Kotimainen ruis on ruistuotteiden myynnissä vahva argumentti, mutta myös tuotekehitystä tarvitaanTiistai 19.12.2017 - -Esko Erkkilä- Maassamme on tänä vuonna korjattu ennätysmäinen ruissato, sillä ennakkosatoarvioiden mukaan ruissato muodostuu 116 miljoonaksi kiloksi.
Viime syksynä syysruista kylvettiin 33.000 hehtaarille ja kun kokonaissato oli 116 miljoonaa kiloa, keskisadoksi muodostui n. 3.500 kg/ha. Näin hyvä keskisato on mahdollinen, kun rukiinviljelyssä on paljolti siirrytty ns. hybridilajikkeisiin.
Rukiinkäyttö on jo vuosikaudet ollut tasolla 90 – 100 miljoonaa kiloa, joten kotimaista ruista tulee riittämään kaikille leipureille ensi syksyyn saakka.
Huolestuttavaa on, että viime syksyn sääolosuhteet olivat vaikeat ja syysruista saatiin kylvettyä vain 22.000 hehtaaria.
Jos ensi kesän keskisato pysyy samanlaisena kuin tänä vuonna, niin syksyllä 2018 rukiin kokonaissadoksi muodostuu vain 77 miljoonaa kiloa eli syksyllä 2018 korjattava sato ei tule riittämään, vaan joudutaan tuontirukiin varaan.
Joudutaan siis laittamaan leipään petäjäistä eli tuontiruista, mutta ei sentään puolet, kuten Saarijärven Paavo aikoinaan!
***************
Siitä tuotekehityksestä:
Vaasan Oy osui vast´ikään kultasuoneen, kun se lanseerasi markkinoille ohuen version ruispalasta.
Julkisuudessa kommentoidaan, että erityisesti nuoret ovat ottaneet Vaasan täysjyvä Ruispalojen ”Ohut herkku” –version suosioonsa, mutta kyllä minulle kävi samoin, kun ensimmäisen kerran sain maistaa tuotetta.
Pakkauksessa todetaan, että…
”Sitkeään rukiin himoon”
…ja sellaiseksi tuo homma on ainakin minun kohdallani mennyt!
Suosittelen Vaasan ruispalojen ”Ohut herkku” –versiota!
-Esko Erkkilä- |
2 kommenttia . Avainsanat: suomalainen ruis, kotimainen ruis, tuontiruis, tuontiruis eli petäjäinen, puiolet petäjäistä, Saarijärven Paavo, hybridiruis, Vaasan Oy, Vaasan täysjyvä ruispalat, Vaasan Ohut herkku, Sitkeään rukiin himoon, |
Hybridirukiiseen siirtyminen vähentää ruisalan tarvettaKeskiviikko 23.8.2017 - -Esko Erkkilä- Olen työtehtävieni vuoksi seurannut Suomen viljamarkkinoita siitä alkaen, kun Suomi liittyi vuonna 1995 Euroopan unioniin.
Ainakin yhden asian olen sisäistänyt ja se on se, että Suomessa tarvitaan ruista elintarvikekäyttöön n. 90 – 100 miljoonaa kiloa vuodessa.
Vuonna 2000 Suomessa rukiin viljelyala oli yli 40.000 hehtaaria ja kun se kerrotaan rukiin silloisella keskisadolla eli vajaalla 3.000 kilolla per hehtaari, päästiin kokonaissadossa tasolle 120 miljoonaa kiloa.
Tuon vuoden jälkeen rukiin viljelyala on ollut selvästi pienempi ja nyt viljelyssä oleva 32.000 hehtaaria on tuon ennätysvuoden jälkeen toiseksi suurin viljelyala.
Monet sanovat, että ruislohkoja ei enää teiden varsilla näe ja siinä onkin tietty totuus.
Rukiin viljelymenetelmät ovat 2000-luvulla kehittyneet pitkin harppauksin ja merkittävin harppaus on se, että viljelyssä on siirrytty ns. hybridilajikkeiden viljelyyn.
Hybridilajikkeiden myötä ruissadot per hehtaari ovat tuplaantuneet ja nykyisin 5.000 – 6.000 kilon hehtaarisadot ovat mahdollisia.
Hybridilajikkeen elinvoima ja korkea satopotentiaali perustuvat ns. heteroosi-ilmiöön, mikä saadaan aikaan yhdistämällä perimältään mahdollisimman erilaisia ja tarkasti valikoituja vanhemmaislinjoja uudeksi lajikkeeksi.
Hybridiruis ei pysty tuottamaan itämiskykyistä siementä, vaan rukiinsiemenet pitää hankkia joka vuosi.
Jos korjuuolot ovat rukiinpuintiaikana kohtuulliset olen varma, että 32.000 hehtaarin alalta saadaan niin suuri ruissato, että tulevana talvena ei tarvitse laittaa petäjäistä eli tuontiruista leipämme jatkeeksi.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hybridiruis, ruissadot, ruissadot 2000-luvulla, petäistä rukiin joukkoon, puolet petäistä, rukiin satotaso, rukiin elintarvikekäyttö, rukiin elintarvikekäyttö 90 - 100 miljoonaa kiloa, |