Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Hybridirukiiseen siirtyminen vähentää ruisalan tarvetta

Keskiviikko 23.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen työtehtävieni vuoksi seurannut Suomen viljamarkkinoita siitä alkaen, kun Suomi liittyi vuonna 1995 Euroopan unioniin.

 

 

Ainakin yhden asian olen sisäistänyt ja se on se, että Suomessa tarvitaan ruista elintarvikekäyttöön n. 90 – 100 miljoonaa kiloa vuodessa.

 

 

Vuonna 2000 Suomessa rukiin viljelyala oli yli 40.000 hehtaaria ja kun se kerrotaan rukiin silloisella keskisadolla eli vajaalla 3.000 kilolla per hehtaari, päästiin kokonaissadossa tasolle 120 miljoonaa kiloa.

 

 

Tuon vuoden jälkeen rukiin viljelyala on ollut selvästi pienempi ja nyt viljelyssä oleva 32.000 hehtaaria on tuon ennätysvuoden jälkeen toiseksi suurin viljelyala.

 

 

Monet sanovat, että ruislohkoja ei enää teiden varsilla näe ja siinä onkin tietty totuus.

 

 

Rukiin viljelymenetelmät ovat 2000-luvulla kehittyneet pitkin harppauksin ja merkittävin harppaus on se, että viljelyssä on siirrytty ns. hybridilajikkeiden viljelyyn.

 

 

Hybridilajikkeiden myötä ruissadot per hehtaari ovat tuplaantuneet ja nykyisin 5.000 – 6.000 kilon hehtaarisadot ovat mahdollisia.

 

 

Hybridilajikkeen elinvoima ja korkea satopotentiaali perustuvat ns. heteroosi-ilmiöön, mikä saadaan aikaan yhdistämällä perimältään mahdollisimman erilaisia ja tarkasti valikoituja vanhemmaislinjoja uudeksi lajikkeeksi.

 

 

Hybridiruis ei pysty tuottamaan itämiskykyistä siementä, vaan rukiinsiemenet pitää hankkia joka vuosi.

 

 

Jos korjuuolot ovat rukiinpuintiaikana kohtuulliset olen varma, että 32.000 hehtaarin alalta saadaan niin suuri ruissato, että tulevana talvena ei tarvitse laittaa petäjäistä eli tuontiruista leipämme jatkeeksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hybridiruis, ruissadot, ruissadot 2000-luvulla, petäistä rukiin joukkoon, puolet petäistä, rukiin satotaso, rukiin elintarvikekäyttö, rukiin elintarvikekäyttö 90 - 100 miljoonaa kiloa,