Vapaudenristin Ritarikunta on Suomen vanhin ritarikunta

Torstai 7.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Vapaudenristin ritarikunta on yksi kolmesta Suomen ritarikunnista ja se on ritarikunnista vanhin.

 

Vapaudenristin ritarikunnan historia liittyy Suomen itsenäistymiseen. Vapaudenristi ja Vapaudenmitali perustettiin Suomen Senaatin päätöksellä 4.3.1918. Sotilasansioritarikunnaksi Vapaudenristin ritarikunta määrättiin asetuksella 16.12.1940. Tasavallan Presidentti, Suomen Marsalkka C.G.E. Mannerheim vahvisti Vapaudenristin ritarikunnan ohjesäännön asetuksella numero 550/18.8.1944, joka on yhä voimassa.

 

 

Vapaudenristin ritarikunnan suurmestarina on Tasavallan Presidentti, jolla yksin on oikeus kunniamerkkien antamiseen. Ritarikunnan suurmestarin apuna toimii ritarikunnan hallitus, johon kuuluu kansleri, varakansleri, sihteeri ja rahastonhoitaja. Toimihenkilöinä ritarikunnalla on Pääesikunnan asettama yhteysupseeri ja sihteeri.

 

Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkit ovat: Vapaudenristin suurristi, 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen, 1. luokan Vapaudenristi, 2. luokan Vapaudenristi, 3. luokan Vapaudenristi, 4. luokan Vapaudenristi, 1. luokan Vapaudenmitali, Vapaudenristin 1. luokan ansiomitali, 2. luokan Vapaudenmitali sekä Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali.

 

 

Viime sotiemme 1939 – 1945 aikana jaettiin noin 573 000 Vapaudenristin kunniamerkkiä. Näistä Vapaudenristejä oli noin 90 000 ja Vapaudenmitaleja noin 483 000. Sotien jälkeen Vapaudenristin kunniamerkkejä on jaettu rajoitetusti. Vuosina 1946 - 2006 on jaettu noin 2500 Vapaudenristin kunniamerkkiä, joista Vapaudenristejä noin 1100 ja Vapaudenmitaleja noin 1400.

 

Vaimoni isän jäämistössä on Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali…

 

 

 

 

 

 

…ja oletan, että tuo ansiomitali on hänelle myönnetty jo sotien aikana, sillä ansiomitalin takapuolelle on kaiverrettu ”Suomen kansalta 1939”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunniamerkin kantamista virtuaalisesti!

Sunnuntai 6.12.2020 - -Esko Erkkilä-

En saanut tänäkään vuonna kutsua Presidentin vastaanotolle Linnaan ja tokihan se koronan vuoksi peruttiinkin.

 

Korvikkeena etsin kirjahyllystämme esille Suomen Valkoisen ruusun ansioristin, jonka olisin laittanut rintapieleeni jos Linnaan olisi käynyt kutsu.

 

 

 

Pirkanmaan Agrologit ry on joskus takavuosina ehdottanut minulle Suomen Valkoisen ruusun ansioristiä (SVR Ar) ja sen on silloinen Tasavallan Presidentti minulle myöntänyt.

 

*********************

 

Suomessa on kaksi ritarikuntaa eli Suomen Valkoisen ruusun ritarikunta ja Suomen Leijonan ritarikunta.

 

Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan on perustanut valtionhoitaja C. G. E. Mannerheim isänmaan palveluksessa ansioituneiden kansalaisten ja ulkomaalaisten palkitsemiseksi – Mannerheim antoi ritarikunnan perustamiskirjan 28.1.1919.

 

Suomen Leijonan ritarikunnan perusti Tasavallan presidentti Risto Ryti 11.9.1942 antamallaan asetuksella.

 

Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan kunniamerkki on aina korkeampi kuin vastaava kunniamerkki Suomen Leijonan ritarikunnassa ja se johtuu siitä, että Suomen Valkoisen ruusun ritarikunta on vanhempi kuin Suomen Leijonan ritarikunta.

 

Käsitän, että aikoinaan minulle myönnetystä kunniamerkistä Pirkanmaan Agrologit ry ei joutunut maksamaan lunastusmaksua, mutta nykyään lunastusmaksu SVR:n ja SL:n ansioristeistä on 215,00 euroa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Eduskuntatalon Valtiosalissa on ainoastaan viiden presidenttimme rintakuvat?

Torstai 5.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kävin toissapäivänä Eduskuntatalossa laittamassa kuntoon sitä villervalleri- tilannetta, joka maamme poliittista elämää oli vaivannut jo pidemmän ajan.

Asia tulikin hoidettua, sillä pääministeri Antti Rinne luopui iltapäiväkahden aikaan tehtävästään ja pyysi eroa.

******************

Käyntini aikana vierailin jälleen kerran mm. Eduskuntatalon Valtiosalissa ja näin siellä viiden presidenttimme rintakuvat.

 

Rintakuvansa ovat Valtiosaliin saaneet:

 

 

K.J. Ståhlberg

 

 

 Lauri Kr. Relander

 

 

P.E. Svinhufvud

 

 

 

Kyösti Kallio

 

 

 

Urho Kekkonen

 

 *********************

 

Miksi Risto Ryti, C.G.E. Mannerheim, J.K.Paasikivi, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen eivät ole päässeet tähän joukkoon?

 

Syy on yksinkertainen: Vain Ståhlberg, Relander, Svinhufvud, Kallio ja Kekkonen ovat toimineet Tasavallan Presidentin ja myös Eduskunnan Puhemiehen tehtävissä!

