokan Vapaudenristi, 3. luokan Vapaudenristi, 4. luokan Vapaudenristi, 1. luokan Vapaudenmitali, Vapaudenristin 1. luokan ansiomitali, 2. luokan Vapaudenmitali sekä Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali.
Viime sotiemme 1939 – 1945 aikana jaettiin noin 573 000 Vapaudenristin kunniamerkkiä. Näistä Vapaudenristejä oli noin 90 000 ja Vapaudenmitaleja noin 483 000. Sotien jälkeen Vapaudenristin kunniamerkkejä on jaettu rajoitetusti. Vuosina 1946 - 2006 on jaettu noin 2500 Vapaudenristin kunniamerkkiä, joista Vapaudenristejä noin 1100 ja Vapaudenmitaleja noin 1400.
Vaimoni isän jäämistössä on Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali…
…ja oletan, että tuo ansiomitali on hänelle myönnetty jo sotien aikana, sillä ansiomitalin takapuolelle on kaiverrettu ”Suomen kansalta 1939”!
-Esko Erkkilä-
|