 

***************

 

Nykyinen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö toimi Eduskunnan Puhemiehenä vuosina 2007 – 2011 ja sen vuoksi on odotettavissa, että hänen rintakuvansa ilmestyy aikanaan Valtiosalin seinälle.

 

-Esko Erkkilä-

Mannerheimin Kate-hevosta esittävä kipsiveistos pitää saada arvoiseensa ja nykyistä turvallisempaan paikkaan!

Perjantai 7.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Viljakkala-neuvoston kokoukseen Viljakkalassa Karhen koululla.

 

Olen käynyt monestikin Karhen koululla, mutta vasta nyt huomasin eteisessä kaapin päällä hevospatsaan.

 

 

 

 

 

 

 

Tarkempi tutkailu osoitti, että kyseessä on C. G. E. Mannerheimin Kate-hevosesta tehty kipsiveistos.

 

Patsas on 47 cm korkea ja sillä on pituutta saman verran.

 

 

 

 

 

 

Patsaan jalustassa on seuraava teksti:

 

”KATE”

 

SOTAMARSALKAN SOTARATSU 1939 – 41

 

 

 

 

 

 

 

Patsaan arvoa nostaa laatta, jossa lukee näin:

 

 

 

 

*************

 

Tutkailin patsaan taustoja ja olen todennut, että sen on veistänyt Anton Ravander-Rauas.

Patsaan valmistumisvuotena mainitaan 1949.

 

Anton Ravander-Rauas on tunnettu useista eläinaiheisista pienoispatsaistaan.

 

Hän antoi pojalleen tehtävän, että pojan piti taiteilijan kuoleman jälkeen hävittää kaikki Ravander-Rauas´n eläinpatsaiden muotit ja näin myös aikakirjojen mukaan tapahtui.

 

 

************

 

Otan esille kaksi näkökohtaa:

 

1.

Karhen koulun eteiskaapin päällä olevalle Kate-veistokselle pitää hankkia turvallisempi paikka. Paikan pitää olla Viljakkalassa ja Karhen koulu on säilytyspaikkana aivan oikea.

 

 

2.

Onko mahdollista esim. tekijänoikeuksien sekä taiteilijan viimeisen tahdon näkökulmasta, että Kate-hevospatsaasta tehtäisiin uusia valoksia?

 

 

Olen kiinnostunut kaikista lisätiedoista, jotka liittyvät Karhen koululla olevaan Kate-veistokseen. Tiedän, että samanlaisia patsaita valmistettiin tietty määrä. Onko patsaita muissa julkisissa paikoissa, kuin Karhen koululla? Entä yksityisomistuksessa olevat? Kertokaa lisätietonne vaikkapa tämän jutun kommentointeina!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Jussi Mäntysen Hirvi-veistoksen alkuperäinen pronssivalos seisoo ylväänä Viipurissa

Tiistai 13.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun 7. päivänä iltakävelymme pääkohteena Viipurissa oli tutustua Jussi Mäntysen Hirvi-veistokseen.

 

Mielestäni se on Alpo Sailon vuonna 1935 Sortavalassa paljastetun ”Runonlaulaja”-patsaan ohella merkittävin suomalainen veistos, joka on jäänyt Neuvostoliiton ja myöhemmin siis Venäjän haltuun.

 

 

 

 

Jussi Mäntysen vuonna 1928 Viipurin Torkkelinpuistossa paljastettu taideteos kuvaa nelimetrisessä komeudessaan uroshirveä.

 

 

Hirvi-veistos on monien suomalaisten pääkohde, kun he käyvät Viipurissa.

 

 

 

 

 

Halusin, että sukulaismieheni ikuistaisi minut Hirvi-veistoksen äärellä.

Valitan, että pukeutumiseni ei ole riittävän kunnioittava tähän tilaisuuteen.

 

***** 

 

Minulle oli yllätys, että Hirvi-veistoksen kopiota on paljastettu vuonna 1955 Lahdessa Erkonpuistossa, vuonna 1969 Turussa Kupiittaanpuistossa ja vielä vuonna 1972 Helsingissä Luonnontieteellisen museon edessä.

 

Minusta ainoa oikea Hirvi-veistos sijaitsee Viipurissa. Näin siitä huolimatta, että Viipuri on sodassa menetetty viholliselle.

 

 

 

Hirvi-veistos sijaitsee Torkkelinpuistossa Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kirjastotalon vieressä. Kirjastotalo on nyt pressujen ympäröimä kunnostustöiden vuoksi ja sinne ei ole mahdollisuutta päästä tutustumaan.

 

 

 

 

 

Lähellä Hirvi-veistosta on Yrjö Liipolan vuonna 1932 veistämä ”Metsänpoika” –teos.

 

Yrjö Liipolalla on useita veistoksi mm. Tampereella ja Metsänpojan ohella hänen yksi merkittävimmistä teoksistaan on Suomen Vapaudenpatsas Vaasassa.

 

Suomen Vapaudenpatsas sijaitsee Vaasan Kauppatorilla ja ajatus patsaan saamisesta Vaasaan syntyi Vapaussodan ylipäällikön C.G. E. Mannerheimin esikunnasta.

 

Viipurissa sijaitseva Metsänpoika kuuluu Yrjö Liipolan parhaimpiin töihin.

 

 

On mielestäni paikallaan, että Viipurissa suomalaiset käyvät Jussi Mäntysen Hirvi-patsaalla sekä Yrjö Liipolan Metsänpoika-patsaalla!

 

 

-Esko Erkkilä-